29. huhtikuuta 2018

Toiveena yksisarvinen

 Vappuun piti olla vielä hyvin aikaa, mutta lähes koko perheeseen iskenyt flunssa kadotti kokonaisen viikon. Onneksi anoppi pitää meidät simassa ja ellei voimat anna periksi munkkeja saa valmiinakin! Suurin ponnisteluni vapun eteen koettiinkin torstaina, jolloin oli vuorokausi aikaa pukea koululaiset vappunaamiaisiin. Ekaluokkalainen onneksi löysi naamiaislaatikosta mieleisensä, mutta tyttö tahtoi yksisarvispuvun.
 Flunssan kourissa itselläni ei todellakaan ollut voimia eikä oikeastaan tarvikkeitakaan alkaa koko pukua tekemään. Niinpä päätin uhrata asuun yhden perushupparin. Lisäksi pukuun tarvittiin fleecekangasta sarveen ja korviin, vähän vanua ja lankaa harjaksi sekä hännäksi. Ranteisiin ja nilkkoihin sai helposti tekokarvasta ja tarranauhasta hieman eläimellisempää ilmettä.

 Nenä ja silmät vuotaen yritin ommella lasten mentyä nukkumaan osia pukuun kiinni. Korvat oli helppo surauttaa siististi vielä ompelukoneella, mutta harja ja sarvet piti ommella käsin. Vinoonhan se sarvi sitten tietysti meni ja fiksuna päätin vielä laittaa korviin sekä sarveen tekstiileille sopivaa kimalleliimaa saaden aikaan sotkua. Hieman jännitin millaisen tuomion puku aamulla neidiltä saisikaan.
 Onneksi uurastus tälläkin kertaa palkittiin, vaikka puku taas kerran hieman epäonnistuikin. Aamulla puku sai tuomion "voishan se huonompikin olla" ja iltapäivästä se oli jo koko koulun siistein yksisarvispuku päihittäen ostosversionkin. Josko kuitenkin ensi vuonna vihdoin oltaisiin miettimässä naamiaispukuja oikein ajan kanssa! Tosin meidät tuntien paniikissa taas kyhäillään kuitenkin jotain, kun vappu yllättää juhlijat :D

 Onkos muilla ollut naamiaisia? Millaisia hahmoja tänä vappuna liikkuukaan?

Hauskaa vappua♥

24. huhtikuuta 2018

5 x 3 hyvää


Sain jo hetki sitten Lapsiparkki-blogin ihanalta Såfinilta haasteen pohtia hyviä asioita. Hauskaa! Vaikka välillä päivä tai elämä tuntuu yhtä kaaokselta, on hyviä asioitakin ympärillämme. Joskus niitä täytyy vain pysähtyä hieman paremmin miettimään, mutta löytyessään ne tuovat lisää hyvää mieltä.  

 Vihdoin migreeniputken hellitettyä ja pikkuisen flunssapotilaan nukkuessa ehdin hetkeksi pysähtyä miettimään haasteen vastauksia. Tässä siis 15 hyvää asiaa.

Kolme hyvää asiaa päivässäni
♥ Pikkuisen flunssasta huolimatta yö nukuttiin ja saan juoda päiväkahvinikin rauhassa.
♥ Katselin aamulla kuinka Onni teki huolella pikkuveljensä aamutoimia. Hentoinen nauru vain raikui, kun hän vaihtoi vaipan ja puki ihan itse valitsemansa päivävaatteet kiljuvan veljensä päälle. 
♥ Kävelylenkki piristää aina. Tänään kevät ei näytä parasta puoltaan, mutta harmaan päivän keskelläkin linnut visertelevät niin iloisesti ja leskenlehdet kukkivat kuin pikkuiset auringot.

