31. toukokuuta 2015

Kirmaten kesälomalle

Kevätjuhlat, kahdet valmistujaiset ja yhdet lakkiaiset takana. Lämpötila +20 ja maisemat mitä mahtavimmat.
 Vielä ei tarennut mökillä juosta suoraan uimaan, mutta se on kesä nyt!

30. toukokuuta 2015

Kansallinen katuliitupäivä (ohje omiin liituihin)

 Näin lauantaina juhlitaan koulunsa päättäneitä, mutta vietetään myös kansallista katuliitupäivää. Päivän idea syntyi keskustelusta Ilta-Sanomien uutisesta, jossa kerrottiin jyväskyläläisen kerrostalon alaoveen ilmestyneestä lapusta. Lapun kirjoittaja oli suuttunut lasten katuliiduilla piirtelystä ja uhkasi huoltoyhtiön siivouslaskulla.
Tämä ohje tulee liian myöhään, jotta omatekemiä liituja voisi katuliitupäivänä käyttää, mutta vastahan ne parhaat piirustuskelit ovat tulossa! Omiin katuliituihin tarvitset siis
kipsijauhetta
vettä
myrkytöntä vesiohenteista väriä (esim. tempera) tai elintarvikeväriä
silikonisia muotteja
Liituihin tulee 2 osaa kipsijauhetta ja 1 osa vettä, johon olet sekoittanut hieman väriä. Esim. kertakäyttöiseen muovimukilliseen liituseosta maalia menee noin 2tl ja tosiaan sekoitus kannattaa tehdä astiassa jonka voi heittää pois. Seosta sekoitetaan kunnes se on selvästi sakeaa, mutta yhä kaadettavissa. Kaada silikonimuotteihin ja anna kuivua. Liidut ovat irrotettavissa vuorokauden kuluttua, mutta kannattaa kuivattaa niitä vielä päivä tai pari ennen taiteiluja.

 Valitettavasti sorateillä ja -pihoilla ei nämäkään liidut toimi, mutta toivottavasti ohjeesta on jollekin muulle iloa :)

29. toukokuuta 2015

Blogilista lopettaa, ei hätää

 Blogilista lopettaa toimintansa muutaman päivän päästä. Koska yhä useampi lukija saapuu sitä kautta blogiini, päätin tehdä pikapostauksen blogini kolmesta seuraamisvaihtoehdosta. Nämä kaikki vaihtoehdot löytyvät blogin oikeasta laidasta.


 Ensimmäisenä vaihtoehtona on liittyä lukijaksi Bloggerin kautta klikkaamalla sivun laidassa olevaa liity tähän sivustoon. Tässä vaihtoehdossa saattaa lukulistalla  olla uusien blogilisäysten postauksien näkymisessä viivettä.

 Lukijaksi voi myös liittyä Blogipolulle, joka on hieman samantyylinen palvelu kuin pian lopettava blogilista. Blogipolun sivulleni löytyy tosiaan suora linkki blogin laidasta.

 Tällä hetkellä kolmas vaihtoehto seurata blogia on Bloglovin'. Facebookin ihmeelliseen maailmaan tuskin koskaan blogi tulee, sillä en ole siellä itsekään, mutta katsellaan josko muitakin kivoja vaihtoehtoja löytyisi. Instaan blogi tulee totta kai, mutta vasta sitten joskus kunhan ensin saan oman tekniikkani kuntoo.

 Nyt saattamaan viimeistä kertaa Tellua bussille ennen lomaa! Ihanaa viikonloppua!

28. toukokuuta 2015

Kauniina päivänä

Kauniina päivänä voi maata nurmikolla miettien miltä pilvet näyttävätkään.
  Tai sitten voi koko päivän katsella oikeaa kaivinkonetta puuhissaan. Siis oikeasti, kuka jaksaa katsoa koneen touhuamista monta tuntia putkeen niin ettei uni tule? Meidän pieni konemies tietenkin!
 Tänään oltiin koko päivän retkellä tontilla, jossa mm. pintamaat saivat kyytiä. Eväät maistuivat hurjan hyville ja koneen sekä traktorinkin kyytiin pojat pääsivät. Harmi vaan, että kamera jäi kotiin! Mitähän kivaa sitä huomenna keksitäänkään?

27. toukokuuta 2015

Lasten kesään kotimaista

 Kesä tekee tuloaan ja monella on varmasti kesävaatteet mielessä. Päätin hieman katsoa millaista tarjontaa kotimaisista vaatteista löytyisi. Valinnan varaahan löytyy, joten kaikki eivät päässeet mukaan. Suosikkieni lisäksi yritin etsiä ainakin itselleni vieraampia tuotteita, ajatuksella josko joku niistä innostuisi.

 Ensimmäisessä kollaasissa on Suomessa suunnitellut ja valmistetut. Osalle näistä yrityksistä on myönnetty avainlippumerkkikin!

1. Murun krokotiilit 32€. Luomupuuvillaiset lastenvaatteet valmistetaan 100% Suomessa.
2. Tirnukan  vaatteet suunnitellaan ja valmistetaan kotimaassa, mutta kankaiden alkuperää en heidän sivuilta saanut selväksi. Mekko 28€
3. Paaperon vaatteet tulevat lapista, mikä näkyy heidän vaatteissaankin. Kullerokukkamekko 48,90€
4. Höön Liina-mekko 39€. Merkin suunnittelu ja ompelu tapahtuu Suomessa. Materiaalien kudontamaa  taas on ilmoitettu tuotteiden tiedoissa.
5. Hilla Clothingin kankaatkin valmistetaan ja painetaan Suomessa. Pienimmälle testiin ostamani vaatteet ovat säilyneet todella hyvinä. Voin siis suositella! Body 16,95€ ja haalari 19,95€.
6. Melli Ecodesignin luomupuuvillaiset vaatteet ovat kankaita myöten kotimaisia. T-paita 24,90€ ja huppumekko 47,90€.


