29. huhtikuuta 2013

Ulkoistettu vappu

 Kun olin kokonaisen viikonlopun kuunnellut yksin Tellun kitinää lapsimessujen jäätyä taas kerran hölmön äidin hölmön raskauden vuoksí väliin toisinaan Pikkutäryn säestäessä ihan vaan huvin vuoksi, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja panostaa vappuun supistuksienkin uhalla. Niinpä lähdettiin aamusta Pikkutäryn kanssa kauppaan ostamaan simaa, munkki- ja vapputarvikkeita sekä viikon ruokia. Tellu tahtoi vaaleanpunaisen angry birds pallon ja Pikkutary Martin kuvalla varustetun. Tellun toive olikin helppo toteuttaa, mutta eihän täällä peltojen ja metsien keskellä tai lähitaajamassa ole kuin 1-2 paikkaa josta foliopalloja saa eikä niistä tietenkään löytynyt Marttia. Huutohan oli tietysti valmis, vaikka olin ennakkoon jo Pikkutärylle puhunut etten tiedä onko Marttipalloja edes olemassakaan.

 Sattuipa sitten anoppi soittamaan, kun autossa huuto oli ylimmillään. Anoppi oli liikenteessä isommilla kylillä ja lupasi katsoa josko Martti-palloa löytyisi sekä vielä tehdä huomenna Tellun kanss munkit. Simaakin kuulemma olisi tehtynä ja muutenkin lasten vappuherkut löytyisi anoppilasta. Voihan helpotuksen huokaus! Meillä siis ulkoistettiin vappu anoppilaan. Lapset menevät sinne lellittäviksi ja me saadaan miehen kanssa ihan kahdenkeskistä aikaa ekaa kertaa miesmuistiin! Lepo tulee kyllä tarpeeseen sillä kauppareissu sai taas supistukset pahenemaan. Taidanpa ulkoistaa loppuraskaudeksi viikon ruokaostoksetkin, en ehkä kuitenkaan anopille, mutta miehelle :)

 Ainiin ja mietitte varmaan miten kävi Martti-pallon kanssa.

 Pikkutäryn vappu on pelastettu! Pallon toisella puolella komeilee Finn McMissile, mutta sehän taisi olla pojasta vaan plussaa. Kiitos ihana anoppi!

 Mukavaa ja aurinkoista vappua kaikille!

25. huhtikuuta 2013

Nää on mun!

 Pikkutäry oli miehen kanssa hieman reissaamassa ja samalla kun olivat Tellulle käyneet pientä tuliaista etsimässä oli pojallekin jotain uutta ilmestynyt. Heti kotiovella ensimmäisenä raikasikin huuto: Äiti nää on mun! Kun olin saanut itseni ähinän kanssa sohvalta ylös eteiseen asti niin siellä sitä poika ylpeänä esitteli uusia kenkiään.

Joo ei epäilystäkään etteikö pieneen mieheen iskisi! Mies ei ollut kuulemma päässyt ilman näitä hienouksia H&M:ltä Pikkutäryn kanssa ulos pojan puristaessa kenkiä kainalossaan. Todellisuudessa varmasti mies vaan antaa periksi helpommin kun tylsä äiti, joka olisi varmasti ostanut vaan jalassa sirommalle näyttävät tennarit. Pääasia kai, että itse kenkien uusi omistaja loistaa kilpaa auringon kanssa :)

23. huhtikuuta 2013

Unelmien kotia metsästämässä

 Näin kevään tullen miehille iskee usein autokuume, mutta meillä kovenee sitäkin kalliimpi talokuume. Nykyinen kotimme on periaatteessa ihan mieluinen, mutta todella epäkäytännöllinen. Näin kurakautena epäkäytännöllisyys oikein korostuu sillä kuraisia vaatteita ei saa fiksusti putsattua sotkematta mennessään puolta talosta. Ainut mahdollisuus on siis alakerran suihku ja onkin varsin "mukavaa" kulkea päivän päätteeksi saunanraikkaana paljasvarpasin hiekkavanan läpi.