Kolme hyvää asiaa minussa
♥ Pitkä pinna, joka tuntuu olevan toisinaan hyvinkin tarpeellinen tasoittamaan temperamenttisia perheenjäseniä. 
♥ Hyväntahtoisuus, joka on ihanasti periytynyt myös selvästi meidän perheen auringollemme. 
♥ Ne vallitsevat piirteeni, jotka meidän lapsemmekin ovat perineet. Piirteet, jotka yhdessä miehen piirteiden kanssa tekevät lapsistamme niin suloisia ja ainutlaatuisia. Tai sitten vaan takapuoleni, jossa valvotut ja kertyneet vuodet eivät vielä näy :D
Kolme hyvää asiaa elämässäni
♥ Perhe on parasMies, joka ajattelee vain parastani ja on aina auttamassa tai tukemassa, kun sitä tarvitsen. Hän saa minut usein nauramaan ja tuntemaan oloni turvalliseksi. Sekä tietysti lapset, jotka ovat kaikki erilaisia, mutta silti ihan yhtä ihania ja rakkaita. Onnea on myös auttavaiset isovanhemmat, jotka auttavat lapsien kuskaamisessa silloin, kun itse ei pysty moneen paikkaan jakautumaan.
♥ Ystävät. Tässä elämäntilanteessa molemmille sopivaa tapaamisajankohtaa on toisinaan hieman hankalaa lötytää, mutta tosiystävä on aina olemassa puhelinsoiton päässä. 
♥ Unelmat ja niiden toteutuminen. Haaveitahan aina pitää olla. Kaikki unelmat eivät voi toteutua, eikä elämä ole läheskään aina kuin sadusta. Tällä hetkellä olen onnellinen, sillä olen elämässäni saanut jo niin paljon mistä olen haaveillut. 
Kolme hyvää tänä vuonna

♥ Perheen yhteiset hetket ja retket. Aina niiden ei tarvitse olla mitään mahtavia elämyksiäkään vaan yhteinen metsäretki arjen keskellä on kaikkien mieleen. Pääasia, että saamme olla yhdessä.  Kesällä tai syksyllä olisi tarkoitus tehdä joku lomareissu sekä viedä lapset myös jossain välissä laivalle. 
♥ Mökki ja mökkiprojektit. Paikka, joka on mielessämme silloinkin, kun emme sinne pääse. Toivottavasti kesällä pystytään vihdoin olemaan myös pidennettyjä viikonloppuja!
♥ Stressikuorman väheneminen viimeistään syksyllä. Pitkään jatkunut projektimme stressittömämmästä elämästä tuottaa tulosta pieni pala kerrallaan :)
Kolme hyvää blogissani
 Ihanat lukijat, piristävät kommentit ja vertaistuki ovat ehdottomasti tärkein. Yksinään pystyisin täällä kirjoittelemaan kyllä, mutta jaettuna kaikki on paljon hauskempaa.
♥ Blogin parissa on mukava viettää aikaa, mutta lisää virtaa tekemiseen saa tajutessaan ehkä kehittyvänsäkin. Blogin parissa ei koskaan varmasti tulekaan osa-alueita, joissa ei voisi kehittyä. Uuden oppiminen on aina mahtavaa!
♥ Postausten avulla pystyn kenties auttamaan, piristämään tai antamaan vinkkejä muille. Etenkin vanhemmuudessa riittää haasteita ja pähkäiltävää, joten arkea ja perheen hyvinvointia helpottavat asiat eivät mielestäni koskaan ole pahasta. 


 Tämä haaste on pyörinyt niin laajalti, etten nyt osaa lähteä ketään haastamaan. Mielelläni kuitenkin kuulisin, millainen on sinun hyvien asioiden listasi!

20. huhtikuuta 2018

Lapsimessut 2018

 Terkkuja Lapsimessuilta! Meillä on oikein hauska, mutta uuvuttava päivä takana. Kärsin vielä eilen migreenistä ja aivosumussa unohdin mm. ratasosan kotiin. Onneksi sentään travel system oli auton paksissa mukana! Pikkuinen ei kuitenkaan kopassa viihtynyt, joten jouduin kantamaan häntä lähes koko messukäynnin ajan. Pientä lisähaastetta matkassa siis :D

 Koska pikkuinen viihtyi sylissä, jäi kuvaaminen lähes kokonaan. Mentiin messureissu lähes täysin lasten ehdoilla ja vain muutamaa ostoslistalla ollutta juttua käytiin varta vasten katsomassa. Mukana oli myös meidän ekaluokkalainen, joka vihdoin pääsi tapaamaan Star wars hahmoja ja vieläpä samaan kuvaan heidän kanssaan! Onni taas olisi jäänyt halia rutistelemaan Myyrää, joka on pojan lempihahmo, mutta kysyttäessä mikä oli parasta päivässä myös liukumäki ja muut halittavat hahmot olivat kivoja.

 Messukeskuksen vilinässä meidän maalaislapset jäivät muutaman kerran aikuisten jyräämäksi ja Onni saattoi huomaamattani tehdä samat temput pienemmälle lapselle. Jos näin kävi ja luet tätä, olen pahoillani tapahtuneesta ja siitä, etten heti tajunnut asiaa!

