Arvonnan voittaja ja joulukalenteri

 Voi itkut minkä myrskyn se lykkäsikään! Meillä on useaan otteeseen ollut tänään sähkökatkoksia, joten arvonnan voittajan ilmoittaminen meni valitettavasti näin iltaan. Valitettavasti pimeys myös hankaloittaa valokuvaamistakin ja mietinkin aamulla pitkään miten arvonnan suorittaisin. Koska arpominen on kuitenkin pojista hurjan jännittävää, päätin mennä pimeydestä huolimatta perinteisellä lappulinjalla.

 Olin ajatellut Onnin taas suorittavan tämän kunniatehtävän ja Onni reippaana totesikin lappuja pöydälle mättäen: Kaikki voittaa! Teitä osallistujia olikin ilahduttavan paljon! Mielelläni Onnin tavoin laittaisin  palkinnon teille jokaiselle ♥ Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten Pikkutäry sai toimia Onnin vastusteluista huolimatta ilkeänä tuomarina. Onnin huutojen säestämänä voittajaksi selviytyikin arpa jossa luki...

 Onnea siis Mari/puolitoistakerrosta kotia! Laittaisitko osoitetietosi tellujapikkutary(at)gmail.com niin saadaan rukkaset postiin :)

 Huomenna saadaankin sitten vihdoin avata joulukalenterista ensimmäinen luukku! Blogin kalenterista puuttuu vielä kiireen vuoksi kuvia, joten huomenna ihan aamusta luukku ei aukene. Itseasiassa ollaan aamupäivästä menossa sinne stressaamalleni Onnin kontrollikäynnille eli huomenna voi mennä iltaankin. Joka päivä on kuitenkin tulossa tavallisten postausten lisäksi kalenterinluukku, jotka sisältävät meidän joulun odotukseen liittyviä askarteluja, pikku puuhia, lahjoja jne. Ehkä innostun vielä ennen joulua arpomaan jotain kivaa uudestaankin ;)

 Jännittävää joulun aikaa!

Ensimmäinen adventti

Kaiken kiireen keskellä se pääsi yllättämään aivan vaivihkaa, ensimmäinen adventti siis. Onneksi jemmasta löytyi kynttilä, joka lasten laulaessa sytytettiin.

 Tellu askarteli myös Onnille ihka oikean adventtikalenterin! Tässä kalenterissa on vain neljä taskua ja se sisältää jouluisia koristeita sekä runoja. Aika ihanasti tehty ♥ Onnikin oli kalenterista hurjan innoissaan!

 Muutoin ollaan viikonloppuna käyty myrskysäässä haikeana sanomassa mökille tältä vuodelta hyvästit. Onneksi oli moottorisaha mukana sillä tuuli oli kaatanut mökkitien poikki puun! Onni hyvin tärkeänä auttoi sitomaan veneen ja varmisteli monta kertaa että pääseehän ensi kesänä varmasti kyytiin.

 Vilahteli mökillä eräs tonttukin! Harmi ettei Onni ollut yhteistyökykyinen tonttulakin pukemisen kanssa sillä olisi tullut aika ihania joulukorttikuvia! Nähtiin me viikonloppuna ihan oikea joulupukkikin ja Onni uskaltautui jopa syliin asti. Saa nähdä miten käy jouluna!

Onkos muut nähneet viikonloppuna joulupukkia tai tehneet muuta jouluista?

Arvontamuistutus

 Terkkuja mökiltä! Tulin vain pikaisesti muistuttamaan, että vielä on tämä viikonloppu aikaa osallistua arvontaan.  Arvonnan löydät täältä.

 Iloista viikonloppua!

Aamun pikaiset alevinkit

 Täällä on jo ehditty shoppailemaan joululahjoja black fridayn innoittamana. Tässä teillekin pikaisesti muutama vinkki.

Toysrusissa kaikki muut paitsi jo alennetut, pelikonsolit, tabletit ja lahjakortit -25%. Kummipojalle lähtikin tilaukseen toivottu Kätyrit-hahmo ja Onnille se tärkein toive eli Ryhmä Haun vahtitorni.

 Racoonin verkkokaupassa kaikki tuotteet myöskin 25% alennuksella

Niilo ilossa kaikki tuotteet mahtavasti puoleen hintaan! Kettuja rakastavalle Onnille lähtikin kotimaisen Mukavan paita tilaukseen!