 Perheen kasvaessa on ollut selvää, että tätä taloa pitää joko laajentaa tai hommata uusi koti. Kalliita remontteja olisi muutenkin jossain vaiheessa tiedossa eikä laajennuskaan kaikkiin epäkohtiin auttaisi joten fiksumpaa on rakentaa uusi. Tänään selattiin miehen kanssa yhdessä sadepäivän kunniaksi talopaketteja etsien mieluista pohjaratkaisua.

Desing-Talon Hailuoto oli pikaisella katsauksella ihan kiva, mutta ei sitten kuitenkaan. Lisää kaivattaisiin mm. avaruutta. Keittiö-olohuoneyhdistelmä taas tässä ratkaisussa on sellainen mistä miehellä on oikea pakkomielle.


Jetta-Talon Hillasta löytyy autokatos ja varmasti tarpeellista varastotilaa. Olohuone-keittiö osasto ei ole miehen mieleen enkä itsekään tästä innostunut.


Mittavakodin Unelmassa olisi mukavasti pukuhuonekin ja vanhemmille vaatehuone. Muiden makuuhuoneiden pitkä käytävä vaatehuoneineen tuntuu kyllä ei niin ihanalle ratkaisulle.

Teri-Taloilla olisi tarjolla esim. tälläinen Julia. Avaraa oleskelutilaa löytyisi enemmän kuin monesta muusta, mutta ei iske silti tämäkään.

Kastellin Valokaaressa ehkä suuremmaksi osaksi mättää juuri tuo keittiö-olohuoneosasto. Lisäksi mm. lähes kolmion muotoinen vaatehuone tuntuu kovin hassulle ja epäkäytännölliselle.

  Vaikka tuntuu ettei periaatteessa toivota mahdottomia niin valmiissa pohjissa aina vain joku mättää. Toki niitä voi hieman muokkaillakin, mutta taidetaan silti suunnitella alkuun talopohja ihan itse ja hoitaa viralliset piirrustukset ammattilaisella. Niin kalliiksi talo kuitenkin tulee, että täytyyhän sen miellyttää nyt ja tulevaisuudessakin sekä ennen kaikkea olla vihdoin toimiva kokonaisuus!

 Kaikki muut paitsi Teri-Talon pohjakuvat napattu talovertailusta . Säästää aikaa kun osa talopaketeista löytyy samasta paikasta ja pystyy hakemaan suunnilleen samankokoisia taloja. Kaikilla firmoilla kun ei ollut edes omilla sivuillaan hakutoimintoa eli aikaa tähänkin puuhaan saa uppoamaan!
 

19. huhtikuuta 2013

Suunnitelmiin tuli muutos

 Aina ei asiat mene niinkuin suunnittelisi ja itseasiassa meillä menee melko harvoin. Suunnitelmiin tuli tälläkin kertaa muutos sillä tarkoituksena oli postata kuvien kanssa Pikkutäryn aikaansaannos, mutta se katosikin postireissun aikana kuin tuhka tuuleen. Pikkutäry siis rakastaa ruuan laittoa sekä leipomista ja niinpä otin aamulla itseäni niskasta kiinni ja annoin pojan leipoa marjapiirakan. Piirakan leipominen oikeasti sujuu pientenkin kanssa sillä tällä reseptillä aineet vain pikaisesti sekoitetaan yhteen

Pohja:
100g voita tai margariinia
1 muna
1dl maitoa
1dl sokeria
2tl vaniljasokeria
1tl leivinjauhetta
3dl jauhoja (me käytettiin Pikkutäryn jauhoja, mutta sama määrä sopii vehnäjauhoillekin)