 Sitten on olemassa vielä isompi joukko merkkejä joiden suunnittelu tapahtuu Suomessa. Näistä löytyy paljon omia suosikkejani.
1. Aarrekidin vaatteet on meillä kaikkien lastenkin mieleen. Luomupuuvillainen Aarremetsä T-paita 29,50€ on valmistettu Portugalissa.
2. Mainion luomupuuvillaiset vaatteet tulevat vastuullisesta tehtaasta Intiasta. Merkin housut ovat etenkin Pikkutäryn suosiossa ja niiden malli sopiikin hoikalle poikalle hyvin. Eripari-collegeshortsit 32,90€  ja Soranen T-paita 24,90€.
3. Blaa! olisi kesän mallistoista varmasti yksi minttuun ihastuneen Tellun suosikeista, jos koot riittäisivät. T-paita ja shortsit 16,95€/kpl.
4. KUI Designin pupupari mekko 39€  on varmasti pienten pupufanien mieleen.
5. Lumoan vaatteet valmistetaan suomalaisomisteisella tehtaalla Portugalissa. Taimi-mekko 49€
6. Ihana Papu on myös yksi meidän suosikeista. Luomupuuvillainen Sade T-paita 28€
7. Gugguun vaatteet ovat vakuuttaneet minut laadullaan. Frillatoppi 39,50€

 Pienikin satsaus suomalaiseen työhön kannattaa! Jos jokainen meistä ostaisi lapselleen edes sen yhden kotimaisen kesävaatteen, toisi se lisää töitä Suomeen. Me ostetaan ainakin, ostatteko tekin? Kommentteihin saa toki laittaa muiden nähtäväksi myös tästä puuttuneita suomalaisia!

 Nyt lähden haaveilemaan kesästä pimeyteen toivoen migreenin menevän ohi ennen kuin ehtii kunnolla iskeäkään.

26. toukokuuta 2015

Synttärilahjaideoita 5-vuotiaalle

 Pikkutäry juhlii alle kuukauden päästä 5-vuotissynttäreitään. Hurjaa ajatella pojan olevan jo niin iso. Vastahan tuo syntyi! Juhlia olemme kovasti miettineet ja Pikkutäry malttamattomana odottaa kutsujen tekemistä.  Pojan toive tänäkin vuonna on pienet juhlat; ehkä ne parhaat kaverit kylään ja vain pakolliset sukulaiset kahville. Jos poika saisi päättää, jäisi kummitkin yhtä lukuun ottamatta kutsumatta. Myös lahjatoiveiden kanssa pojalla on hyvin niukka linja; jos vähän herkkuja saisi.

 Legot, dinot ja supersankarit ovat nyt pojan suuressa suosiossa. Päätin kuitenkin koota kollaasiin muutaman muunkin idean.
 Lahjakortti huvipuistoon, leffaliput tms. kivaa tekemistä. Näin kesällähän monet lapset toivovat huvipuistoreissuja ja suosituimmilla kohteilla on verkkokaupoissaankin lahjakortin ostomahdollisuus. Särkänniemen lahjakortti oli mielestäni ehkä paras sillä korttiin pystyy lataamaan 20, 50 tai 100€. Lahjakortin löydät tästä.

 Lamput ovat lapsista hurjan kivoja. Legon Batman otsalamppua ei ihan jokaiselta pojalta löydykään. Lamppua löytyy ainakin Gigantista 24,95€.

 Sadepäivänä on mukava tehdä jotain jännää. Dinoexplorerin avulla pystyy tekemään jalanjälkiä tai vaikka valamaan dinosauruksen pääkallon. 24,90€ Lekmeristä 

 Kesällä piha on ötököitä tulvillaan. David Burnien Ötökänmetsästäjä-kirja, tarroja ja ötökäntutkimusvälineitä 12,90€ Kärkkäiseltä

 Pelaaminen on mukavaa ja opettavaista puuhaa! Hoksotin 29,90€ Oppi&ilo-verkkokaupasta.

 Millaisia toiveita muilla 5-vuotiailla on tai millaiset lahjat ovat hyviksi koettuja?

25. toukokuuta 2015

Suloiset veijari-pojat

 Usein kaupassa käydessämme vanhemmat ihmiset ihastelevat ja kommentoivat lapsiamme. Tänään kuulin kahden vanhemman naisen toteavan: Onpa suloiset veijari-pojat. Totta, ajattelin mielessäni ja hymyilin rouville. Pojat ovat aikamoisia veijareita, mutta niin suloisia.
  Siinä missä pienin viihtyy hiekkalaatikolla tiiviisti koneiden ympäröimänä...
 tai rakennuspuuhissa, viuhuu Pikkutäry ympäri pihaa ja metsää. Rauhallinen ja vauhdikas, kiltti ja kujeileva, äidin suloinen parivaljakko ♥
 Pikkutäryllä oli aamulla kiire ulos ja valitsi vaatteensa ihan itse. Mainion housut ovat kyllä pojan lemppareita ja neuleen saa kuulemma tarvittaessa hyvin viitaksi. Pienin taas valitsi itselleen mieheltä saadun lippiksen, joka pitää pukea takaperin, ettei tule silmille ja Villervallan tennarit, jotka saappaiden ohella ovat pojan itsensä valitsemat ja selvästi mieluisat.

 Aurinkoista ja lämpöistä, ihanaa viikon alkua!

22. toukokuuta 2015

Tänään

Tänään on taas ollut ihanan aurinkoinen ja ennen kaikkea lämmin päivä. Päivä menikin hurjan nopeasti ulkosalla touhuillessa. Tarkoituksena olisi saada pari vuotta villinä eläneet istutukset jne. taas kukoistamaan ja siinä riittääkin puuhaa!
 Pienin oli innoissaan kukista ja poimikin ison kimpun voikukkia äidilleen.

 Pienimmän nukkuessa ja Tellun ollessa vielä koulussa joimme miehen kanssa päiväkahvit terassilla. Pikkutäry sai poikkeuksellisesti mehujään meidän herkutellessa mansikkaleivoksilla.

 Tellun mielestä ulkona pystyi jo menemään paljasvarpain. Vanhemmat eivät olleet asiasta ihan samaa mieltä. Samalla aaltopituudella oltiin tytön kanssa kuitenkin toivoessamme paljon lisää lämpimiä päiviä. Oi tule kunnon kesä jo pian!

 Aurinkoista viikonloppua!

21. toukokuuta 2015

Luottoaikuinen

 Olen jo 15-vuotiaasta lähtien ollut tiiviisti ohjaamassa itseäni nuorempia. Viimeistään täysi-ikäisenä aloin painottamaan lapsille, että luokseni saa tulla, oli mikä hätä hyvänsä. Autan jos suinkin pystyn tai ainakin etsin oikean auttavan tahon, enkä tosiaankaan ala syyllistämään. Se olkoon muiden homma, pääasia että lapsi saa apua ongelmaansa. Tätä samaa olen toitottanut myös jo teini-iän kynnykselle ehtineille kummilapsilleni, jotka suureksi ilokseni viihtyvät kummilassa yhä edelleen.

 Tapahtuipa tällä viikolla jotakin yllättävää. Pihaamme tuli mopo, josta pienin tietysti innostui kovasti. Hieman ihmettelimme, että mitähän nyt kunnes näin tutun pojan lähes 10 vuoden takaa. Hän oli muistanut sanani ja päättänyt tulla apua kysymään. Kuinka iloiseksi siitä tulinkaan! Ongelma oli kyllä yllättävä ja tekninen, jota en valitettavasti osannut korjata. Onneksi entinen kova mopopoika eli mies oli kuitenkin kotona ja poika pääsi 10 km:n päähän kotiinsa.


  Käynnin jälkeen aloin pohtimaan olisiko omilla lapsillani lähellä luottoaikuista, jolta voisi tarvittaessa pyytää apua. Hyvin vähissä taitaisivat olla sillä vain keskimmäisen kummi on aktiivisesti mukana kummilapsensa elämässä eikä sedät ja täditkään mitään läheisiä lapsille ole. Toisaalta olemme lapsillemmekin pyrkineet opettamaan, että aina pitää kertoa huolet ja ilot sekä pyytää apua, oli ongelma mikä hyvänsä.

  Kaikki lapset eivät kotoa apua ongelmiinsa saa, mutta onneksi on olemassa myös mm. vapaaehtoisia joiden puoleen kääntyä. Toivottavasti näitä vapaa-aikaansa muiden hyväksi uhraavia löytyy jatkossakin vielä pitkään. Jokainen lapsi tarvitsee luottoaikuisen, jolta saa apua pulmaansa, oli se pieni tai suuren suuri. Aikuisen, jolle voi kertoa ilot sekä surut.

Kirppuja torilta

 Meillä piti tänään olla naapurikaupungissa lääkärikäynti, mutta meidän ollessa jo matkalla se peruttiinkin. Päätettiin käydä hieman kirpputorin tarjontaa katsomassa ja tällä kertaa ei tarvitse valittaa ettei ikinä löydetä mitään. Päivän ostokset maksoivat hieman alle 15€.
 Mini rodinin paita oli ostoksista ehdottomasti kallein eikä se edes ole meille sopiva. Pikkutärylle paita on jo liian pieni ja pienelle aivan liian ylisuuri. Kasvaahan ne lapset! Myös muut vaatteet ovat pienelle shortseja lukuun ottamatta suuria. Hintaa oli Me&i:n velourhousuillakin kuitenkin vain 50 senttiä, joten mielelläni niitä hetken säilyttelen käyttöä odottamassa!
  Puuhaakin tuli ostettua. Palapeli on Tellulle liian helppo, mutta kuva todella mieluinen eikä hintaakaan ollut kuin 20 senttiä. Yleensä en DVD-levyjä kirppiksiltä ostele, mutta Tomi traktoria ei ilmeisesti enää kaupoista löydy ja hintakin näillä oli edullinen. Toinen levyistä on jo testattu ja toimii!
 Lindexin paita olisi ehkä jäänyt itselläni ostamatta, mutta huomaatte varmaan mistä pienin tykkää? Traktoreista tietysti! 20 senttiä toisen innostuksesta voi hyvillä mielin maksaa :)

 Kuinkas muiden torstai on sujunut?

20. toukokuuta 2015

Cybex Solution M

 Pikkutärylle on ollut jo pidempään tarkoitus ostaa toinen turvaistuin, jotta molemmissa autoissa olisi omat. Koska uusi istuin oli tarkoitus sijoittaa minun autooni, hankimme pienimmän istuimen ensin. Pitkään pähkäilin mikä olisi paras sillä pienimmän istuin on aika iso ja Tellukin tarvitsee oman tilansa. Lopulta tulin kuitenkin tulokseen, että perheen kesken liikumme yleensä miehen autolla eli Tellu voi istua myös etupenkillä. Näin Pikkutäryn istuimen koolla ei enää niin väliä ollutkaan.

 Tarkoitukseni oli ostaa Cybexin Solution X2. Autossani ei ole isofix-mahdollisuutta ja moni liike tuntuu myyvän vain sellaisia. Käsittääkseni Solution olisi käynyt autooni silti myös fix-mallisena, joten yritin etsiä kummastakin mallista hyvää tarjousta. Edullisin tarjous olisi ollut Babylandissa, jossa tavallinen X2-malli maksoi 199€.