Tein vähistä kännykkäkuvista teille elämäni ensimmäisen videon. Taustalla soivasta musiikista mulla ei ole hajuakaan, koska meidän kajarit ei toimi. Aika mahtavat lähtökohdat, mutta tässä meidän messupäivä tiivistettynä :D

 Pikkuiselle Lapsimessujen hulina oli suuri ihmetyksen paikka ja reissu otti koville. Hän oli kyllä  oikein innokkaasti jutustelemassa ihmisten kanssa, kunnes ruoka- ja uniaika oli esillä. Raukka ei tahtonut rauhassakaan maitoa, eikä hänelle kelvannut kiinteätkään missään muodossa. Annos maistiaista saatiin sentään jutustelun aikana huijattua suusta alas. Sylissä pieni ei nukkunut ja turvakaukaloa vihasi. Onneksi lopulta kuitenkin väsymys vei voiton, mutta maito maisti koko päivänä vasta kotona!

 Kommelluksista huolimatta meillä oli ikimuistoinen ja ihana messupäivä. Oli mukava jutustella ihmisten kanssa, tarjota lapsille kokemuksia ja tehdä yhdessä messuostoksiakin.

 Joko sinä kävit Lapsimessuilla?

17. huhtikuuta 2018

Hammassuojat perusvarusteeksi?

  Olen leikilläni todennut, että lapsillamme pitäisi olla hammassuojat suussa. Tai oikeastaan taisin sen sanoa puolitosissani, sillä kaikki kolme hampaallista ovat useampaan kertaan röntöilleet hampaat edellä. Ehkä pikkuiselle siis hommaan ne hammassuojat kun ensimmäinen helmi suuhun puhkeaa :D

 Tellulla ja Onnilla suuhun kohdistuneet tapaturmat ovat enemmänkin osuneet ikeniin ja parantuneet nopeasti. Mikäli hammas on ottanut osumaa, ei tapaturma kuitenkaan ole aiheuttanut myöhempiä toimenpiteitä. Toki olemme aina käyneet hammaslääkärissä näytillä, jotta tapaturmasta jää kirjaus lapsen tietoihin. Valitettavasti voin nyt todeta sen olevan erittäin tärkeää.
 Meidän ekaluokkalaisella nimittäin pienenä molemmat etuhampaat tömähivät pöytään. Hammaslääkäri oli hyvin luottavainen, ettei rautahampaan aluille olisi mitään tapahtunut. Kuitenkin odotimme toista etuhammasta yli vuoden. Hampaan vihdoin kasvaessa totesimme sen ikävä kyllä vaurioituneeksi. Maitohammas oli sittenkin kääntyessään päässyt nirhaisemaan hampaan sivusta. Vielä näin vuosien päästä tapaturmasta jouduimme siis ylimääräiselle hammaslääkärikäynnille, jossa vaurioitunut kohta taitavasti korjattiin muovilla. Nyt epäonnen hammas näyttää täysin samalle kuin vieressä nököttävä parempi onninen kaverinsa.

 Tässä on jälleen yksi hyvä esimerkki, miksi lasten hammasturmat kannattaa käydä näyttämässä. Vaikka turma vaikuttaisi täysin samanlaiselle kuin onnellisesti päättyneet, ei koskaan tiedä mikä on asian todellinen laita. Harvoin ne rautahampaat kuulemma vaurioituvat, mutta sen mahdollisuus ei ole vain vanhempien pelottelua. Viat ovat usein korjattavissa, mutta olisimme kyllä mielellään ilman tätä kokemusta jääty.

 Onko muut lapset olleet yhtä huono-onnisia?

16. huhtikuuta 2018

Onko meillä sittenkin refluksivauva?

 Raskausaikana mietin paljon millainen nukkuja pikkuisesta tuleekaan. Pohdin paljon jaksaisinko vielä valvoa samalla lailla vuorokauden ympäri kuin kahden edellisen kanssa. Syntyikin vauva, joka heti alusta asti nukkui kuin unelma. Huokasin helpotuksesta, kun pikkuisella oli vain koliikki ja olin vielä kuukausi sittenkin iloinen vauvan yöhulinoista huolimatta. Sainhan itse kuitenkin vain suurimmaksi osaksi maata sängyssä pikkuisen unijumppaa kuunnellen unikarhun nukuttaessa hänet uudelleen.