 Kuivat aineet siis sekoitetaan keskenään. Lisätään muna, rasva sekä maito ja sekoitetaan sen jälkeen mahdollisimman vähän. Kaadetaan voideltuun piirakkavuokaan tasaisesti. Ainakin Pikkutäryn jauhoilla taikinasta siis tulee tässä vaiheessa niin löysää ettei pysy reunoilla nostettuna, mutta piirakkaan saa reunat kunhan ei täytteitä laita laidasta laitaan. Täytteeksi laitoimme tällä kertaa pakastimesta marjoja sekä kermaviiliseoksen, mutta samalla pohjalla olemme tehneet myös esim. erilaisia rahkapiirakoita. Rahkaahan voi sitten maustaa vielä mieltymysten ja täytteiden mukaan vaihtelun saamiseksi :) Kunhan täytteet on valittu ja piirakka uunivalmis niin 175 astetta noin 40min. Vaikka uuniin mentäessä piirakka olisikin löysä niin kiinteytyy kyllä oikeaksi piirakaksi uunissa!

 Ei voinut kovin paha piirakka olla sillä mies oli kahdestaan kaverinsa kanssa käynyt pajatöistä kahvitauolla ja tosiaan tuhonnut  Pikkutäryn palasta lukuunottamatta koko piirakan. Oikein hyvää oli kuulemma itse leipurinkin mielestä, mutta taisi tälläkin kertaa syöntiä tärkeämpää olla ihan itse tekeminen :)

16. huhtikuuta 2013

Perinteinen ostoslista

Bodenin kuvasto saapui taas eilen postista. Vartti eskarista kotiutumisen jälkeen Tellu olikin perinteiseen tapaansa jo kiitettävästi merkannut "ostoslistaa" lähes joka tai vähintäänkin joka toiselta aukeamalta. Kaikkea ei kyllä taatusti tule saamaan, mutta jotain voisi kesäksi meille kotiuttaakin. Tässä muutamia otteita tytön merkinnöistä jotka nyt ulkomuistista varmasti muistin.

 Pinkki ei siis enää ole niin vahvassa asemassa ja sen kyllä oikeastaan huomaa jo ihan vaatekaappiakin katsoessa. Keltainen on selvästi lisääntynyt varmaankin tarjonnan myötä sillä tyttö on aina väristä sen aurinkoisuutensa vuoksi pitänytkin. Alimmainen paita kuvaa kyllä mielestäni hyvin Tellua, joka rakastaa käsillä tekemistä ja taiteilua.

15. huhtikuuta 2013

Väsytystaktiikkaa

 Ne lähestyvät taas, lapsimessut siis. Jo kahtena vuotena Tellu on sinne kovasti halunnut ja aina on tullut jotain yllättävää. Toissavuonna tuli juhlat ja viime vuonna lähteminen peruuntui sydäntäsärkevästi liput kourassa Pikkutäryn oksentaessa ulko-ovella. Tänä vuonna tyttö on päättänyt, että olisi jo ansaittua vihdoin päästä paikalle. Niinpä Tellu onkin aloittanut väsytystaktiikkansa ja höpöttää messuista ihan joka käänteessä; aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Tätä palavaa hinkua ja aikaisempia pettymyksiä seuranneena olisi ihana toive toteuttaakin, mutta miten mahtaa olla oman kestävyyden laita? Reissu on kuitenkin pitkä ja meidän budjettiin lippuineen, bensoineen, ruokineen jne. kallis. Kävelyä ja autossa istumista tulisi siis paljon joka ei varmasti supisteluherkkyyttä yhtään vähennä. En siis taida tänä vuonna uskaltaa mitään tytölle luvata vaan tyydyn nyt kärsivällisesti kuuntelemaan höpötystä ja viedään sitten yllärinä jos tuntuu itsellä turnauskestävyys olevan kunnossa :)

 En kyllä vieläkään ole saanut selville mikä messuissa Tellua viehättää sillä eihän hän ole ikinä millään messuilla edes käynyt eikä näistä pahemmin mistään nähnyt / kuullutkaan. Pieni vaihtelu arkeen kyllä varmasti piristäisi itse kutakin ja lapset kokevat asioita niin kovin erilailla kuin aikuiset. Meistä vähäpätöiseltä tuntuva asia voi lapselle olla niin kovin suuri elämys. Itsekin kun osaisi nauttia elämästä useammin yhtä täysillä kuin lapset nauttii!