 Vaikka mielelläni suosinkin kotimaisia kauppoja, voi isoissa hankinnoissa säästää paljonkin. Niinpä katsoin Saksan tarjontaa ja päädyinkin tilaamaan Cybexin M-sarjan istuimen Kikiweltistä. Sain vielä paremman istuimen ja säästin vielä muutaman kympin rahaa. Mielestäni ei mikään huono ratkaisu. Istuimen tuloa oli kyllä odotettava lähes kaksi viikkoa ja Saksasta tilatessa suomenkieliset käyttöohjeet puuttuvat. Ne saa kuitenkin tarvittaessa ladattua Cybexin sivuilta.
  Mitä parempaa tässä Cybexin M-sarjan istuimessa sitten on? M-sarjan istuimet ovat ensimmäisiä turvaistuimia, jotka ovat läpäisseet uuden Roll-over-testin. Tuo testi simuloi auton katon kautta ympäripyörimistä, mikä on kolaritilanteessa hyvinkin mahdollinen tilanne.
 Tässä istuimessa on patentoitu syvyyssäädettävä niskatuki, joka parantaa lapsen turvallisuutta sivutörmäyksessä. Niskatuki myös estää lapsen pään painumista rinnalle lapsen nukahtaessa. 12-asentoinen korkeussäädettävä pääntuki taas mahdollistaa lapselle sopivat säädöt ja istuimen pitkän käyttöiän.

 Istuimen sivussa on säädettävä lineaarinen sivutörmäyssuoja, joka vaimentaa kolaritilanteessa törmäysenergiaa lapsen pään ja hartioiden alueella. 
 Olin ollut jotenkin siinä uskossa, että Cybexin leveä istuintyyny on oikeasti hurjan leveä. Yllätyin suuresti, kun istuinta autoon laittaessani huomasin keskelle jäävän nyt jopa aiempaa enemmän tilaa! Ei paljon, mutta nyt keskipaikan vyönkin saa helposti kiinni ja Tellun matkanteko takapenkillä ei tässä vaiheessa enää ole tilasta kiinni. Hyvin tyttö tuohon väliin mahtuu!

 Mitä Pikkutäry tykkäsi uudesta istuimestaan? Ensimmäinen ajelu sai tuomion ihan hölmö istuin. Istuimesta puuttuu salalokero! Uuden totutteleminen vaatii pojalle aina hieman aikaa ja nyt tämä istuin on jo mukavampi istua kuin edellinen :) Nyt nauttimaan ihanan lämpimästä kevätpäivästä ulkopuuhien pariin.

19. toukokuuta 2015

Mitä lahjaksi opettajalle, hoitajalle tai kerhotädille?

 Kaksi kertaa vuodessa sitä saa pohtia samaa asiaa. Millä muistaisi lapsensa kanssa tiiviisti työtään tekevää opettajaa tai kerho-ohjaajaa? Pelkkä lapsen tekemä kortti on monelle jo suuri kiitos, mutta muiden viedessä lahjojaan lapsi usein haluaa viedä muutakin.

 Kukkia, kynttilöitä ja suklaata vie varmasti moni, joten ihan samalla linjalla ei ehkä innostaisi mennä. Ei sillä etteikö kukat ole kauniita ja kynttilät tunnelmallisia, mutta kenelle mahtuu toistakymmentä kukkaa ja saman verran kynttilöitä? Suklaatakaan eivät kaikki pysty syömään, joten senkin jätän välistä, ellen ole varma sen soveltuvuudesta.

  Myös kaikki kipot ja kupit olen suosiolla jättänyt ostamatta paitsi eräälle opettajalle, mutta tiesin varmuudella hänen keräilevän ostamaani sarjaa. Suosin ennemmin jotain minkä saa helposti kulutettua nurkista pois tai sitten porukalla ostettuja lahjakortteja. Juotavaa nyt aina kuluu jolloin voi viedä erikoiskahveja (jos tietää kahvin maistuvan), jotain hyvää teetä, jouluna glögiä jne. Tiskirättejäkin on lapset joskus tehneet.

Tänä vuonna lahja on pullon muodossa. Tehtiin mustikkasiirappia jäätelön tai muiden kesäherkkujen seuraksi.
 Pulloihin tulee vielä kauniit etiketit. Lisäksi lasten itsetehdyt rasiat sekä kortit ja muistaminen on valmis. Toivottavasti ovat mieleisiä!

 Seuraava suuri pulma on millä selvitä kahden vilkkaan pojan kanssa, kun toinen nilkka on poissa pelistä hypättyäni hölmönä korkokengillä poika sylissä bussista alas? Tehdäkö yön aikana valtavan korkea leikkikehä huoltoluukkuineen vai valmistautua henkisesti kaaokseen? Toivottavasti uni toimisi hyvänä lääkkeenä ja huomenna jo jalkakin olisi parempi :)

18. toukokuuta 2015

Kohti kesälomaa kevyemmissä kengissä

 Toiseksi viimeinen viikko ennen lomaa pyörähti käyntiin. Ollaan malttamattomina odoteltu jo t-paitakelejä, mutta tiukassa tuntuu lämpimät päivät olevan. Kesäloman alkuun ei taideta mitään ihmeellistä suunnitellakaan. Odotellaan rauhassa ensin millaiseksi säät kehittyvät ja lähdetään sitten myöhemmin nauttimaan kesän lomakohteista.

 Lapsilta kysyttiin mielipidettä kesälomasta. Pienin nyt ei tietysti ymmärrä juuri koko loman päälle, mutta otettiin hänen aikaisempi lempilauseensa, mennään Muumimaailmaan mammaa katsomaan, huomioon. Pikkutäryn suurin toive on olla mökillä kalassa ja kyllähän mökillä olisikin tarkoitus viettää paljon aikaa. Kalaonnea en kyllä pysty lupaamaan, mutta sadesäillä ainakin matoja löytää ja paljon. Tellu taas kiertäisi vaikka koko maailman. Linnanmäki, Heureka, Tykkimäki ja Särkänniemi löytyivät kaikki tytön listasta. Onneksi siellä oli myös paljon kaikkea muuta pienempää kuten jätskikiskalla vierailu, joita voi helposti toteuttaa.

