30. tammikuuta 2019

Valkopippuristako apua vatsatautiin?

 Eräänä aamuna viime viikolla mun piti saada nukkua pitkään, mutta mies tulikin herättämään poikien aamutoimia tekemään. Hän ei nimittäin kyennyt, sillä tuttavapiirissä riehunut noro oli ilmeisesti saapunut meillekin.

 Juuri flunssasta toipuvana en kaivannut yhtään tautia enää taloon. Niinpä nousin ylös ja marssin keittiön maustekaapille. Iskin Onnille käteen ison mukillisen vettä ja näytin mallia kuinka otetaan nyt salaista lääkettä, siis 10 kpl kokonaisia valkopippureita. Aluksi Onni toki pelkäsi niiden polttelevan, mutta hätää ei ollut kunhan muisti olla pureskelematta. Myös pienin sai oman annoksensa puuroon tarkoitettuun hedelmäsoseeseen piilotettuna ja koululaiset vuorotellen kotiin palattuaan. Valkopippureiden lisäksi varmistimme riittävien maitohappobakteereiden saannin ja tiivistin nuorimman imetystä.
 Kuinka meille sitten kävi? Oliko valkopippureista apua? Täyttä varmuutta miehen taudista ei toki ollut, mutta nyt noin viikkoon tauti ei ole levinnyt! Noroviruksen itämisaikahan on normaalisti noin 12h-2vrk, joten hiljalleen uskallan jo tuulettaa. Itseäni ja Onnia kyllä etoi, mutta oksettavaa oloa enempää ei oireita tullut. Onni kuitenkin oli varmuuden vuoksi kerhosta koko viikon pois, ettei mahdollinen tauti vain leviäisi. Itselläni taas etovan olon iskiessä uusi satsi valkopippureita vei syystä tai toisesta huonon olon pois. Mahtavinta kuitenkin oli, ettei tauti iskenyt edes pikkuiseen, joka salaa ehti kirjaimellisesti nuolemaan miehen lasin!

 Maitohappobakteerit tutkitusti parantavat vastustuskykyä ja lyhentävät jo saatua tautia. Valkopippureiden tehoa taas ei tietojeni mukaan ole tieteellisesti todistettu, mutta niiden epäillään lisäävän mahalaukun limaneritystä joka suojaa bakteereita ja viruksia vastaan. Oli niin tai näin uskon yhä valkopippureiden tehoon vatsatautia vastaan.

 Oletko sinä kokeillut tätä keinua vatsataudin ehkäisyyn? Onko valkopippureista ollut apua?

26. tammikuuta 2019

Suurperheen elämäkö kaaosta täynnä?

 Usein ihmiset hämmästyvät kuullessaan ensimmäistä kertaa lapsilukumme. Joskus olen miettinyt, että olisi hauska myös taltioida näitä ilmeitä. Osa on kuulemastaan jopa lähes järkyttyneen näköisiä ja vain harva ottaa tiedon vastaan hymyssä suin ilman pienintäkään kulmien kohoamista.

  Sana suurperhe ei automaattisesti tarkoita valtavaa kaaosta. Kun multa kysytään kuinka elämä muuttui suurperheenä, vastaan usein ei mitenkään. Siis toki lapsimäärä vaikuttaa moneenkin asiaan, mutta koen arkemme menevän suunnilleen samalla lailla kuin esim. kahden lapsen kanssa. Suurin ero arkeemme tuli mielestäni toisen lapsen syntymän myötä.
 Mitä eroja suurperheellä sitten on tavalliseen verrattuna? Ensimmäisenä tulee mieleen ruuan määrä. Etenkin aktiivisesti liikkuvat, kasvupyrähdyksen keskellä olevat pojat syövät valtavia määriä. Oikeasti kouluikäinen peittoaa helposti vanhempansakin ja silti jo tunnin päästä valittelee nälkäänsä! Kaupasta saa siis kantaa kerran viikossa kärryllisen ruokaa ja käydä viikonlopuksi täydennysreissulla. Maitoa kuluu viikossa sen verran, että joskus olen leikilläni jo pyydellyt vanhan ajan malliin omaa lehmää pihaan. Myös esim. hedelmiä, kurkkua ja porkkanoita kuluu viikossa kilotolkulla. Omaa taakkaa helpottaen kaurahiutaleet ostetaan 7kg:n säkissä ja riisiä 5kg:n. Kestävätpähän vähän kauemmin!

 Lapsimäärän kasvaessa lisääntyy toki myös sotkijoiden määrä. 12kg pyykkikone pyörii kerran päivässä, tiskikonetta saa usein täyttää jopa kahdesti ja ei mene päivääkään ettetkö kompuroisi leluun tms. lapsen jättämään yllätykseen. Kuitenkin paikat pysyvät kunnossa, kun jokaisella on ikätason huomioiden oma pieni vastuualueensa. Esim. roskien vienti, eteisen järjestys, lelujen kerääminen tai pöydän kattaminen ja siivoaminen eivät vie paljon aikaa ja samalla lapsi oppii kotitöiden merkityksen.
 Suurperheessä elämää riittää toisinaan jopa 24/7 eikä pienimmän päiväuniaikaan lepääminen onnistu. Lapsilla on kuitenkin seuraa toisistaan, jolloin pienet kotiaskareet onnistuvat helpommin sivusilmällä vahtien. Toki riidoiltakaan ei voida välttyä ja meteliä löytyy lasten innostuessa liikaakin.  Jokaiselle lapselle kahdenkeskistä aikaa on jaettavana ehkä vähemmän, mutta ne hetken onnistuvat joka päivä. Syliä riittää taatusti jokaiselle halukkaalle ja jokainen saa varmasti asiansa kerrottua.

 Isosta perheestä löytyy usein monen ikäisiä lapsia. Voi siis sanoa, että aina on joku vaihe päällä. Pahimmassa tapauksessa teini-ikä ja muutama uhmaikä samaan aikaan. Yksi ihmettelee kasvavaa hammastaan ja toinen irtoavaa. Koko lapsuuden kaari voi olla kerralla nähtävissä, mutta silti ensihymyt ja uudet taidot ovat aina yhtä ihania ja innostavia. Lasten haastavammista kausista, taudeista jne. taas löytyy jo rutkasti erilaisia kokemuksia. Toisaalta lapset ovat kaikki erilaisia ja joskus kokeneemmallekin vanhemmalle saattaa eteen tulla yhä uusi pulma. Kokemuksen tuoma varmuus kuitenkin luo vanhemmuuteen rentoutta.

Usein suurperheen lapsista sanotaan, että he ovat joutuneet pienimmän vuoksi kasvamaan omatoimisiksi. Itse en kuitenkaan tätä väittämää tunnista. Tilanteen mukaan jokainen lapsi joutuu kyllä joskus vuoroaan odottamaan, myös se pienin. Vanhempi ei voi olla aina auttamassa heti sillä sekunnilla. Luonteesta riippuen lapsi on odottanut kiltisti tai päättänyt yrittää itse. Ennemminkin näkisin lapsen oppivan omatoimisuutta ja paljon muutakin isompien mallin mukaan. Pienin tahtoo olla ja mennä siinä missä sisaruksensakin tehden täysin samoja asioita.

Iso perhe vaatii pienempää enemmän tilaa. Meillä jokaisella lapsella ei ole omaa huonetta, mutta tarvittaessa jokaisella lapsella on oma paikkansa rauhoittua. Tämä järjestely toimii meillä tällä hetkellä hyvin, sillä pojat eivät edes yksin haluaisi nukkua. Hieman isommasta ja toimivammasta talosta tai talon pienestä laajennuksesta haaveillaan kuitenkin usein. Etenkin säilytystilaa harrastusvälineille, kausivaatteille jne. kaivataan lisää. Luistimia ja monojakin on kertynyt jo lähes joka kokoa! Pienemmille löytyy siis melko suurella todennäköisyydellä aina kauteen sopivat välineet kaapista :)
 Arki pyörii ainakin meidän perheessä omalla painollaan ilman kellontarkkoja rytmejä. Viikkoon mahtuu päiviä, jolloin voi kuvitella asuvansa autossa. Tämän vuoksi emme ole täyttäneet jokaista arki-iltaa harrastuksilla vaan ennemmin teemme asioita yhdessä. Tämä helpottaa myös niinä aikoina, jolloin mies ei ehdi töidensä vuoksi olla arjessa apuna ja toisaalta lapset nauttivat myös vapaista illoista.

 Arjen vastapainona olevat lomat vietetään pitkälti kotona tai mökillä. Meillä tosin tähän on syynä ollut lähinnä kiire ja laiskuus. On paljon helpompaa löytää nopealla aikataululla mieleinen majoitus tms. pienemmälle perheelle, etenkin kun emme haluaisi jakaantua niin usein tarjottuun vaihtoehtoon eli kahteen hyttiin tai huoneeseen. Toki isomman perheen matkustelu, huvipuistot ja ravintolat tuulettavat lompakkoakin reilummalla kädellä. Nämä ovat kuitenkin lapsille meidän mielestä elämyksiä, joita haluamme lasten iloksi tarjota.
 Entäs sitten oma aika tai parisuhde? Aikaa löytyy varmasti, jos niin haluaa. Vaikka hoitajia olisikin vaikeampi löytää, ei tehtävä ole mahdoton. Toisaalta taas ainahan ei tarvitse edes lähteä kodin ulkopuolelle. Lasten nukkuessa on aina aikaa edes pieni hetki keskustella kumppanin kanssa. Vaikkei itselläni ole kodin ulkopuolella säännöllistä harrastusta, ei se tarkoita ettenkö pääsisi mihinkään. Meidän epäsäännöllisessä elämässä se vaan vaatii joskus hieman enemmän järjestelyjä lastenhoidon varmistamiseksi.

  Elo suurperheessä on siis ihan tavallista lapsiperhearkea moninkertaisella ilolla ja vähän suuremmassa mittakaavassa. Se monien pelkäämä kaaos voi syntyä pienemmässäkin perheessä ja hetkelliset kaaoksetkin kuuluvat vain elämään. Suuri perhe on meistä valtava rikkaus, jota kiitollisina hoidamme vaikeampienkin päivien yli. Muut voivat ajatella meistä mitä haluavat, mutta me ajattelemme vain mikä valtava määrä onnea meitä onkaan kohdannut.

22. tammikuuta 2019

Uusi Zsar Outlet Village lapsiperheen silmin

 Ennen flunssan rantautumista taloon ehdimme käymään koko perheen päiväretkellä. Ostoskeskukset eivät todellakaan ole retkiemme yleisiä kohteita, mutta tällä kertaa päätimme suunnata Tellulle mieleiseen kohteeseen. Ei lienee suuri yllätys, että 12-vuotiaat neidit rakastavat shoppailua?! Päätimme siis testata jotain uutta ja ihmeellistä, loppuvuodesta avatun Zsar Outlet Villagen.
 Kuva: Zsar Outlet Village
 Zsar sijaitsee aivan Venäjän rajan tuntumassa Vaalimaalla. Paikka ehkä tuntuu kauppakeskukselle kovin syrjäiselle, mutta esim. Helsingistä sinne pääsee alle 2 tunnissa suoraan moottoritietä. Pojista jännintä olikin Venäjän rajan läheisyys. Lähes ulkomailla, mutta ei kuitenkaan ihan. Tämä tunne vahvistui astuessamme ystävällisen tervehdyksen säestämänä Zsarin portista sisään. Aivan kuin oikeasti olisimme astuneet toiseen maahan!
  Pojat eivät etenkään pitkän autossa istumisen jälkeen juurikaan rakasta shoppailua. Zsarista löytyi kuitenkin muutama poikkeus eli pojat innostuivat kovasti urheilua rakastavina Adidaksen myymälästä ja herkkusuina Lindtin suklaakaupasta. Adidakselta teimmekin muutaman hyvän löydön mm. Tellulle kengät kevääksi 15€:lla ja Onnille keltaisen ulkoilupuvun 25€:lla. Mukaan olisi tarttunut myös Reiman myymälästä toppatakki, mikäli mieleinen malli ja väri olisi myynnistä löytynyt. Kevääksi olisi saanut takkeja kyllä 25€:lla, mutta en jaksanut tällä erää niin pitkälle ajatella.

