Näin syksyllä olen taas saanut tapella poikien kanssa vaatteiden pukemisesta. Isompi tahtoisi jatkaa yhä kesää ja pienempi nyt ei muuten vaan pidä leikkejä hidastavasta pukeutumisesta. Välillä tuntuu ettei aamuisin ehditä ajoissa yhtään minnekään vaikka kuinka ajoissa alkaisimme valmistautumaan. Onneksi Pikkutäry pelkää myöhästymistä kuin ruttoa joten sen varjolla saan edes toisen pojan pistämään vauhtia. Valitettavasti pienempään ei vielä tehoa mikään vaan hän juoksee karkuun aina kun saa pienimmänkin mahdollisuuden.
Siinä missä pienempi pojista kulkisi ulkona vaikka alasti, on Pikkutäry todella tarkka. Kalsareissa ei ulos mennä. Kesällä liikkuessamme poika useasti autossa kauhistelikin kuinka miehet olivat aamulla unohtaneet pukea paitansa ja taisi joku pojan mielestä polkea pyörällä kalsareissakin.
Tällä viikolla taas aamun vaikean ja hien pintaan saaneen pukeutumiskamppailun jälkeen suuntasimme lahjaostoksille kauppakeskukseen. Siellä oli joku tapahtuma ja nainen oli pelkässä aamutakissa ja alusvaatteissa. Tästähän Pikkutäry kauhistui ja huusi lähes koko kauppakeskuksen kuullen: Äiti, toi nainen on unohtanut pukea vaatteensa! Aivan kauheaa!!! Poika vielä jatkoi hieman hiljaisemmalla äänellä toivovansa naisen muistaneen edes rahapussin. Ulkona kun on tosi kylmä ja kyllä kaupassa pitää olla vaatteet päällä.
Huutelun jälkeen pienen hetken mietin selitänkö pojalle miksi nainen siinä varustuksessa liikkui mutta myönnän laiskistuneeni. Osallistuin siis kauhisteluun toivoen pienimmän vihdoin ymmärtävän miksi ne vaatteet puetaan päälle syksyllä ja kesälläkin ihmisten ilmoille lähtiessä. Turhaan taisin kuitenkin toivoa. Tervetuloa uusi viikko ja uudet pukeutumistaistelut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti