Kerroin kesällä täällä kuinka Aarre rakasti kulkea paljain jaloin. Sukkia hän on vihannut aina, mutta syksyn tullen sain tuskailla kenkien pukemisen kanssa päivittäin. Etenkin saapaskelien aikaan Aarre ei juossut entiseen malliin ja valitti kipua vuoroin kummassakin jalassa. Mitään ulkoista syytä tuolle kivulle ei löytynyt ja kenkien oikea kokokin tuli tarkastettua useaan kertaan. Hiljalleen sisätiloissa tuo kipu kuitenkin aina hävisi eikä syy ollut ainakaan erilaisissa liikkumistavoissa. Aarrehan mieluiten juoksee, hyppii tai tanssii paikasta toiseen.
Kun kuulin ensimmäistä kertaa syksyllä Affenzahnin paljasjalkakengistä, tiesin Aarren talvikenkien löytyneen. Moni muukin taisi olla innoissaan, sillä meidän koko oli hetken loppunut. Viime viikolla kuitenkin vihdoin Aarre pääsi kenkiä sovittamaan ja voi kuinka hän kenkiin tykästyikään! Illalla poika testasi kengät mm. wobbelilla, bobleseilla, hyppien ja juosten eikä olisi halunnut riisua kenkiä edes nukkumaan käydessä. Hiljaa sisälläni tuuletin, sillä noiden kenkien oli pakko olla oikeasti todella mukavat Aarren jalassa.
Nämä Affenzahnin paljasjalkakengät ovat siis suunniteltu niin, että jalka voi kehittyä ja liikkua oikein. Kenkä on vesitiivis ja hengittävä, mutta sen kolme kerrosta pitäisi taata lämmittävyys talven pakkasilla. Aarren ääreisverenkierto ei tunnetusti ole parhaasta päästä, joten mielenkiinnolla odotan kuinka lämpimäksi kenkä osoittautuu.
Tähän asti olemme olleet erittäin tyytyväisiä näihin paljasjalkakenkiin eikä nämä pikaisesti ohimennen vilkkaasta pojasta otetut kuvat tee oikeutta näille ihanille kengille. Nämä paljasjalkakengät on helppo taaperon itse pukea, loskakelit ovat pitäneet jalat kuivana ja pitoa on löytynyt myös hieman liukkaammilla pinnoilla. Parasta on kuitenkin se, että lapsi itse viihtyy ja tykkää kengistään.
Onko sinulla kokemusta paljasjalkakengistä?
27. marraskuuta 2019
17. marraskuuta 2019
Mitä kuuluu?
Olen ollut koko syksyn todella väsynyt. Ensin ajattelin vain kaipaavani kesän valoisuutta, mutta lopulta oli myönnettävä väsymyksen tulevan sisältä päin. Reilut 10 omalla laillaan rankkaa vuotta takana enkä ollut ajoissa huomannut kehoni varoitusmerkkejä tai pitänyt itsestäni tarpeeksi hyvää huolta. Monta kertaa tiedostin, että pitäisi, vaan kaiken kiireen keskellä se lopulta hiljalleen vain jäi.
Viime aikoina olen keskittynyt arjen pyörityksen lisäksi opettelemaan uudestaan myös lepäämään kuunnellen kehoni viestejä. Nyt mm. pahin väsymys ja huimaus ovat helpottaneet, kiitos lisäraudan. Lenkitkin kulkee taas toisella tavalla voimien lisääntyessä ja kehon virheasentojen hiljalleen korjaantuessa. Olen viimeisen kuukauden aikana neulonut enemmän kuin 10 vuoteen yhteensä, lukenut kymmeniä satuja päivässä ja nauttinut kävelemisestä jopa sadepäivinä. Olen koneella istumisen ja bloggaamisen sijaan kuin huomaamattani keskittynyt aktiivisempaan elämään, sillä en edes muista milloin viimeksi se olisi tuntunut yhtä hyvälle! Ja ei, tämä muutos ei nyt millään lailla liity raskauteen. Meille ei valitettavasti ole tällä hetkellä tulossa lisää lapsia toisin kuin on suoraan udeltu ja olen kuullut huhuttavan.
Vuorokaudessa on vakiomäärä tunteja ja keskittyessäni uusiin tuuliin, on se tietysti ollut jostain pois. Tällä kertaa kärsijänä on ollut blogimaailma, vaikka postausideoita ja aiheita olenkin mielessäni pyöritellyt. Muutaman kerran istahdin jopa koneen ääreen, mutta lähes jokailtainen netin pätkiminen sai pidettyä tehokkaasti poissa. Tässä siis pikakelauksena se, mitä täällä on tapahtunut.