10. huhtikuuta 2013

Matkaratasviidakossa

 Nyt kun päivät menevät lähes kokonaan maaten on ollut aikaa tutkia jos jonkinlaista. Alkuviikon selailin eri talovaihtoehtoja etsien meille sopivaa pohjaratkaisua ja tänään olen hypännyt matkarattaiden maailmaan. Matkarattaat ovat siis varmaankin suurin edessä oleva hankinta. Mietin niitä jo noin vuosi sitten, mutta ei ollut lopulta niin kovasti tarvetta. Nyt tulin hyvin nopeasti siihen tulokseen, että auton takatila on rajallinen ja matkarattaat siis ehdottomasti tarvitsemme.

  Koska lähiseudulla ainut vaunuliike myy vain Gracoa yms., on hankinnat pitkälti tehtävä joko netistä tai reissaamalla. Netissä on vaan se huono puoli ettei pääse livenä hypistelemään, mutta josko tästä vielä reissukuntoon pääsisi! Tällä hetkellä mielenkiintoisimmiksi ovat osoittautuneet Bugaboo Beet

Kuva täältä

Tai sitten Baby Joggerit

Kuva täältä
 Miehen tunnen sen verran hyvin, että tiedän tulevissa rattaissa olevan siis varmuudella neljä pyörää. Kolmipyöräinen on kuulemma kovin hennon ja epäluotettavan oloinen. Eli samalla rengasmäärällä kun autossa mennään. Mitä muuta me sitten matkarattailta kaipaisimme?

 Helposti kasattavat ja pieneen tilaan menevät
Mukavat työntää niin pätkällä äidillä kuin pitkällä isälläkin
Kulkevat helposti kaupungissa, talvisilla teillä ja mielellään mökkioloissakin
Mahdollisimman pitkäikäiset eli plussaa jos aluksi saa myös turvakaukalon kiinni tai muuten menevät heti vastasyntyneellä

 Mitähän muuta sitä pitäisi vielä osata ottaa huomioon? Meillä kun on tähän asti pärjätty loistavasti ihan yhdistelmilläkin ja sivusta ollaan vaan seurattu matkarattaiden ominaisuuksia. Mielelläni siis otan kokemuksia ja huomioita vastaan etenkin jos tuntuu että olen nyt aivan täysin väärillä raiteilla!

8. huhtikuuta 2013

Ajanvietettä

 Terkkuja pakkolevosta! Täällä siis supistukset ovat pakottaneet makoilemaan ja viikonlopun aikana onkin jo kulunut iso pino lehtiä sekä muutama kirjakin lukuherkkuja unohtamatta. Nyt kokeilen taas pystyisikö sitä makaamisen sijaan viettämään enemmän aikaa istuen ja hieman kotona puuhaillen niin pääsisi nettiäkin hyödyntämään. Mukavahan se on kyllä hetken ottaa rennommin. Katsoa kun mies hoitaa aivan kaikki arkipuuhat siivouksesta  sekä ruuanlaitosta leikkimiseen ja niihin ihaniin uhmakohtauksiin, mutta miehen lomakin loppuu tämän viikon jälkeen. Muutenkin jotain olisi kiva pystyä tekemäänkin ennen kuin entistä pahempi tylsyys ja makuuhaava iskevät.