Mini a turen verkkokaupassa osa tuotteista jopa 88% alennuksella! Esim. kuvan takki vain 13,20€.

 Nyt tämä lähtee tutustumaan Mikkeliin. Hauskaa viikonloppua!

Äiti ota kuva!

 Muistatteko, kun alkukuusta kerroin meidän jääkaapista? Tänään olin vuorostani uimassa astianpesukoneen sisällä, kun nauravainen Onni tuli sanomaan: Äiti ota kuva! Poika oli siis vahvasti sitä mieltä, että isille on ehdottomasti otettava kuva äidistä korjaamassa konetta :D Tai siis yrittämässä sillä vedet ovat koneen pohjalla yhä edelleenkin.

 Onnin uusin villitys onkin nyt valokuvien ottaminen. Ei hän malta paikoillaan pysyä, mutta kuvata äidin pitäisi silti. Kauppaan lähtiessäkin piti ottaa kuva pojan aarteesta; työmiehen kassista.

 Tellun miljoonien laukkujen joukosta tuo aarre löytyi. Onneksi kyseessä ei ole enää tytön lempilaukku ja Onni sai sen käyttöönsä. Työmiehen kassiin on hyvä pakata hanskat, eväät, kännykät ja tietysti työkalut. Oikeastaan kaikki sellainen mitä työmies voi kuvitella tarvitsevansa :D Toki kaupasta piti laukkuun saada ostoksiakin. Äidin pikkuinen apulainen ♥

Pikkutäryn lahjatoiveet

 Kuukauden päästä juhlitaan jo joulua. Mihin kummassa tämä vuosi on oikein mennyt? Aamulla ikkunasta ulos katsellessa tuntui kyllä jo hieman jouluiselle. Pakkasta oli 10 astetta, puut kauniin huurteiset ja aurinko ihanasti paistoi ennen kuin äkisti alkoi pyryttämään lunta.

 Koska joulu lähestyy jo kovaa vauhtia, on varmaan aika katsoa mitä tonttupiirustuksen lisäksi Pikkutäryn kirje Joulupukille sisälsikään? Siis niitä pojan lahjatoiveita! Meille ei ole tainnut tulla kuin yksi lelulehti, mutta aikaisempina vuosinakin poika on tiennyt mitä toivoa. Toki hän haluaisi vaikka kaikki lehtien lelut, mutta ymmärtää toivoa vain ne tärkeimmät toiveet. Tämän vuoden toivelista näyttää tältä

  Ensimmäisenä toivelistassa oli se tärkein toive; Lego Star wars lumikiituri (11,99€ Anttilasta)

Toiselle sijalle pääsi oma lumipotkulauta. Meillä ei kesällä pystykään potkulaudoilla potkuttelemaan eli ymmärrän varsin hyvin tämän toiveen. Stigan SnowKick 37,90€ Jollyroomista.

Kolmas tärkeä toive oli Batman-Legoja. Tämän toiveen kanssa saikin tehdä hieman töitä, mutta Lepakkoveneen satamajahti (39,90€) löytyisi Kärkkäiseltä.

Myös pitkään toivottu Darth Vader-puku (33,10€ Jollyroom) on päätynyt epätoivoisesti pukin listalle. Ehkä olisi aika tämä toive jo toteuttaa?

Suupieleni kääntyivät väkisinkin hymyyn pojan toivoessa kalsareita. Pukki ei kuulemma aina osaa tuoda kivoja vaatteita, mutta kalsareita ei muut näe ja pehmeä paketti kuuluu jouluun. Öööh, no ehkä pukki sitten tuo vaikka hienot Star wars-versiot (9,99€ H&M)?

Puhuva kätyri taitaa löytyä myös monen muun lapsen toivelistalta?   Pikkutäry toivoi Kevin-hahmoa, jota löytyy ainakin Jollyroomista 47,90€. Lisäksi kirjeessä oli pojan ihanilla harakanvarpailla kirjoitettu: Nii ja karkkia kanssa!


 Tästä listasta on helppo antaa vinkkiä niitä kysyville sillä toiveet eivät ole mahdottoman kalliita. Itse olen ostanut pojalle lahjajemmaan jo Star wars muuttuva labyrintti-pelin ja muita toiveita katsotaan myöhemmin tilanteen mukaan.

 Miltäs meidän 5-vuotiaan pojan toiveet näyttävät? Entä mitä muut suunnilleen saman ikäiset ovat toivoneet?
 