 Viime viikkoina olen kuitenkin saanut taas muistutuksen isompien poikien vauva-ajoista. Pikkuinen on herännyt selvään kipuitkuun, jossa ei aikaisemmin loistavaksi todettu valkoinen kohina auta. Vauvan ollessa kuitenkin jo puolivuotias lattiat kuolalla pesevä touhuaja, ajattelin itkun johtuvan hampaista. Ei johtunut ja kipuitku on siirtynyt myös päiväunille. Koska touhutessa meillä on oikein nauravainen vauva, hylkäsin teorian pian ilmestyvistä hampaista.
 Nämä kipuitkut alkoivat pian kiinteiden aloittamisen jälkeen. Oli luonnollista siis alkaa seuraavaksi etsimään syytä sieltä. Leikkiessäni salapoliisia ruokamaailmassa, aloin miettimään Onnin vauva-ajan oireiluja ja mieleeni heräsi hyvin kaukainen epäilys. Olisiko pikkuisellakin refluksi alkukuukauksien hyvistä unista huolimatta?

 Jo pikkuisen ollessa vastasyntynyt ihmettelin hyvin tutun oloisia oireita. Pikkuinen pulautteli, mutta todella vähän. Sen sijaan hän jatkuvasti tuntui nieleskelevän ja hikkailevan. Vauva oli myös rohiseva sekä limainen ja yski paljon, mutta nämä tietysti laitoin aina flunssan piikkiin. Pikkuinen söi parhaiten pystymmässä ja tahtoi jo hyvin pienestä asti pois makuulta. Lattialla hän ei viihtynyt  vatsallaan vaan ennemmin veti jalkansa mahan alle. Ihmettelimme, mihin pikkuisella nyt niin kiire olisi. Nyt ajatellen nuo kaikkihan voisi olla myös refluksin oireita!
 Pikkuinen oli aivan toisenlainen ja tyytyväinen Onnin vauva-aikaan verrattuna, joten missään nimessä en uskonut meillä olevan refluksivauvaa. Puuttuihan se 24/7 itkevä ja selvästi kipuinen vauva. Mikäli joskus pikkuisen oireiden ollessa pahimmillaan refluksia satuin miettimäänkin, epäilin lopulta olevani vain vainoharhainen. Mutta olisiko vaistoni sittenkin ollut oikeassa?

 Olen vahvasti sitä mieltä, ettei vauvan ruuankaan tarvitse olla mautonta. Oikeasti söisitkö ruokaa, joka ei maistu miltään? Olenkin tehnyt vauvan ruuat samalla kuin muun perheen, lisäämättä vauvan osioon vain suolaa ja mahdollisia muita kiellettyjä aineita. Mausteita on siis ollut ja vauva on tykännyt. Tein viikonloppuna kuitenkin kokeen ja jätin pikkuiselta pois kaikki Onnin refluksia pahentaneet ruoka-aineet kuten perunan, sipulin ja ne mausteet. Arvatkaa millainen oli lopputulos? Pikkuinen nukkui koko yön kuin tukki ja kunnon päikkäritkin!
 Oliko viikonlopun hyvät unet vain sattumaa vai löydettiinkö me syy kipuitkuihin selvinnee vasta myöhemmin. Tällä hetkellä tahdon kuitenkin uskoa, että syy kipuitkuun olisi refluksissa, joka ei vain ole yhtä pahana ollut kuin Onnilla aikanaan. Tai sitten listalla on vielä ne ruoka-aineet, mutta hampaista ei ainakaan kyse ole. Jatkamme siis lattioiden pesemistä kuolalla hampaattoman hymyn loistaessa :D

 Lipun Lapsimessuille täällä blogin puolella voitti Nenna kommentillaan: Oi näille messuille on pakko päästä! Onnea voittajalle♥ Lippu lähtee sähköpostilla tulemaan näillä hetkillä. Mikäli olet yhä lippua vailla, meidän instan puolella saattaa vielä viikolla olla lisää lippuarvontaa luvassa, joten pysy kuulolla ;)

Iloista alkanutta viikkoa♥

13. huhtikuuta 2018

Viikonlopun herkutteluun itsetehtyä limpparia

 Viikonloppu on taas aivan kynnyksellä ja ihanan keväinen sää on vihdoin täällä. Keväistä viikonloppua juhlistamaan onkin mukava tehdä lasten kanssa itse viikonloppuherkuksi limonadia. Monissa ohjeissa valmistumiseen menee aikaa vuorokausi, mutta tässä on hätäisemmille sopiva versio, joka meidän lasten suussa kulkee vaatimattomasti maailman parhaana juomana.
Vanhanajan limonadi
2½ dl vettä
noin 2dl sokeria
noin 1 sitrushedelmän kuori
2dl sitrushedelmän mehua
noin 8dl vettä tai kivennäisvettä/ vastaavaa muuta kuplivaa