 Tässä miehen ja lasten ollessa kauppareissulla kävin aikaa tappaakseni pitkästä aikaa tutkimassa Lindexin sivuja. Meille ei olekaan pitkään aikaan sieltä mitään ostettu tai edes valikoimaa katsastettu. Aikaisemmin Tellulle tuli ostettua paljonkin ja samalla Pikkutärylle, mutta tytön kasvaessa ulos koosta 122 tuli tosiaan hiljainen kausi. Jotenkin mielsin helpommaksi ostaa vaatteita sieltä mistä saa samalla kertaa molemmille kivoja. Kyllähän tuolta verkkokaupasta näköjään kuitenkin Pikkutärylle ainakin muutama mieluinen löytyisi joita ilman ei varmaankaan itse liikkeestä ulos suosiolla päästäisi. Poika kun rakastaa autoja sekä koneita aivan kaikessa.

 Ei kyllä pikaisella selauksella löytynyt mitään niin kivaa, että jos kunto sallisi niin suuntaisin itse liikkeeseen asti. Meidän viimeiset Lindexin vaatteet ovat muutenkin olleet laadultaan vähän mitä sattuu. Ainakin ihan toista mitä joskus Tellun ollessa pieni. Aleaikaankin meille kotiutui aina iso pussillinen perusvaatetta eikä ne menneet pesuissa ja käytössä miksikään. Saa nähdä sitten miten mieli muuttuu kun vaateostosten sekaan alkaa sujahtelemaan enemmän pienempiä vaatekappaleita. Tosin jos tulokas onkin poika niin ei oikeasti tarvitsisi yhtään uutta vaatekappaletta. Tiedän kuitenkin etten pysty kokonaan hillitsemään itseäni. Täytyyhän sitä jotain uuttakin saada!

3. huhtikuuta 2013

Täydellisten housujen metsästys

 Pakko se on ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa metsästämään kaikille sopivia vaatteita. Ostoslistalla on niin lasten kevätkamppeet (kyllä olen taaaas myöhässä!) kenkineen ja asusteineen kuin napapaitojen tilalle uusia sisävaatteita sekä itselleni ainakin parit housut ja sopiva takki. Kasvavan pötsin takia vaan omien housujen osto tuntuu tuskalliselle. En siedä yhtään mahan päälle tulevia mammahousuja, mutta suurin osahan on juuri niitä. Bebesissä olisi valikoimissa tälläiset
Ainakin kuvaustekstin perusteella vyötärönauhan pitäisi jäädä mahan alle, mutta eipä näissä ole kokoakaan joten ei tarvitse pähkäillä sisältävätkö housut kuitenkin sen masutuubin (vai miksi sitä housujen mahan päälle tulevaa osaa kutsutaankaan?!) kuten jotkut muut mallit.

 Samaisesta kaupasta löytyisi Boobin tregginsit
 Näissä tosin on se inhoamani trikoinen osa, mutta kuvausteksi kertoisin sen voivan taittaa kaksinkerroin mahan ollessa pienempi. Mitenköhän mahtaisi sitten samainen temppu toimia ison möhömahan kanssa? Toisaalta kovin monia kalliita housuja en  kyllä raaskisi raskausaikana ostaa.

 Entäs sitten se takki? Jotainhan sitä pitää ainakin ulkopuuhiin päällensä pukea. Tulisikohan PO.Pin windfleeceä oikeasti käytettyä vielä raskauden jälkeenkin vai olisikohan ihan hutiostos? Nyt verkkokaupassa olisi vaan postikuluttomuus menossa niin ei tarvisi niistä maksella.

Joo tiedetään etten tosiaankaan ole vaateasioissa mikään helppo ihminen :D Tai no toisaalta osaan kyllä tilata yhtään miettimättä vaikka mitä, mutta kun jotain oikeasti tarvitsee niin jään ihan liikaa pohtimaan kaikkea. Tarpeeksi kauan kun pohtii niin ei enää itsekään tiedä mitä haluaisi tai yksinkertaisesti on jo pahasti myöhässä.