Joululahjat saatu jo (sis. arvonnan)

 Vielä ei olla edes joulukuussa, joten en myöskään ole ehtinyt ajattelemaan, mitä olisi kiva itselle edes haaveilla joululahjaksi. Enää ei kyllä tarvitse haaveillakaan, sillä mä sain jo kaikki joululahjani!

Mies on pitkin kuukautta kysellyt minkä älypuhelimen ostaisin itselleni. Vanhaan kunnon nokialaiseen luottaneena mulla ei ole ollut mitään hajua älypuhelimista. Tai siis siitä mikä olisi oikeasti hyvä ja mikä ei. Miehen kännykkää ja tablettia käyttäessä olen vahvasti ollut sitä mieltä, ettei mua ole älylaitteiden kanssa yhteen luotu. Ne ei vaan toimi mun käsissä! Viime viikon lopulla mies töistä tullessaan toi kukkien sijaan yllätykseksi hieman arvokkaamman lahjan oheistarvikkeineen.

 Kunhan pääsen vaihtamaan sim-kortin sopivaan, toivon tämän laitteen kanssa syntyvän edellisiä kokemuksiani paremman suhteen! Täytyy myös toivoa ettei nakkisormeni käyttäydy yhtä ilkeästi kun vanhan uskollisen Nokian kanssa. Se kun lentää vahingossa käsistä lähes päivittäin. Mikäli tämän puhelimen kanssa saamme muodostettua hyvän ja toimivan suhteen, niin ehkäpä blogi löytyy kohta myös Instagramista! 

Ensilumen, saatujen joululahjojeni ja lähestyvän adventin vuoksi päätinkin ottaa varaslähdön blogin jouluilotteluun. Nyt starttaa siis arvonta! Palkinnoksi olin jo aikaisemmin miettinyt jotain kotimaista ja hetken mielijohteesta päädyin Elsa Pitkäsen rukkasiin. Näitä on valmistettu jo yli 40 vuoden ajan ja ovat todella helpot pienenkin lapsen itse pukea! Arvottavat rukkaset ovat kokoa 2-3. Koot näissä rukkasissa menee karkeasti ikäkausittain, mutta ovat reiluja. Onnilla on siis käytössä koko 1 ja tämä arvottavissa oleva koko menisi juuri ja juuri Pikkutäryllekin. Sanoisin siis koon olevan parhaimmillaan noin 3-4 vuotiaalle. Teipattuja saumoja näissä ei ole, mutta itse kangas kyllä kestää vettä.

 Arvontaan osallistuminen on taas kerran helppoa. Jätä vain kommentti alle ja anonyymit muistakaahan erottuva nimimerkki sekä mielellään sähköpostiosoitekin mahdollisen voiton varalle! Viralliset lukijat saavat taas kiitokseksi kaksi arpaa. Aikaa on osallistua tämä viikko eli sunnuntai-iltaan asti. Onnea matkaan!

Itsenäisyyspäivän kortteja sotaveteraaneille

 Viime vuonna itsenäisyyspäivänä blogin joulukalenterissa ihan pikkuriikkisen kerroin sukumme tarinaa ja sitä kuinka olimme Tellun kanssa siihen itsenäisyyspäivänä tutustuneet. Tuo tutustuminen muutti varmasti pienen tytön suhtautumista sotaveteraaneihin.

  Tällä viikolla Tellu tutkaili mainoksia ja kiinnitti samalla huomiota Postin itsenäisyyspäivän korttikampanjaan sotaveteraaneille. Posti siis kerää itsenäisyyspäivän kortteja, jotka se toimittaa veteraaneille. Tyttö halusi ehdottomasti olla mukana ja onkin askarrellut useamman kortin. Tänään myös pojat tekivät omat korttinsa.

Sotaveteraaneja on elossa vielä 24000 ja postin tavoitteena olisi välittää edes yksi kortti jokaiselle heistä. Kortit on toimitettava Postille viimeistään 25.11, mutta nopeasta aikataulusta huolimatta haastan teidät muutkin mukaan korttitalkoisiin! Kuka lähtee mukaan tuomaan iloa vanhoille ihmisille? Lisätietoja ja postitusohjeet löydät täältä.

Ensilunta!