 Pese sitrushedelmä huolellisesti ja kuori värillinen osa kuoresta. Mittaa vesi ja sokeri kattilaan ja lisää kuoriviipaleet. Sitruuna kaipaa tuon 2dl sokeria, mutta makeammat pärjäävät hieman vähemmälläkin. Kiehuta seosta hiljalleen noin 15 min tai kunnes seos muuttuu hieman siirappimaiseksi. Ota kuoret pois ja jäähdytä. Lisää jäähtyneeseen seokseen hedelmän mehu ja laimenna vedellä tai kuplivalla. Koristele esim. jääpaloilla, hedelmäviipaleilla tai yrteillä.

 Me käytimme omaan limppariimme tällä kertaa veriappelsiinia, mutta lasten suurta herkkua on myös sitruunasta sekä verigreipistä valmistetut versiot. Tämä herkkujuoma sopii mainiosti myös lasten juhliin tai vaikkapa vappuunkin, mikäli unohtaa laittaa siman ajoissa tulemaan ;)

 Herkullista ja hauskaa viikonloppua♥

11. huhtikuuta 2018

Lapsimessut tulee taas (sis. arvonta)

Yhteistyössä Messukeskus

 Kevään odotetuin tapahtuma on taas pian täällä! Helsingin messukeskuksen valtaa 20.-22.4  iloinen vilske, kun siellä järjestetään pohjoismaiden suurin koko perheen tapahtuma Lapsimessut. Myös me olemme suuntaamassa paikalle ja tuota reissua on koko perhe jo kovasti odottanutkin. Messupäivä mennäänkin pitkälti poikien ehdoilla leikkien ja peuhaten, mutta myös tavaten ihania ihmisiä. Poikia kovasti jo jännittää saavatko he tänä vuonna tavata Darth Vaderin tai ketä muita maskotteja he pääsevätkään halaamaan. 

 Tänä vuonna samaan aikaa Lapsimessujen kanssa järjestetään myös koululaisille suunnattu HupiCon, josta löytyy pelejä, pienoismalleja, harrastusmahdollisuuksia yms. enemmän isommille lapsille suunnattua messupuuhaa. Tellua hieman harmittaa, ettei päällekkäisyyksien vuoksi pääse mukaan messuille, sillä häntä olisi kiinnostanut tubettaminen.
 Ilman huomiota eivät pääse myöskään lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden uutuudet. Olen kerännyt jo ostoslistalle esim. tarpeellisia vaatteita ja pikkuisen syömiseen liittyviä välineitä, joita kotiutamme mukavien messutarjousten osuessa kohdalle. Ostoslistalla on myös pikkuisen käyttämiä ihan perusjuttuja kuten tutteja yms. joita yleensä joudun tilailemaan netistä sekä kiva taulu pikkuisen nurkkaukseen.

 Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa yksi pääsylippu Lapsimessuille. Osallistua voit helposti jättämällä kommentin 15.5 klo 23.59 mennessä. Palkinto toimitetaan sähköpostitse, joten lisääthän kommenttiisi myös sähköpostiosoitteesi. Parantaaksesi voittomahdollisuuksiasi voit osallistua arvontaan myös instagramissa (@kotiaidinelamaa). Onnea arvontaan♥

10. huhtikuuta 2018

Etsinnässä hyvä pyöräilykypärä

 Vihdoin viikonloppuna koitti lasten kauan odotettu hetki, jolloin pääsimme taas kaivamaan pyörät varastosta esiin. Voi sitä polkemisen riemua! Onni oli talven aikana rohkaissut mielensä ja tahtoi ajaa ilman apupyöriä. Potkupyörän vaikutus oli selvästi havaittavissa, sillä ensihetket ilman apupyöriä sujuivat mahtavasti. Siis siihen asti kunnes poika rysäytti lumihankeen lähes mattotelinettä päin katsoessaan taakseen.

 Pyöräkauden avauksen myötä tuli myös tarkastettua kypärien tilanne. Onnille on ehdottomasti hankittava uusi. Myös pikkuinen nauraa kikatteli päästessään pyöränsatulalle ja muiden ajaessa katseli haikeana sivusta eli ehkä hänkin kypärän tarvitsisi, niin pääsisi ajelulle.