 Koska kaupoissa kiertely ei poikia jaksanut kiinnostaa, testasimme toki myös Zsarin leikkipaikat. Ulkoleikkialue oli maalaislapsista mukavan iso ja siellä he saivatkin mukavat leikit aikaan. Lasten leikkipaikka oli viihdyttävä, siisti ja aluksi mukavan rauhallinen. Kooltaan kuitenkin väkimäärän lisääntyessä Onnille hieman ahdistava, mutta tämähän johtuu vain pojan luonteesta. Muutoin poika olisi varmasti viihtynyt huoneessa, vaikka kuinka pitkään!
 Ruoka-aika ei tällä kertaa osunut kohdalle, joten Zsarin ruokapaikat jäivät testaamatta. Hetken kyllä mietimme välipala-aikaan pizzalla käymistä, mutta valikoimista puuttui gluteeniton versio. Tellu taas olisi halunnut aasialaiseen ravintolaan sushilla herkuttelemaan, mutta pojilla taas ei ollut vielä nälkä. Ensi kerralla siis ehdottomasti sinne!
 Koko käynnistämme jäi kaikille hyvä mieli. Lapset viihtyivät loistavasti, palvelu oli liikkeissä pääasiassa erinomaista, aleaikaan oli mahdollista tehdä upeita löytöjä eikä etenkään alkuun rattailla liikuttaessa tungostakaan ollut. Kuitenkin pojatkin kiinnittivät huomiota tyhjiin liiketiloihin ja itselle heräsi fiilis, tässäkö tämä oli? Jäämme mielenkiinnolla odottamaan koko kylän valmistumista ja palaamme varmasti toistekin.

16. tammikuuta 2019

Kotiäiti vinkkaa - Kuinka selviät flunssaisena terveiden lasten kanssa

Terkkuja täältä! Tammikuu on jo puolessa välissä ja arki vienyt mukanaan. Tällä viikolla arki vain on ollut hieman haasteellisempaa, sillä olen joutunut selviämään siitä yksin flunssaisena lasten pysyessä terveinä. Yksinhuoltajille normaali tilanne, mutta monille muille kauhistus, etenkin jos talossa on vauhdikas, rajojaan kokeileva taapero.
 Ajattelinkin jakaa perinteiset kotiäidin vinkit kuinka selvitä tilanteesta.

♥ Kaikki lähtee asenteesta. Mikäli tilanne on se, ettei apua ole saatavilla, älä surkuttele vaan päätä selvitä tilanteesta. Sairastumisellesi et voi mitään, mutta ota sinkit ja muut saatavilla olevat flunssalääkkeet ja etsi tapahtuneesta ennemmin iloisia puolia samalla kuin kenties laadit teille sopivaa toimintasuunnitelmaa.

♥ Lepää aina kun on mahdollista. Kotityöt eivät karkaa mihinkään ja vaikka kenties kasvava kaaos ahdistaisikin keskitä voimasi lapsiisi ja parantumiseesi. Etenkin vilkkaan taaperon kanssa yhteiset päiväunet ovat ehdoton juttu jaksamisen kannalta

♥ Mene hyvällä omalla tunnolla sieltä mistä aita on matalin. Tilaa valmista ruokaa kotiin, sulata pakastimesta tai tee jotakin nopeaa. Anna ikätaso huomioiden lapsen selviytyä asioista itse, ellet jaksa olla pystyssä. Lapsi voi yllättää sinut monessakin asiassa.
♥ Katsokaa yhdessä lapsille mieluisia elokuvia, lukekaa satuja, pelleilkää peiton alla, rakentakaa sänkyyn tyynymaja tms. jossa lapset viihtyvät suht' aloillaan. Anna taaperolle jotain uutta tutkittavaa tai rajaa hänen tutkimusmatkansa alue johonkin tiettyyn huoneeseen. Esim. meiltä löytyy laatikko, jota lapset saavat tutkia vain poikkeusoloissa. Näin migreeni- ja sairaspäivinä saan levätä hetken helpommin.