 Aamuyöllä kaksi poikaa hyppäsi sänkyymme pomppimaan huutaen; Lunta, lunta, ulkona sataa lunta!  Äiti, isi lunta! Pikkutäry oli herännyt vessaan ja tullut olohuoneeseen ihmettelemään tätä ihmettä. Herkkäuninen Onni taas oli herännyt veljeensä ja hyvä ettei Telluakin herätetty tätä suurta ihmettä katsomaan. Hieman oli vaikeaa saada pojat vielä nukkumaan sillä lumellahan olisi pitänyt päästä leikkimään heti eikä kohta :)

  Aamulla ennen harrastuksiin ja kauppaan lähtöä lapset vihdoin pääsivät lumella leikkimään. Ei sitä lunta paljon ollut, sentti tai kaksi vain, mutta sai siitä tehtyä pikkuisia lumiukkoja. Hieman oli vaikeaa saada pojat autoon sillä lumihan voisi sulaa pois!

 Onneksi päästiin vielä kotiin tultuakin lumella leikkimään ja Onnista olikin hurjan hauskaa kopitella lumipalloilla :) Harmittaa vain, että aamulla akku oli lopussa ja nyt uudelleen ulos ehtiessämme Onnin päikkäreiden jälkeen alkoi olla jo pimeää. Nyt pimeys ei kuitenkaan haittaa sillä onhan meillä ohut valkoinen kerros valaisemassa :)

 Tunnelmallista viikonloppua!

Hattara, Vaahtokarkki ja Hau

 Onnia suututti kovasti aamulla Pikkutäryn päästessä mukaan miesten hommiin. Muistin joulupussukkaa varten ostetun edullisen Ryhmä Hau-palapelin ja päätinkin kaivaa sen jo nyt esille.

 Mukaan pelaamaan pääsi myös Hattara-pupu sekä Tellun Vaahtokarkki, josta poika pitää usein huolta siskonsa ollessa koulussa. Kolmikolla menikin aikaa tehdessä peliä yhä uudestaan ja uudestaan eikä äitikään ole enää kuopuksensa mielestä ilkimys :)

 Arvatkaapa muuten mitä Pikkutäry oli miesten hommissa ollessaan nähnyt? Lunta! Vain 30km:n päässä meidän kotoa eli eiköhän pian saada hieman valkoista tännekin päiviä valostuttamaan ja etenkin poikien iloksi.  Heidän lumikolat kun odottavat jo rapun pielessä töihin pääsemistä :D

Tonttu vilkastus

 Sairastuvalta taas kerran terkkuja! Tällä kertaa, vai pitäisikö sanoa taas, kärsijänä on Onni, jolla tuntuu olevan suusta suora putki ulos. Ajattelin käyttää ilkeästi harmillista tilannetta hyödykseni ja esitellä pari meille kotiutunutta vaatetta sovituskuvin. Hyvä ajatus, mutta rauhallisen potilaan sijaan meillä on juossut tänään tonttu Vilkastus.

 Tämä tonttu Vilkastus karkasi jatkuvasti ulos eikä menoa haitannut jatkuvasti tippuva liian iso tonttulakki eikä liiemmin kiireen keskellä kadonnut sukkakaan. Kameran täytyttyä epäonnistuneilla kuvilla oli pakko antaa luovutusvoitto tälle vauhdikkaalle tontulle ja todeta ettei ainakaan tarvitse huolestua potilaan voinnista!

 Saatoin saada aika ihanan velmun kuvan meidän joulukortteihinkin, ellei muutaman idean toteutus onnistukaan. Ei siis ihan hukkaan mennyt tämäkään ilkeilyni ;)

 Onkos muualla jo tonttuja näkynyt?

Ei pelkästään tytöille

 Onni on rakastanut aivan pienestä lähtien kaikkia kulkuneuvoja sekä koneita. Imuri on ollut suuri kauhistus, mutta miehiset koneet mahtavia. Kutsumme toisinaan Onnia pikkuiskäksi ja hän onkin aivan kuin kopio isästään!

 Onnin syntymän jälkeen monet sukulaiset ja tuttavat totesivat, että nythän meiltä alkaa joutamaan nuket ja muut tyttömäiset lelut kiertoon sitä mukaa kun Tellu ei niillä enää leiki. Järkytin vanhempia ihmisiä toteamalla, että voihan vauvakin siskonsa leluista innostua. Enkä ollut lainkaan väärässä!