Viimeisen kuukauden aikana ainakin joku meistä on myös:
♥ Ihastellut syksyn kauneutta
♥ Käynyt teatterissa ja elokuvissa
♥ Tunnelmoinut pimeydessä
♥ Nauttinut rauhallisesta ravintolaillallisesta
♥ Mennyt uimaan
♥ Ollut innostunut harjoituskauden alusta
♥ Leiponut erilaisia kauden herkkuja
♥ Keksinyt hyväntekeväisyystempauksia
♥ Saanut uuden kaverin
♥ Nauttinut syyspäivistä metsällä
♥ Paistanut vaahtokarkkia nuotiolla
♥ Nauttinut isänpäivästä, jolloin isä ehti kerrankin olemaan koko päivän läsnä
♥ Askarrellut sekä jakanut näkyvyyttä muillekin
♥ Riemuinnut ensilumesta ja kuuran kauneudesta
♥ Aloittanut joulunodotuksen
Jouluun on vielä reilu kuukausi aikaa, mutta meillä on jo täysi joulutohina päällä. Joulua niin kovin rakastava Onni nimittäin nimesi itsensä joulupiiskuriksi eikä päivääkään mene ilman jouluun valmistautumista. Olen myös miettinyt mitä tehdä blogin joulukalenterin kanssa. Askarteluja yms. meillä syntyy kyllä hurjaa vauhtia, mutta onko aika ajanut jo blogijoulukalentereiden ohi? Instan puolella tätä jo kyselinkin ja vastaukset olivat vain 67% kalenterien puolesta. Vielä en siis ole päätöstä tehnyt, vaikka jotain jouluisia luonnoksia hiljalleen syntyykin.
Tämän ns. lomani aikana olen varmaan tipahtanut ihan pihalle kaikesta etenkin somemaailmassa tapahtuneesta. Pienen irtioton jälkeen on kuitenkin mukava palata takaisin uusin voimin. Ensimmäiseksi kuulisin erittäin mielelläni mitä sinulle kuuluu?
Viime aikoina olen keskittynyt arjen pyörityksen lisäksi opettelemaan uudestaan myös lepäämään kuunnellen kehoni viestejä. Nyt mm. pahin väsymys ja huimaus ovat helpottaneet, kiitos lisäraudan. Lenkitkin kulkee taas toisella tavalla voimien lisääntyessä ja kehon virheasentojen hiljalleen korjaantuessa. Olen viimeisen kuukauden aikana neulonut enemmän kuin 10 vuoteen yhteensä, lukenut kymmeniä satuja päivässä ja nauttinut kävelemisestä jopa sadepäivinä. Olen koneella istumisen ja bloggaamisen sijaan kuin huomaamattani keskittynyt aktiivisempaan elämään, sillä en edes muista milloin viimeksi se olisi tuntunut yhtä hyvälle! Ja ei, tämä muutos ei nyt millään lailla liity raskauteen. Meille ei valitettavasti ole tällä hetkellä tulossa lisää lapsia toisin kuin on suoraan udeltu ja olen kuullut huhuttavan.
Vuorokaudessa on vakiomäärä tunteja ja keskittyessäni uusiin tuuliin, on se tietysti ollut jostain pois. Tällä kertaa kärsijänä on ollut blogimaailma, vaikka postausideoita ja aiheita olenkin mielessäni pyöritellyt. Muutaman kerran istahdin jopa koneen ääreen, mutta lähes jokailtainen netin pätkiminen sai pidettyä tehokkaasti poissa. Tässä siis pikakelauksena se, mitä täällä on tapahtunut.
Viimeisen kuukauden aikana ainakin joku meistä on myös:
♥ Ihastellut syksyn kauneutta
♥ Käynyt teatterissa ja elokuvissa
♥ Tunnelmoinut pimeydessä
♥ Nauttinut rauhallisesta ravintolaillallisesta
♥ Mennyt uimaan
♥ Ollut innostunut harjoituskauden alusta
♥ Leiponut erilaisia kauden herkkuja
♥ Keksinyt hyväntekeväisyystempauksia
♥ Saanut uuden kaverin
♥ Nauttinut syyspäivistä metsällä
♥ Paistanut vaahtokarkkia nuotiolla
♥ Nauttinut isänpäivästä, jolloin isä ehti kerrankin olemaan koko päivän läsnä
♥ Askarrellut sekä jakanut näkyvyyttä muillekin
♥ Riemuinnut ensilumesta ja kuuran kauneudesta
♥ Aloittanut joulunodotuksen
Jouluun on vielä reilu kuukausi aikaa, mutta meillä on jo täysi joulutohina päällä. Joulua niin kovin rakastava Onni nimittäin nimesi itsensä joulupiiskuriksi eikä päivääkään mene ilman jouluun valmistautumista. Olen myös miettinyt mitä tehdä blogin joulukalenterin kanssa. Askarteluja yms. meillä syntyy kyllä hurjaa vauhtia, mutta onko aika ajanut jo blogijoulukalentereiden ohi? Instan puolella tätä jo kyselinkin ja vastaukset olivat vain 67% kalenterien puolesta. Vielä en siis ole päätöstä tehnyt, vaikka jotain jouluisia luonnoksia hiljalleen syntyykin.
Tämän ns. lomani aikana olen varmaan tipahtanut ihan pihalle kaikesta etenkin somemaailmassa tapahtuneesta. Pienen irtioton jälkeen on kuitenkin mukava palata takaisin uusin voimin. Ensimmäiseksi kuulisin erittäin mielelläni mitä sinulle kuuluu?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)