♥ Lapsista on hauskaa tehdä asiat joskus toisin. Anna syödä olohuoneessa picnic-tyyliin, vaikka se normaalisti olisikin kiellettyä tai anna lapsen hoitaa vuorostaan sinua. Näin puuhista saattaa syntyä mahtava mielikuvitusleikki samalla kuin sinä vain makaat!

♥ Hemmottele itseäsi saatuasi lapset vihdoin yöunille ja käy itsekin ajoissa hyvillä mielin nukkumaan. Yksi selvitty päivä tarkoittaa normaalin arjen olevan taas päivän lähempänä.

♥ Muista, ettei sinun ole pakko selvitä kaikesta yksin. Pyydä rohkeasti lähipiiriltäsi apua tai palkkaa vaikka muutamaksi tunniksi lastenhoitaja.
 Hieman vanhempien lasten kanssa on luonnollisestikin jo helpompaa toimia, vaikka itse olisikin sairaana. Pienen lapsen energia taas syö helposti vanhemman vähäisiä voimavaroja, mutta pienellä luovuudella monista tilanteista selviää. Isommista lapsista on luonnollisesti suuri apu pienempien viihdyttämisessä, mutta päävastuu täytyy aina olla aikuisella! Yleensä taudit menevät ohi muutamassa päivässä, joten siitä selviää kyllä tavalla tai toisella.

 Mikä on sinun paras vinkkisi vanhemman sairaspäiviin?

10. tammikuuta 2019

Parasta just nyt

 Vuoden alussa ihmiset yleensä katsovat tulevaan vuoteen tavoitteita ja toiveita asettaen. Suunnitelmia ja toiveita on aina kiva miettiä, mutta itse yritän elää sekä nauttia hetkistä. Siispä päätin nyt jakaa kanssasi asioita, jotka mielestäni ovat parasta just nyt.

♥ Talven kauneus
 En missään nimessä ole talvi-ihmisiä vaan rakastan lämpöä. Kuitenkin jokaisessa vuodenajassa on ne omat ihanuutensa ja talvessa yksi sellainen on ehdottomasti sen kauneus. En voinut tällä viikollakaan kuin haltioituneena pyöriä ympyrää pihallamme ja huokaillen ihastella lumisia puita ja maisemia. Niin kaunista!

♥ Merinovilla ja viltin alla kölliminen
 Mitä pienempi ihminen, sen enemmän vaatekaapista löytyy merinovillaa, jonka ominaisuudet ovat mahtavat. Lämmittävien vaatteiden lisäksi nautimme myös talvella koko perheen voimin viltin alla köllimisestä ja pelleilystä. Kuinka mukavaa peiton alla onkaan myös lukea kirjaa!

♥ Sitrushedelmät
 Joulun suklaalla mässäilyn jälkeen sitrushedelmät tuntuvat täydellisille. Ei liian makeaa ja kuinka valloittavan piristäviä myös väreiltään!

♥ Pienen töyhtöhyypän kikatus
 Pikkuisen hiukset ovat kasvaneet keskeltä päätä ja nyt viime päivinä nousseet irokeesin lailla pystyyn. Hentoinen nauru vaan raikaa, kun meidän oma töyhtöhyyppämme puuhastelee. Sitä katsellessa ja kuunnellessa päivä ei vaan voi olla huono!
♥ Hiihtäminen ja lumileikit
 Vihdoin pystyy kunnolla nauttimaan talven urheilulajeista ja lumileikeistä. Nyt siis riemuitaan lumella ja hiihdellään jopa iltahämärissä! Mahtavana bonuksena tästä touhusta saa vielä suloiset punaiset posket ja hyvät unet.