  Meidän pikkuiskä on erittäin innokas ruuan laittaja, mutta myös kova hoitamaan vauvoja! Hän vaihtaa yllättävän sujuvasti vauvojen vaatteet, käyttää potalla ja väsymyksen tultua laittaa sadun kautta nukkumaan. Niin ja pinkit vaunut saavat kyytiä, kun Onni lähtee vauvan kanssa kauppaan! Ellei sitten turvakaukalo mahdu miesten autoon :D

 Vanhempien puuhistahan ne lapset usein mallia leikkeihinsä ottavat. Onnikin laittoi vauvan omissa rattaissaan kirjaimellisesti ulos nukkumaan päikkärit sillä ulkonahan ne nukutaan! Myös kaikki muu nukkeleikeissä on hyvin pitkälti Onnin omakohtaisesti oppimaa.

 Voidaanko siis tänä päivänä muka enää puhua tyttöjen ja poikien leluista tai leikeistä? Pojat voivat hyvinkin leikkiä nukeilla, poneilla yms. ja tytöt vastaavasti olla vaikka hurjia ninjoja. Pikkutärykin oli hyvin otettu kun eräs tyttö kerhossa halusi juuri hänen kanssaan leikkiä Batman ja Robin-leikkiä. Leikki on lapsen työtä ja eihän meillä aikuisillakaan ole enää naisten ja miesten ammatteja vaan työn valintaan vaikuttavat omat mielenkiinnon kohteet.

 Leikkisää alkanutta viikkoa!

Mistä Onnille nukkupaikka?

 Touhukas viikonloppu takana ja miljoona uutta suunnitelmaa mielessä. Meiltä saattoi miehen kanssa lähteä hieman lapasesta ja ollaan suunniteltu olohuoneen remonttia. Hups! Eihän meidän enää pitänyt mitään täällä kodissa tehdä ja uusia kalusteita hankkia! Niin vaan meitä molempia puraisi kuitenkin joku sisustuskärpänen eikä enää maltettu odotella.

 Remppasuunnitelmien lisäksi ollaan pähkäilty lastenhuoneen nukkumisjärjestelyitä. Onni nukkuu vielä pinnasängyssä meidän huoneessa eikä ongelma ole mikään akuutti. Poika on useana iltana halunnut kuitenkin jäädä lastenhuoneeseen nukkumaan eli sänkypaikka sinnekin tarvittaisiin. Ongelmana on vain huoneen muoto ja tilanpuute. Kerrossänkyä ajatellen ainut ehjä seinä on vain 170cm korkea. Riittääkö korkeus yläsängyn mukavaan käyttöön?

 Niemen tehtaiden retrosänky 595€
Ellen-kerrossänky 359€ Veken kaluste
AVA Roomin kerrossänky 755€

 Olisiko matalan kerrossängyn sijaan kuitenkin toinen ratkaisu parempi? Pikkuparvi, jonka alle Onnille sänky? Vai Pikkutärylle uusi isompi sänky ja sen alle vuodesänky Onnille, jolloin menetetään säilytystilaa sängyn alta? Kerran kun näitä pähkäillään, niin olisi mukava löytää pitkäaikainen vaihtoehto, jossa olisi hyvä kummankin pojan nukkua sekä molemmille olisi saatavana sängyt omiin huoneisiinkin. Kuulisinkin mielelläni teiltä kokemuksia ja vinkkejä! Mikä toimii ja mikä ei?

Vain tila puuttuu

 Käydään perheen kesken melko usein kirppiksillä ja muutaman kerran vuodessa erilaisilla rompetoreilla. Etenkin nuo rompetorithan on vanhoja tavaroita täynnä ja Tellun kanssa tykätään hurjasti niitä ihmetellä ja ihastella. Onneksi yleensä on järki mukana, mutta on kertoja jolloin se on myös jäänyt kotiin. Vai mitä sanotte tästä edullisesti löydetystä isosta opetustaulusta?

 Joo onhan se poikien mielestäkin hurjan hieno, mutta vain tila puuttuu! Ei ole lastenhuoneessa tällä hetkellä tarpeeksi vapaata seinätilaa näin suurelle taululle. Ja arvatkaa kuinka helppo tuollaista kääröä on säilytellä odotellessa sitä poikien omaa valtakuntaa?

On myös niitä pienempiä juttuja, jotka on kotiutuneet meille jopa ihan ilmaiseksi vanhemman suvun asuntojen tyhjennyksen yhteydessä. Onhan vuodelta 1919 oleva  ja vieläpä yllättävän hyväkuntoinen matematiikankirja nyt säilytettävä eli siis roskakasasta meille. Eikun se roskakasa onkin meidän kasa. Hups! Sitten vielä ihmettelen suureen ääneen ettei meillä ole enää säilytystilaa :D Olisikohan aika tehdä jotain?