 Saa nähdä mitä oikeasti kesällä teemme rakkaalla mökillä touhuilemisen lisäksi. Kelalta tuli tänään tyly kirje, jossa kerrottiin hoitolisän lakkauttamisesta. Ilmeisesti miehen yrityspaprut eivät ole heitä tavoittaneet vaaditussa ajassa. Muuten hyvä, mutta en tavaamallakaan ole löytänyt saamastani paperista palautuspäivämäärää. Ehkä käynti optikolla auttaisi? Tai pitäisiköhän itseni mennä koulun penkille lukemista opettelemaan?
 Tuli kesä tai ei, kevyempiä kenkiä ainakin voi poutapäivinä käyttää. Pienin tahtoi itselleen väkisin Villervallan tennarit ja hyvin ylpeänä ja määrätietoisena kuljetti ne kassalle. Lisäksi ostin Prismasta ainoat pojille sopivat Cientat sekä Fredriksonin lippapipon. Pipo saa kyllä jäädä odottelemaan vielä päänkasvua, sillä pipo silmillä on hieman hankala juosta. Kokeiltu on! Pakkohan pipoa oli kokeilla ja poika juoksi suoraan valotolppaa päin. Sopivan kesäisen lippapipon metsästys siis jatkukoot kun viime vuotinen Lorun pipo alkaa olemaan pieni eikä heilläkään nyt näyttäisi uusia pipoja olevan.

  Nyt hetkeksi vielä lepäämään talon ollessa täysin hiljainen. Migreeni se ei meinaa millään jättää rauhaan, mutta kyllä tämä vielä iloksi taas muuttuu :) Hyvää alkanutta viikkoa!

15. toukokuuta 2015

Iloa pienestä

 Tellun valitellessa ulkona tylsyyttä eli leikkiseuran puutetta pikkuinen tarttui hyppynaruun. Toisen pään toi minulle ja toisesta päästä yritti itse pyörittää. Kyllä isosisko ilahtui! Ei mennyt nallekarhu-loru läpi, mutta taas kelpasi ihana pikkuvelikin leikkiseuraksi :)
  Itselleni pari viimepäivää ovat olleet raskaita. On väsyttänyt ja aivan kaikki on kyllästyttänyt. Hetken olen jopa miettinyt ryhtymistä erakoksi ihan yksin ilman minkäänlaisia koneita. En sentään vakavissani pystyisi ikinä jättämään perhettäni! Olotilaan ei ole auttanut päikkärit, ei mukava puuhastelu eikä mikään muukaan mikä yleensä auttaa. Osittain kaikki kiukku ja väsymys enteilivät migreeniä. Kun kykenin ylös, minua odotti ihana yllätys keittiön pöydällä.
Tellu oli keittänyt kahvin ihan itse ja antanut kaveriksi kaksi omaa suklaatakin. On mulla kultainen lapsi! Nämä arjen pienet huomioimiset ovatkin kaikkein parasta!

 Ihanaa viikonloppua!

14. toukokuuta 2015

Yksi sadepäivän puuhavinkki

 Viime aikoina on sään puolesta tuntunut enemmän syksylle kuin keväälle. Vettä tulee kaiket päivät eikä sadesäällä tule ulkoiltua yhtä kauaa kuin normaalisti. On siis otettava kaikki ajanvietteet käyttöön, jotta lapset viihtyisivät. Tässä onkin yksi vinkki, joka jaksaa viihdyttää meidän pienimäistä tunnista toiseen.

  Sommittelualusta on toki tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, mutta valvovan silmän alla meillä pienin tykkää kovasti tämän parissa puuhailla. Nappi, nappi kuuluu usein pyyntö ja silloin on alusta kaivettava esille.

 Sommittelulautaan on saatavilla kolmen kokoisia nuppeja. Isoimmilla on helppo pienten aloittaa ja pienimmät ovat eniten isompien lasten mieleen. Meidän pikkuinen kyllä siirtelee taitavasti myös pieniä nuppeja eli hyvin on hienomotoriikka saanut tämän avulla harjoitusta!

 Tässähän on myös oiva ja ennen kaikkea edullinen lahjaidea! Sommittelualusta, 60kpl nuppeja ja rakentelumallivihkonen maksavat alle 7€ ja hieman edullisemmin saa 200kpl erikokoisia nuppeja. Paketteja on runsaasti erilaisia, joten tätä voi mukavasti myös täydentää. Meidän omat on kotiutettu ihan Prismasta, mutta pikaetsinnällä näitä löytyy netistä  ainakin Jollyroomista ja Lelushopista.
  Vaikka meillä pienin on selvästi eniten rakastanut näihin, tykkäävät myös isommat lapset tehdä nupeilla kuvia. Luovuutta saa siis näiden kanssa toteuttaa tai sitten harjoitella niillä mallikuvilla. Lisäksi nupeilla pystyy opettelemaan myös värejä! Pienimmällekin pitää leikkiä bingoemäntää ja hokea pieni punainen, iso vihreä jne. Ellei sommittelualusta ole tuttu niin suosittelen kokeilemaan!

 Puuhakasta loppuviikkoa!

13. toukokuuta 2015

Viikon sapuskat

 Sadepäivä ja meidän keittiö eivät sovi yhteen, mutta koska ostokset olivat purettuna pöydälle, päätin minäkin tehdä ruokaostospostauksen. Olipa tänään kaupassa vilinää! Luulin keskiviikkoa rauhalliseksi päiväksi, mutta unohdin kokonaan huomisen helatorstain. Yleensä meillä siis käydään kaupassa maanantaina, mutta pidettiin kaapintyhjennyspäivät ja kävin kaupassa vasta tänään. Mitä me ostimmekaan ja mitä niistä syntyykään?