♥ Takkatulen ritinä
 Joulun tunnelman katoaminen ei yhtään haittaa, kun istuu illan hämärässä kuunnellen takkatulen ritinää pakkasen paukkuessa nurkassa. Pimeään vuodenaikaan kaipaan juuri tällaisia tunnelmallisia valoja. Takka ja kynttilät ovat siis ehdottomasti parhautta!

♥ Yhdessä jaettu arki
 Pystyn ja jaksan pyörittää arkeamme yksinkin, mutta kuinka mukavaa onkaan saada mies kotiin sitä jakamaan! Kerrankin päivä ei mene vain siivoamiseen ja muihin kotitöihin, taksikuskina tai erotuomarina oloon ja lasten kanssa touhuiluun. Nyt lapsetkin saavat jakamatonta huomiota, vanhemmat vuorovedoin noin suunnilleen riittävästi unta ja kahvinkin ehtii juomaan kuumana.
♥ Lapsen silmien tuike löytäessään sen oman juttunsa
 Tuo tuike on äärettömän kaunista! Innostunutta lasta katsellessa ja kuunnellessa innostuu helposti myös itsekin. Osaisipa sitä nauttia vielä lapsen lailla kaikesta!

♥ Tulppaanit
 Kuin lupaus keväästä talven keskellä. Kenties ulkona vallitsevan valkoisuuden päälle sisälle vain kaipaa hieman ripauksen lisää väriä ja lopuksi kukat voi hyötykäyttää jääteoksissa.

♥ Onni
  En nyt tarkoita tällä pelkästään poikaani vaan sitä tunnetta mikä sisälläni on. Voiko olla mitään parempaa kuin joukko rakkaita ihmisiä ympärillä, niin paljon hyvää sisällään pitävä oma koti, ilon täyttämä arki ja suht' terve olotila?

 Mikä sinusta on parasta nyt?

7. tammikuuta 2019

Minne loma katosi?

 Monet tuntuivat sitä jo kovasti odottaneen, mutta meidät se yllätti, arkeen paluu siis. Olisimme mielellämme jatkaneet vielä yhteistä lomailua, mutta niin vain sain herätä tänä aamuna kellon soittoon. Aikaisessa herätyksessä ei kuitenkaan ollut mitään uutta, sillä nyt aamulla pitkään nukkunut pikkuinen hoiti koko loman herätyskellon virkaa ollen hyvin varhain pystyssä.
 Miksi kummassa arkeen paluu tuntuu aina yhtä haikealta? Tuohan se tullessaan myös paljon mukavia asioita, kuten lapsille enemmän kavereita ja harrastuksia sekä vanhemmille vähemmän työtä. Usein lomilla emme edes tee mitään ihmeellistä, mutta silti sama haikeus iskee jokaisen loman lopussa.
 Tahtoisin uskoa meidän vain viihtyvän perheenä niin hyvin yhdessä. Nauttivan yhdessä niistä ihan arkisista puuhista ulkoiluineen ja leikkeineen. Todellisuudessa kuitenkin kyllähän lapset lomalla enemmän myös kinastelevatkin, sillä hetkittäin toisen naama lähes 24/7 saattaa vain ärsyttää. Ainakin jos kysytään aamuisin teiniltä, jonka mielipide aikaisin kolinalla heräävästä pikkuveljestä on tullut varsin selväksi. Pieniä ärsytyksen hetkiä lukuun ottamatta on kuitenkin ollut ilo seurata kuinka kaikki lapset yhdessä iloisina touhuilevat ikäeroistaan huolimatta.
 Juuri kiireetön yhdessäolo taitaa olla se loma-aikojen salaisuus. Ei tarvitse lentää minuuttiaikataululla taksikuskia leikkien vaan voi kaivaa vohveliraudan esiin, jos siltä tuntuu. Lomalla toki lapset touhuilevat myös kavereidensa kanssa, mutta aikaa jää enemmän sisarustenkin välisille puuhille. Pelataan aamuisin pyjamissa lautapelejä, mennään metsäretkille, hiihdellään ja kutitellaan iltaisin kilpaa toinen toisiamme. Aikataulujen poistuminen vie kiireen mennessään ja päivistä nauttii aivan toisella tapaa. Toki tämä ei tarkoita täysin rytmitöntä vapaata elämääkään.
 Tuntuisiko arki yhtä ihanalle, jos olisikin ainainen loma? Vaikka pitkä kesälomakin saa vielä samanlaisen haikeuden pintaan, tarvitaan välillä myös täysin normaalia arkea aikatauluineen. Loma ei olisi yhtä nautinnollista lomaa ilman sitä perusarkea välissä. Ilman perusarkea puuttuisi myös jännittävä suunnitteluvaihe puhumattakaan loman alkamisen mahtavasta fiiliksestä. Nyt on siis taas aika nauttia arkisista päivistä kaikkine menoineen ja alkaa hiljalleen suunnittelemaan talvilomaa. Sieltä se kuitenkin tulee nopeammin kuin uskoisikaan.