Jouluttaa! Vaan mitä mieltä blogin joulukalenterista?

 Meillä asuu talon täydeltä jouluun hurahtanutta väkeä. Aluksi mies ei ymmärtänyt hurahtamistani lainkaan, mutta on reilussa kymmenessä vuodessa kehittynyt hänkin. Ei lienee ole vaikea arvata, että meillä joulu on jo pitkällä?! On punaista jouluverhoa, tähteä ikkunassa, juotu glögiä ja herkuteltu tortuilla, askarreltu, kuunneltu joululauluja sekä luettu joulukirjoja. Flunssan iskettyä meillä pyöri myös jo yksi lasten suosikkielokuvista eli Petteri Punakuono.

 Omaa joulumieltäni ja innostustani hieman latistaa temppuilevat ja kipuilevat sormeni, Pikkutäryn niskasta löytynyt patti sekä joulun alla oleva Onnin kontrollikäynti. Tuolloin kuulemme mitä tehdään viimeksi hieman epäonnistuneen operaation kanssa. Leikataanko poika uudelleen, odotellaanko vielä vai onko ratkaisuna vain tiivis seuranta? Tulevaisuutta kukaan tuskin pystyy ennustamaan, mutta toivon pojan pahimmilta uhkakuvilta kuitenkin välttyvän. Ehkä jouluun keskittyminen onkin vain tämän kaiken miettimisen sijaan hyvästä ja suunnitelmia pulppuaakin päähän niin että osan ehdin jo unohtaa :D

 Oikeastaan tulinkin pikaisesti kyselemään millaisia toiveita teillä olisi blogin joulukalenterin suhteen? Jatketaanko samaan tyyliin kuin viime vuonna, jolloin keskityttiin pääasiassa lasten kanssa puuhailuun vai olisiko mukavampaa jos tänä vuonna luukuista paljastuisi jotain muuta? Vai onko koko blogin joulukalenteri ihan tylsä juttu? Kuten äsken mainitsin, ideoita olisi joulukalenterinkin suhteen jo muhimassa, mutta kuulisin mielelläni mistä te lukijat pidätte! Toki tähän samaan syssyyn saa laittaa myös kysymyksiä ja toiveita koko blogiin liittyen.

   Nakkisormi kiittää jo etukäteen ja lähtee kakkukahville toivottaen hyvää päivän jatkoa :)

Pikainen kuvalahjavinkki

 Joulu lähestyy ja monet pähkäilevät joululahjojen kanssa. Päätin vielä ennen nukkumaan menoa tulla antamaan pikaisen vinkin. Itse siis juuri tilasin ison kasan lasten isovanhemmille ja kummeille magneetteja sekä kuvia kortteina eikä maksanut juuri mitään!

 Sticky9:llä on vielä huomiseen tarjous ota 3 maksa 2 ja toimitus on Suomeen ihan ilmainen. Sain myös tilauksen yhteydessä jaettavaksi 15% alekoodin eli koodilla FRIEND13FCA saa tuon alen.

 Nyt hyvää yötä ja kauniita unia ♥

Kotimaiset lötköhousut PikkuLillistä

 Pikkutäry esitti taannoin toiveen uusista kotihousuista. Kyse ei ollut mistä tahansa housuista vaan lötköhousuista. Kuulemma sellaisista mustista, joissa olisi mukava leikkiä. Farkkupoika kaipasi siis vihdoin ihan oma-aloitteisesti yllensä jotain muutakin! Toive päätyi oitis ostoslistalle.

 Sattumalta luin jostain blogista Vaatteiden yöhön osallistuvia yrityksiä. Nimien joukosta yksi sai suupieleni kääntymään hymyyn ja hetken mielijohteesta päätin tutkailla yritystä tarkemmin. Tuo yritys oli PikkuLilli ja hymy johtui lapsuuden muistoista. Rakas isoäitini kun oli Lilli nimeltään.

 PikkuLillistä ne Pikkutäryn lötköhousut löytyivätkin. Posti toi aamulla paketin ja housut päätyivät saman tien jalkaan. Rakkautta ensisilmäyksellä sillä jo viiden minuutin päästä kuului sohvalta huuto: Äiti saanks mä laittaa nää huomennakin?