   Salaattiaineksia, 4kg perunaa, 2kg porkkanaa, punasipulia marinoitavaksi, persiljaa leivän päälle. Lapset tykkäävät napostella välipalalla kirsikkatomaatteja ellei aikuiset ole ehtineet rasiaa jo tuhoamaan illalla. Spelttijauhoja tykkään käyttää kun en leivo Pikkutärylle sopivaa ja mysli on mun ja miehen tuhottavaksi.
  Kinkkukuutioita täksi päiväksi eli tänään meillä syödään kinkkukiusausta. Huomenna olisi tarkoitus grillata kanaa ja tämä poikkeuksellisesti on nyt marinadissa. Perjantaina meillä on kalapäivä, mutta sitähän ei vielä kannata ostaa vaan tehdään samalla maito ja tuoretuotetäydennystä. Viikonlopuksi meiltä löytyy ruokiin lihatarpeet pakastimesta. Lauantaina on karjalanpaistia ja sunnuntaina hirvipihviä.
   Leipää meillä menee todella vähän. Tellu saattaa tehdä muutaman leivän päivässä ja Pikkutäry syö mielellään välipalaksi. Hapankorput ovat hätävara jos leivän himo onkin iskenyt. Niitä Pikkutärykin voi syödä kuten myös 100% ruisleipää.
 Välipalaksi on rahkaa ja miehelle Skyrrit. Vesimeloni on herkkua lapsille ja hedelmät jälkiruuaksi sekä välipalalle. Myös  pähkinöitä tykkää kaikki napostella välipalalla. Maitoa tuli kannettua yhteensä 6l, piimää pienimmälle purkki ja maustamatonta jugurttia litran verran.

 Tällaiset hieman alle 90€ ostokset tällä kertaa. Nipistäähän ruokalaskusta voisi, mutta käytän mielelläni mikäli vaan on tarjolla kotimaisia tuotteita.

11. toukokuuta 2015

Äitienpäivästä

 Äitienpäivä aiheuttaa hyvin monenlaisia tunteita. Vaikka monelle se onkin iloinen ja odotettu juhlapäivä, eivät kaikki äitienpäivästä riemastu. Lapsettomia se hyvin usein ahdistaa, äidittömiä surettaa ja sitten on myös niitä joita päivä vihastuttaa. Itse suhtaudun nykyään äitienpäivään melko ristiriitaisesti.
 Lapset ovat minulle kaikki kaikessa. On siis ihanaa olla äiti, mutta suurimman lahjan olen jo saanut. En kaipaa kerran vuodessa mitään valtaisia lahjavuoria enkä erillistä juhlapäivää vaan minulle riittää aivan hyvin tavallinen arki. Se, jossa äiti on välillä (tai sitten hyvin usein) ihan hölmö. Arki, jossa aurinko ei aina paista, mutta joka on täynnä rakkautta. Voiko olla parempaa kuin vilpittömästi onnellisena äidin kaulaan pusuttelemaan ripustautuva pieni? Tai vaikka kesken perheen TV:n katselun tokaistu lause: Sulla on ihan samanlainen ääni, mutta sä äiti oot kyllä kauniimpi. Pienellä teolla on kovin kauas kantava voima.

  Syvällä sisimmässäni on pieni ääni, joka käskee unohtamaan koko kamalan äitienpäivän. Sen päivän, jolloin pienestä pitäen sai vaan paskaa niskaansa yrittäessään tuottaa iloa. Milloin kukkapenkkiin ostetut orvokit oli ihan kamalan näköisiä, kortit kauheaa suttua tai muut lahjat täyttä roskaa. Ei sanaakaan siitä millaista vaivannäköä esim. ekaluokkalainen oli nähnytkään säästäessään rahaa kukkasiin ja polkiessa 6km niiden takia. Äitienpäivä alkoikin olemaan minulle mummojen päivä jo hyvin nuorena. Ainakin toinen isoäitini oli säästänyt lapsiensa äitienpäiväkortteja aina kuolemaansa saakka. Pelastin muutaman yhä säästettäväksi. 

 Vasta omien lasteni kasvettua olen alkanut äitienpäivää viettää ja aluksi ihan vaan lasten takia. Minulla ei siis koskaan ole ollut läheiset välit äitini kanssa ja nykyisin olen hänen kanssaan tekemisissä mahdollisimman harvoin ja ainoastaan lasteni vuoksi. En heiltä halua isovanhempaa riistää. Eilen mummokierroksella vein kukkasen tapani mukaan äidilleni. Lapset saivat omista ruusuistaan, lahjastaan ja korteistaan jopa hymyn ja hellät kiitokset, kun taas oma kukkani sai vaan kommentin: Jaa. Ehkä ensi vuonna jätän oikeasti sen kukan ostamatta?

 Kun eilen lapset kiipesivät muksimaan lahjakasseillaan, olin pakahtua onnesta saadessani kaikki kullannuput ympärilleni. Suurin osa tosin oli tullut siihen jo yön mittaan potkimaan poskelle ja kylkiin :D  Minun rakkaat olivat tehneet itse ison kasan lahjoja sekä kortteja. Ikimaailmassa ei olisi tullut mieleenikään sanoa mitään pahaa. Joo alle kouluikäisen kortissa ehkä kirjaimet olivat nurinkin päin ja yhdessä luki onea äti, mutta söpöähän se vaan on! Ihan varmasti vielä monena iltana raskaan päivän jälkeen otan kortit yöpöydältä ja hymy huulissa niitä ihailen. Enkä tiedä olikohan joulupukki erehtynyt kuusta, kun ison lahjavuoren lisäksi sain vielä pienemmän lahjakassin.