 Ensin ajattelin uuden kypärän hankinnan olevan helppo juttu. Sen kun valitaan lapselle mieluinen ja mahdollisimman hyvin suojaava. Tässä kohtaa tieto kuitenkin lisää tuskaa ja nopealla katselulla kunnon pyöräilykypärän löytäminen osoittautuikin hieman haastavaksi. Kaupan kypärät toki ovat EU:n CE-normien mukaisia eli siis hyväksi testattuja, mutta kaikki eivät suojaakaan yhtä hyvin vinoilta iskuilta. Törmäävä pää, kun hyvin harvoin pysyy suorassa.

 Hetken googlettelun jälkeen löysin muutaman kiertoliiketesteissä keskivertoa paremmin menestyneen pyöräkypärämallin, joista ei suoraan kuitenkaan löytynyt heti saatavilla olevaa Onnin näköistä. Vaihtoehtomerkeistä kokosin teille top 3:n joita täällä nyt pähkäilemme.

Melon 69,95€ Parasta pyöräilyssä taitaa olla vauhdin hurma ja tällä kypärällähän voisi kuvitella olevansa oikea rallikuski!

 Kedin heijastava pyöräilykypärä 69€ Polkuped Heijastavat ja pimeässä hohtavat jututhan on lapsista aina supersiistejä! Plussaa kypärän tuomasta lisäturvasta iltahämäriin.

 Nutcasen vauvakypärä 59,90€ Intersport Oikeastaan etsin Onnille Nutcasen keltaista kypärää, mutta sitä ei missään ollut juuri nyt saatavilla. Merkillä on kuitenkin paljon muitakin hauskoja malleja.

Pyöräilykypärän tarve olisi akuutti, joten nopea saatavuus olisi iso plussa. Kypärän pitää kuitenkin olla ehdottomasti lapsenkin mieleen eli tässä tapauksessa tilaamalla saatava Nutcasen keltainen olisi se paras. Vai löytyisikö sittenkin vielä muita hyviä vaihtoehtoja? Hyvää pyöräilykypärää saa siis nyt suositella!

 Lopuksi kevätarvonnan voittaja. Arpoja oli mukana reilu 200kpl, joten lippuarvonnan sijaan arvonta suoritettiin Random.org-verkkosivulla. Voitto meni tällä kertaa Instagramin puolelle nimimerkille elleee_a. Onnea voittajalle! Huomenna pärähtää käyntiin uusi lippuarvonta, joten pysy kuulolla ;)

8. huhtikuuta 2018

Kukkakuosia pikkupojalle?

Tykkään yhä hurjasti harmaasta väristä lasten ulkovaatteissa. Talvella jo mietin kuinka olisi mukava löytää pikkuiselle joku harmaa haalari kevääksi ja muutama vaihtoehto kevätmallistoissa olikin. Molon mallistosta löytyi softshell lintukuvioisena, mutta kaipasin jotain hieman piristävämpää. Reiman venekuosisessa Dropplessa taas harmaata piristi keltainen, mutta kuosi ei oikein iskenyt. Ei ainakaan kun tyttöjen puolella oli sävyiltään täydellinen Bloom. Vaan eihän pienelle pojalle voisi kukkahaalaria ostaa! 
 Löytäessäni Onnille alennuksesta kevättakin, keikkui alennuksessa myös tuo ihana Reiman kukkakuosinen haalari koossa 74. Hypistelin haalaria pitkään. 64cm pitkälle pikkuiselle haalari oli toki vielä ylisuuri, mutta silti sen sävyt olivat niin kauniit! Harmittelin ettei pienille pojille ollut vastaavaa hempeää haalaria. Lopulta mietin, että hitto miks ei?! 
 Nyt meidän pikkuisella on päikkärikäytössä kukkahaalari! Syksyllä puvun ollessa sopivampi, se pääsee mukaan myös muihin menoihin. Väri on toki ulkopuuhiin hieman arka, mutta saahan haalarin aina putsattua! Hieman ennakkoon mietin mitä mies mahtaa tuumata, mutta eihän hän aluksi tajunnut edes haalarissa olevan kukkia ja värimaailmasta tykkäsi hänkin. Oikeastaan nuo värit ovat mielestäni aika täydelliset pikkuiselle ja keltaista korostamaan taidan vielä hankkia keltaisen pipon.
 Ostettuani haalarin aloin miettimään miksi ihmeessä pienille pojille ei voisi kukkakuosia pukea? Siis tällaisia, jotka eivät mielestäni niin kovin tyttömäisiä kuitenkaan ole. Miksi pienet pojat voivat kulkea pinkissä ja lettikuosissa, mutta eivät muka kukissa? Haalarin ostettuani tein aiheesta viime viikolla Instastoryynkin kyselyn. Vain 25% vastanneista oli sitä mieltä, ettei pienillekään pojille kukkakuosit sovi. Ehkä tuo alun sopimattomuus olikin taas vain omaa tottumusta tiettyyn tapaan, jota on joskus hyvä vähän ravistellakin. 