 Nämä haaremihousut ovat täysin kotimaiset eli myös trikoo on siis Suomessa valmistettua! Otin Pikkutäryn housut jo koossa 120 ja tämä malli onkin pitkäikäinen. Vyötäröllä ei ole valmiina kiristysmahdollisuutta, mutta tarvittaessa vyötärön kiristys on tehty erittäin helpoksi. Meidän hoikkiksella nämä pysyvät kyllä hyvin ilman kiristämistäkin!

 Valikoimaa katsellessa harmittelin, ettei mekkojen koot riitä Tellulle. Hetken mielijohteesta päätin tilauksen yhteyteen liittää kysymyksen olisiko mekkoja saatavana myös meidän koossa. Vastaus tuli hurjan nopeasti ja yhteydenpito oli muutenkin aivan huippuhyvää! Paketin tulo kestikin viikon  mekon valmistuksen vuoksi.

 Tellun uusi mekko odottelee tytön kotiutumista koulusta. Ellei siis PikkuLillin valikoimista löydy itselle sopivaa kokoa, kannattaa ehdottomasti kysyä! Kysymisen jälkeen itselleni suurin ongelma oli mekon väri. Tilatako jouluksi punaista vai sittenkin mustaa, mutta päädyinkin lopulta harmaaseen. Joulusta puheen ollen kokosin vielä kollaasiin muutaman jouluun sopivan tuotteen.

Tonttulakit 10,50-12€ Mekko 32,90-36,90€ Rusettipanta 12€

 Loppuun vielä todettakoon ettei tämä postaus ole mikään maksettu mainos. Hieman vielä flunssainen poika uusissa kotimaisissa housuissaan vain vaikutti niin onnelliselta, että tahdoin kertoa tästä teille muillekin.

 Aurinkoista tiistaita! Ei kun onko nyt edes tiistai :D

2-vuotiaan leikeistä ideoita lahjaideoihin

 Terkkuja sairastuvalta! Meidän isänpäivä loppui hieman ikävästi, kun Pikkutärylle nousi hetkessä kova kuume ja päänsärky. Tänään neuvolasta soittivat ja tarjosivat influenssarokotusta. Lupasin miettiä asiaa ja katsella mitä tautia tämä oikein on sillä Onni teki sairastuvalle seuraa voimattomalle veljelleen.

 Tarkoitukseni oli tänään tulla kertomaan Onnin lempipuuhista, mutta rättiväsyneenä päädyinkin tarkastelemaan puuhia joulun toiveiden kautta. Onnihan on täysin hurahtanut jouluun. Pikkuinen odottaa jo kovasti joulupukkia ja päivittäin kiipeää ikkunaan juttelemaan tontuille. Siinä juttelun lomassa on hyvä toistaa niitä tärkeitä toiveita joulupukille. Suurta lahjavuorta Onni ei kaipaa vaan hänellä on ihan muutama toive; popcornia, oma luistelukypärä, peräkärryllinen traktori ja Ryhmä Haun vahtitorni. Näistä ainakin luistelukypärä tulee ehdottomasti sillä pitäähän koko perheen päästä yhdessä jäälle!

 Koska Onnin toiveista ei saa kaikille tarvitseville lahjavinkkejä, täytyy itse miettiä niitä lisää. Pojan lempileikeistä poiminkin kollaasiin jo muutaman toiveidean.

 Onni rakastaa tällä hetkellä keittiöleikkejä ja erityisesti kahvin juomista. Meillä juodaankin kahvia satoja kupillisia päivässä! Siksi Kids Conceptin kahvinkeitin (38,90€ Jollyroom ) tuli aivan ensimmäisenä mieleen.

 Ulkona Onni rakastaa omaa potkupyöräänsä ja talveksi Striderin suksisetti (35€) voisikin olla hauska juttu.

 Muumit ovat pojan ensimmäinen fanituksen kohde. Sänky on täynnä isompien Muumi-pehmoja ja muoviset hahmot, talo, uimahuoneet sekä majakka ovat ahkerasti leikissä. Muumilaiva meillä koki Tellun vahingon kautta kaamean kohtalon, joten olisi Onnille mieluinen toive. Myös Muumipeli voisi olla pakkaspäiviin mukava lisä! Merenhuiske-laiva 69,90€ ja Sateenkaaren värit-peli 17,90€ Hobby Hallista. Samaisesta paikasta löytyy myös puinen Hapen nosturi (34,90€). Konemieheltä löytyy mun mielestä jo liikaa erilaisia traktoreita ja koneita, mutta nosturi vielä puuttuisi.