 Ehkä tämä hölmö äiti on sittenkin kaikista haukuistakin huolimatta lapsilleen rakas! Joka tapauksessa lapset ovat äidilleen niitä kalleimpia aarteita! Ainiin tänä vuonna yhdessäkään äitienpäiväkortissa ei lukenut samaa kuin pari vuotta sitten eli äiti on ankara. Mä taidan niin leijua pilvissä sydän täynnä rakkautta, että ote alkaa lipsua ;)

 Onnen täyttämää alkanutta viikkoa!

9. toukokuuta 2015

Pikkutäryn viljaton hodari

Ennen vappua Pikkutäry harmitteli kaupassa, ettei ole koskaan saanut maistaa hodaria. Asiaan oli tultava muutos! Joidenkin kauppojen pakastealtaista löytyy gluteenittomia Hot dog-sämpylöitä, mutta meidän lähimpien kauppojen valikoimiin ne eivät kuulu. Oli siis tartuttava itse toimeen ja suureksi ilokseni ystävältäni löytyi resepti viljattomiin hodarisämpylöihin. Tänään pelipäivän kunniaksi sitten tehtiin kisastudioon hodareita.

 Viljattomat hot dog-sämpylät 4kpl
2 munaa
(1rkl pellavansiemeniä)
1 3/4dl mantelijauhetta
2 rkl psylliumia
½tl suolaa
1 1/4dl maustamatonta jugurttia
Sekoita kuivat aineet keskenään. Riko kananmunien rakenne ja lisää vatkaten jugurtti. Lisää kuivat aineet lusikalla sekoittaen ja anna taikinan turvota hetki. Muotoile neljä puikulaa ja paista 200 asteessa noin 15 min. Reseptiin olisi tosiaan kuulunut myös pellavansiemenet, mutta Pikkutäry tahtoi jättää ne pois. Malttamaton poika ei myöskään jaksanut odottaa ihan niin kauan, että taikina olisi turvonnut helposti käsiteltäväksi. Siispä pursotin sämpylät ja muotoilin vain hieman käsin.

 Hodarin välissä oli Pikkutäryn toiveiden mukaan tomaattia, leipäjuustoa, paistettu nakki, sinappia ja ketsuppia. Mahtavan hyvälle kuulemma maistui ja mikä parasta pojalle oli samaa tarjolla vielä iltapalalla!

 Nyt talon alkaessa hiljentyä saankin jännityksellä odottaa millainen herätys aamulla on luvassa. Pikkutäryllä on ainakin ollut hyvin vaikeaa yrittää pitää salaisuutta :)
Ihanaa ja toivon mukaan aurinkoista äitienpäivää!

8. toukokuuta 2015

Kevään viimeinen

Tammikuussa oli aamut hurjan synkkiä ja kevät tuntui aivan liian kaukaiselle. Jaoin teillekin kuvia yhdestä aamun pimeydessä tehdystä lenkistä bussipysäkille. Lähes tasan kuukautta myöhemmin julkaistussa postauksessa oli jo selvästi valoisampaa mikä piristikin mieltä kaiken väsymyksen keskellä.  Nyt kevään jo saavuttua, yli vuorokauden sateiden ja eilisessä kaatosateessa tehdyn lenkin jälkeen tänä aamuna oli todella ihanaa lähteä kohti bussipysäkkiä. Niin ihanaa, että hetken mielijohteesta päätin jakaa vielä tämän yhden reissun teidän kanssanne.
 Hmm tuolla edessä näkyy jotain todella mielenkiintoista! Täytyykin lisätä vauhtia!

  Vettä, vettä, kuravettä! Tuo näyttää kyllä houkuttelevan mukavalle.

  Suuttuukohan äiti jos mä vähän kävisin tuolla? Edes ihan pikkiriikkisen?

  Onkohan tässä syvää? Jos ihan varovaisesti astuisin, niin pääsen nopeasti perääntymäänkin, mikäli äiti kieltää.

 On täällä niin hurjan mukavaa tepastella! Voisiko tämä kuralätäkkö olla sinne pysäkille asti? Tai edes monta pientä lätäkköä?

 Aamulla tuli taas todistettua kuinka erilaisia lapset luonteeltaan ovat. Isommat ovat aina kirjaimellisesti uineet kuralammikoissa. Aivan sama onko heitä kieltänyt vai ei. Pienempää kielsin kerran lenkkareilla menemästä syvään lätäkköön ja tänään hän suhtautui koko asiaan hurjan epäileväisesti. Ei meinannut pieni uskoa kun sanoin pojan voivan kyllä hypätä sinne saappaat jalassa! Pitkään lätäkköä osoitteli, kurkotteli ja hoki vettä, vettä.

Vettä löytyi pienen ihmetykseksi myös teiden varsilla olleista heinistä. Ihmeellistä oli myös, kun vesi katosi koskettaessa.

 Koivutkin alkavat jo ihanasti vihertää. Kyllä se kesä on täällä aivan pian!

 Hauskaa viikonloppua!

7. toukokuuta 2015

Äitienpäivälahjuksia

 Meillä on taas perinteiseen malliin jäänyt mummojoukon äitienpäivälahjojen suunnittelu näinkin viimetippaan. Viime vuoden pikakeksinnöt löytyy täältä. Minulla ei vaan enää näiden kaikkien vuosien ja usean juhlapäivän jälkeen tunnu ideoita olevan. Onneksi Tellu keksikin tänä vuonna hyvän lahjan!
 Kävin tänään aamupäivästä hakemassa mehiläisvahapohjaisia Inka Gold-värejä ja hieman muita tarvikkeita.
 Iltapäivällä oltiin jo täydessä työn touhussa. Mukavaa sadepäivän puuhaa, johon pääsi kaikki lapset osallistumaan. Huomenna haetaan unohtunut multa ja lahjat ovat valmiita :) Vielä täytyisi kortit askarrella ja sitten oltaisiinkin valmiita sunnuntain kierrokselle.