 Millaisin fiiliksin sinä palaat lomalta takaisin arkeen?

1. tammikuuta 2019

Vuosi 2019

Uusi vuosi on alkanut ja uudet seikkailut odottavat. Uuden alussa ei täysin aina tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Luvassa on onnen lisäksi taatusti myös surullisempia hetkiä, mutta niinhän se elämässä aina on. Elo ei ole vain vaaleanpunaisissa pilvilinnoissa leijailua.  Luottavaisina lähdemme kuitenkin rakentamaan tästä vuodesta mahtavaa vuotta 2019.
 Vuosi tuntuu pitkälle ajalle, emmekä suuria suunnitelmia ole vielä tehneet. Tänä vuonna me kuitenkin:
♥ Nautimme elämästä ja pyrimme yhä välttämään stressiä
♥ Matkustelemme niin aikuisten kuin koko perheen voimin
♥ Onni aloittaa eskarin ja Tellu jo yläasteen
♥ Rakennamme mökille nuotiopaikan sekä laiturin, mutta ennen kaikkea nautimme kesäpäivistä rakkaassa ympäristössä
♥ Vietämme aikaa luonnossa
♥ Panostamme kaikkien hyvinvointiin ja liikumme yhdessä koko perheen voimin
♥ Nautimme vuoden ihmeistä yhdessä pikkuisen kanssa
♥ Remontoimme ja sisustamme kotia
♥ Laitamme pihaa toimivammaksi ja viihtyisämmäksi
♥ Vietämme miehen kanssa 10. hääpäivää. Olisikohan jo häämatkan aika?
 Vuosi vaihtui meillä perinteisissä merkeissä kotona pelejä pelaillen, leffaa katsoen, myrskyä ihmetellen ja tietysti nakkeja, perunasalaattia sekä muita herkkuja maistellen. Raketteja emme olleet tänä vuonna hankkineet, emmekä niitä onnistuneet paukkeesta huolimatta ikkunoistakaan näkemään. Muutama suihku ja pata sekä tähtisadetikut tuntuivat riittävän lapsille. Oikeastaan pikkuinen hieman pelkäsi jo pelkkiä tuulessa nopeasti palavia tikkujakin eli hyvä näin. Ulkona olon jälkeen nostimme maljan uudelle vuodelle ja nautimme olostamme yhdessä kasassa sohvalla kunnes yksi toisensa jälkeen nukahti.
 Jos vuodenvaihdetta voi pitää enteenä koko vuoteen, on vuodesta pakko tulla onnellinen. Myrskytuuli nimittäin oli lennättänyt ulkotulen roskakatostamme päin, mutta onneksi tuli oli sammunut ennen katoksen syttymistä! Tulkoon tästä vuodesta siis onnen vuosi!

 Mitä sinä toivot tältä vuodelta?