 Mitä mieltä olet, sopiiko kukkakuosi pikkupojille?

6. huhtikuuta 2018

Vielä ehtii mukaan!

 Meillä vietetään tänään Onnin päivää. Kyse ei ole mistään juhlapäivästä vaan päivästä, jolloin tehdään ja syödään pojan toiveiden mukaan. Tänään aamusta lähdimme metsään, hypimme kuralammikoissa vesisateessa (ok, tylsänä aikuisena vain kävelin ja Onni hyppi), söimme lounaaksi spagettia ja savustettua kalkkunaa sekä pikkuisen nukkuessa luimme pieru-kirjaa sekä ihmettelimme maapalloa. Teimme myös itse limpparia ja seuraavaksi pitäisi kuulemma vaihtaa autoon renkaat. Onneksi mies tulee pian kotiin niin saa toteuttaa tämän :D

 Kovin usein meillä ei vastaavia päiviä harrasteta, mutta mielestäni nämä ovat hauskoja tapoja saada lapsen ääntä kuuluviin. Aina ei todellakaan aikuisen tarvitse olla se päättävä taho, vaikka toki tietyt rajat on pidettävä joka päivä. Jos yhtenä päivänä silloin tällöin päivän syömiset ja tekemiset päättää lapsi, ei se maailma siihen kaadu. Toisaalta mekin söimme aamupalaksi Onnin toiveesta ihan mustikkapuuroa ja välipalaksi smoothieta eli automaattisesti päivä ei tarkoita sokeriövereitäkään.
 Oikeastaan olin kyllä tulossa vaan muistuttelemaan, että vielä viikonlopun ajan ehtii osallistumaan kevätarvontaan. Löydät sen täältä. Heti ensi viikolla onkin tulossa uutta ja varsin odotettua arvontaa eli pysyhän kuulolla ;)

 Hauskaa viikonloppua♥

4. huhtikuuta 2018

Keltainen kevät

 Kauniita pakkasaamuja ja sakeita lumipyryjä. Ulos katsoessa ei ihan heti uskoisi, mikä vuodenaika on käsillä. Mun onkin ollut kovin vaikeaa saada itseni miettimään isompien lasten kevätvaatteita. Heille kun hätätilassa vielä syksyisetkin sopivat.

  Toisinaan omasta saamattomuudesta on hyötyäkin. Juuri kevään kynnyksellä meille tuli muutaman ylimääräisen yllätyksen myötä useamman tonnin laskuja. Lasten kevätvaatteiden löytäminen hyvällä alella oli siis enemmän kuin tervetullutta ja Onnin kohdalla teimme suorastaan täysosuman!
 Onnin kevät on keltainen, satoi tai paistoi! Värihän on pojan ehdoton lempiväri, joten Reiman takin löytäminen huippuhyvällä alella juuri oikeassa koossa ilahdutti suuresti. Koko 110 on pojalle vielä reilu, mutta onhan syksyyn vielä matkaakin. Reilun takin alle mahtuu myös tarvittaessa mukavasti lämmikettä viileinä aamuina, jolloin takki pääse aikaisemmin käyttöönkin :)

 Minkä värinen sinun kevääsi on?

3. huhtikuuta 2018

Et sinä minua satuta

 Juoruilua, ilkeitä kommentteja, yksityisten asioiden levittelyä, mustamaalaamista, nöyryyttämistä ja kenties fleimauksen yrittämistä. Edellä mainitut asiat ovat asioita, joista vanhempien on syytä teini-ikää lähestyvien lastensa kanssa nettikäyttäytymisestä puhuttaessa keskustella. Ne ovat myös asioita, joihin monet aikuisetkin henkilökohtaisesti törmäävät.