Nuo Inka Gold-värit on kyllä tosi käteviä askartelussa! Muutama kohde taitaa meillä saada vielä värikäsittelyn kunhan löydetään sopivaa väriä :) Tellu haaveilee tämän päivän innoittamana mintun värisistä kukkaruukuista, joten muutamaksi lomapäiväksi voisi varata tytölle maalauspuuhaa.

 Millaisia lahjoja tai kortteja muualla on valmistunut?




6. toukokuuta 2015

Älä laihduta-päivä (erään pienen tytön tarina)

 Tänään vietetään kansainvälistä Älä laihduta-päivää, jonka teemana on tänä vuonna lapsen ylipaino. Älä laihduta-päivän tarkoituksena on herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan laihduttamiseen ja painoon liittyviä uskomuksia. Laihduttaminen ei myöskään kuulu lapsille. Päivän teeman mukaisesti päätin jakaa teille pienen tositarinan.

 Olipa kerran pieni pulleaposkinen, suuret tähtisilmät omaava 3-vuotias tyttö, joka oli vanhempiensa suurin aarre. Tämä pieni, prinsessaksikin itseään kutsunut tyttö, oli pitkän aikaa haaveillun erään lastenvaateliikkeen ikkunasta näkyviä tyllimekkoja. Tytön äiti olikin luvannut ostaa sellaisen ensimmäiseen kerhon kevätjuhlaan. Oli vihdoin koittanut se kauan odotettu päivä, jolloin tyttö ja äiti menisivät mekko-ostoksille!

 Liikkeessä oli vain yksi asiakas ja tyttö saikin silmät onnesta säihkyen katsella ihania mekkoja. Mikä  kaikista niistä ihanuuksista olisikaan kaikkein ihanin? Asiakas lähti pois ja myyjä siirtyi tiskin taakse istumaan. Hetken tyttöä ja äitiä katseltuaan myyjä huusi: Ei meillä ole tuollaisille läskeille lapsille sopivia mekkoja. Ei niistä mikään ratkeamatta päälle mahdu. Pieni tyttö murtui itkuun. Vihaisena äiti otti itkevän lapsensa syliinsä ja poistui kaupasta luvaten löytää vielä kauniimman tylliunelman paremmasta kaupasta. Niin myös tapahtui.

  Vaikka pieni tyttö tylliunelmansa kerhon kevätjuhlaan saikin, jätti tapaus tyttöön syvän arven. Ei auttanut vanhempien, sukulaisten eikä edes terveydenhoitajan vakuuttelut ettei tytössä mitään vikaa ollut. Tyttö lopetti rasvan käytön, eli pelkällä salaatilla eikä koskenut edes herkkuihin. Yksi todella ilkeä kokemus sai aikaan vuosien taistelun!


 Jotkut teistä ehkä jo arvasivatkin, että tämä pieni tyttö on Tellu, jolle naisten kova maailma on jo pienenä tullut selväksi. Tellu ei siis ole samasta muotista kuin meidän pojat vaan perinyt vastakkaisen suvun muodot. Tyttö ei ole lihavakaan, mutta selvästi raskasrakenteisempi kuin pojat. Tellulle kyllä kerääntyy hieman painoa ennen seuraavaa suurta kasvupyrähdystä, mutta se on vain tytön kehon tapa turvata energian saanti vilkkaaseen kasvuun.

 Tellu on joutunut jo ulkomuotonsa takia kiusatuksi eikä tahdo vieläkään nyt kuusi vuotta myöhemmin ymmärtää ettei hänestä hoikempaa saada. Tai saadaan, mutta sittenhän tyttö vasta kamalalle näyttäisikin! Syöminen on Tellulle yhä vaikeaa ja toisinaan hän kurittaa edelleen itseään jopa herkuista kieltäytymällä. Liikkumisesta taas ei aina tiedä harrastaako Tellu sitä liikunnan ilosta vai ahdistuksesta omaa ulkonäköään kohtaan. On rankkaa olla erilainen lapsi.

 Entisenä syömishäiriöisenä itseni on vaikea katsoa oman lapseni kamppailua. Pelkään sen johtavan sellaiseen miltä toivoisin oman lapseni saavan välttyä. Siis elinikäisestä kamppailusta oman itsensä kanssa. Mietin miten kummassa tähän on tultu? Ikinä ei olla mitään negatiivista tytön ulkomuodoista sanottu vaan hän on aina ollut meille maailman ihanin tyttö. Emme voisi kuvitellakaan häntä muunlaisena. Kaiken takana on ilmeisesti vain yksi myyjä sopimattomine kommentteineen.

 Nykymaailmassa, jossa ihannoidaan vain laihuutta, on vaikeaa yrittää kasvattaa lasta rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Ainakaan jos muualla ulkomuodosta jo kuittaillaan ja naureskellaan.  Kysynpä vaan milloin ihmeessä luusto on läskiä ollut? Tellusta ei ikinä saada missiä vaan ennemminkin moukarinheittäjä. Mitä pahaa siinä kuitenkaan on? Hienosti on suvun muutkin naiset pärjänneet elämässään samanlaisella rakenteella. Kaikista ei ole mallin mittoihin, mutta kaunis ja ennen kaikkea rakastettu voi olla raskaammallakin rakenteella. Jokainen meistä on ihana juuri sellaisena kuin on syntynyt!

 Lopuksi vielä todettakoon ettei tarvitse enää miettiä mistä lastenvaateliikkeestä saa noin kamalaa palvelua. Liike lopetti ennen seuraavaa kevättä enkä yhtään ihmettele miksi.