 Sananvapaus on oikeus, jota toki kannattaa käyttää. Eriäviä mielipiteitäkin siis saa ja pitää toki jakaa, mutta ketään ei saisi kuitenkaan tieten tahtoen loukata. Kuitenkin monet bloggaajat saavat osansa nettikiusaamisesta. Onhan anonyyminä niin helppo huudella, sillä et paljasta samalla itseäsi. Aikuisten luulisi osaavan käyttäytyä asiallisesti, ovathan he erimerkkinä lapsilleenkin, mutta silti kiusaajia riittää. Miksi? Saako kiusaaja siitä itselleen paremman mielen?
  Voit toki yrittää loukata minuakin, mutta tiedätkö mitä? Se ei onnistu! Olen vuosien aikana kasvattanut ympärilleni kilven, jonka sisälle ilkeät kommenttisi eivät pääse vaan ne suodattuvat pois. Kirjoitan julkista blogia, mutta se ei tarkoita kaikkien asioideni, etenkään lapsiani koskevien, olevan julkista riistaa. Blogini sisältö ei ole koko elämäni ja toivoisin edes hieman kunnioitettavan asettamiani rajoja.

 Blogissani on kommenttien hyväksyntä päällä, koska lapsillani tuota kilpeä ei vielä suojanaan ole. He uskovat vielä ihmisten hyvyyteen. En myöskään halua perheeni näkyville kaikkein ilkeimpiä kommentteja, vaikka itse ne kyllä kestänkin.
 Tiedän, etten todellakaan miellytä kaikkia, enkä edes haluaisikaan. Arvostan erilaisia mielipiteitä ja minut saa palauttaa takaisin maanpinnalle, mutta kiusaajille vain naurahdan. Voit toki ottaa senkin kiusaamisena, mutta mietippä ennen sitä mitä kiusaaminen kertoo sinusta itsestäsi?! Mikä kumma saa sinut palaamaan kerta toisensa jälkeen blogiin, jossa kaikki vain ärsyttää?

 Onneksi suurin osa teistä on ihania ihmisiä, jotka kommenteillanne piristätte päivääni. On ollut ihana huomata kuinka olette eläneet aidosti mukana iloissa ja tarjonneet vertaistukea sekä tsemppiä niitä kaivatessani. Te olette tärkeitä♥ Kiitos, että olette siellä♥

 Lopuksi todettakoon, että kyllä me bloggaajat halutessamme saamme tietoomme teistä anonyymeistäkin yhtä sun toista, vaikka henkilöllisyytenne meille piilossa pysyykin. Joskus saattaa käydä niinkin, että nämä tiedot yhdistettynä blogimaailman ulkopuoliseen elämään paha saa palkkansa eli kiusaaja jää kiinni.

1. huhtikuuta 2018

Pientä piristystä arkeen eli kevätarvonta!

Jokainen päivä, se kaikista huonoinkin, sisältää aina paljon ilonaiheitakin. Se miten me asiat näemme, riippuu pitkälti vain meistä itsestämme. Voimme valittaa kurjaa säätä, valvottuja öitä, sairasteluja jne. tai sitten vetää villasukat jalkaan, ottaa rennosti ja olla kiitollisia siitä mitä meillä on.
 Voimme myös valittaa, ettei omaa aikaa löydy tai parisuhteella ei ole tarpeeksi laatuaikaa. Olisiko kuitenkin mielekkäämpää ajatella, että rauhaisa kahvihetki keskellä päivää olisi vain sinua varten tai sohvalla köllöttely lasten mentyä nukkumaan olisi sitä kuuluisaa parisuhteen laatuaikaa? Aina ei tarvitse mennä ja tehdä vaan voi nauttia niistä arjen pienistä hetkistä.

 Toki maisemanvaihdos aina piristää ja antaa uutta energiaa siihen arkeenkin. Levänneenä ja virkistyneenä on helpompi huomata niitä arjen pieniä ilojakin. Kevään, pääsiäisen ja 100 virallisen blogger-lukijan kunniaksi päätinkin järjestää teille ihanaisille arvonnan. Yksi onnekas voi voittaa laatuaikaa kahden hengen risteilylahjakortin muodossa!
Palkintona on siis lahjakortti Eckerö Linen Päivä Tallinnassa-risteilylle kahdelle hengelle. Osallistuaksesi arvontaan kerro siis kommenttikentässä kenen kanssa lähtisit tutustumaan Tallinnaan. Blogin viralliset lukijat saavat kiitokseksi kaksi arpaa ja parantaaksesi voittomahdollisuuksiasi entisestään voit käydä osallistumassa arvontaan myös instassa (@kotiaidinelamaa). Lisääthän kommenttiisi myös toimivan sähköpostiosoitteesi. Arvonta päättyy 8.4 klo 23.59

 Onnea arvontaan♥