 Toiveisiin päätyi myös jo tontullekin kuiskattu Ryhmä Haun vahtitorni (57,90€ Lekmer), mutta myös muut meiltä puuttuvat sarjan lelut olisivat kovin rakastettuja. Onnille tuottaa suurta tuskaa odottaa aina aamua, jolloin lastenohjelmissa on Ryhmä Haun vuoro. Onneksi välipäivinä pystyy leikkimään sisarusten kanssa :)

  Itselläni ei ole tapana kyselijöille mitään tarkkoja toiveita antaa, ellei tietysti ole juuri joku tietty osa kuten esim. nuo Striderin sukset. Usein siis vinkkaan tyyliin jotain Muumia tai Duploja. Tiettyjen lapsen suosikkilelujen kohdalla taas saatan tuplakappaleiden välttämiseksi sanoa tyyliin: Lapsi tykkää Ryhmä Hausta, mutta leluina meiltä kyllä löytyy jo se ja se.

Millaisia toiveita tai ideoita muilla on noin 2-vuotiaille?

Kuka tahansa ei kelpaa isiksi

 Päätin kaiken kiireen keskellä tulla pikaisesti muutaman sanan näin isänpäiväviikonloppuna  kirjoittamaan. Viime vuonnahan esittelin lasten lahjataiteilun tuloksia, mutta tänä vuonna lapset olivat askarrelleet jo koulussa ja kerhoissa ison pinon lahjoja sekä kortteja. En siis nähnyt kovinkaan tarpeelliseksi enää itse lasten kanssa askarrella vaan päädyimme lasten kanssa jouluhulluina tilaamaan miehelle täynnä ihania yllätyksiä olevan suklaajoulukalenterin.

Katsellessani lasten lahjojen piilotusta rupesin miettimään miestä isänä. Aina hän on hyvä isä ollut, mutta isyys on myös kasvattanut häntä. Tellun ollessa pieni mies oli paljon töissä ja tytön hoitovastuu jäi aika pitkälti minulle. Mies otti vanhemmuudesta siis ikään kuin ne parhaat palat päältä. Pikkutäryn vaikean vauva-ajan aikana mies otti jo enemmän hoitovastuuta, mutta työt sanelivat yhä muun elämän. Vasta nyt Onnin synnyttyä mies on selvästikin ymmärtänyt jotakin.

 Onni on opettanut meille molemmille vanhemmille paljon, kasvattanut meitä molempia ja koko perhettä. Ilman Onnia emme olisi sitä mitä me nyt olemme. Onnin myötä mies on viimeistään ymmärtänyt kuinka nopeasti lapset kasvavat. Ei ole aikaa hankkia vauvamuistoja kohta vaan ne on hankittava nyt. Muutoin tulee muistamaan vain ne huudetut yöt. Lasten kanssa täytyy olla nyt eikä joskus tai kohta he ovat niin isoja, etteivät enää viihdy kanssasi. Ellei ole lasten luona läsnä jää ensiaskeleet näkemättä, ensisanat kuulematta ja uudet taidot huomaamatta.

 Ainutlaatuisia hetkiä ei saa takaisin. Tiedän miestä harmittavan ettei muista Tellun vauva- ja taaperoajasta mitään ja Pikkutärynkin hyvin vähän. Miestä surettaa ettei ollut tarpeeksi läsnä. Tiedän millaisen miehenmallin hän on kotoa saanut ja hän olisi voinut jatkaa samaa kaavaa. Siksi olenkin miehen puolesta hyvin onnellinen, että hän saa nyt kokea läsnä olevan isän roolin. Enää työt eivät sanele muuta elämää vaan perhe on ykkönen. Yrittäjä voi raataa itsensä hengiltä, mutta myös selvitä vähemmällä ja olla lastensa elämässä läsnä. Mitkään rahamäärät eivät pysty tuomaan lasten lapsuutta takaisin eikä lasten rakkautta pysty ostamaan. Isäksi on helpompi tulla, mutta rakkaaksi isiksi synnytään tekojen ja läsnäolon kautta.

 Hyvää isänpäivää!

Taikahiekan monet ohjeet

 Kesän vaihduttua syksyyn on viime vuoden blogijoulukalenterin taikahiekka-luukusta tullut yksi blogin eniten luetuimmista. Luukun löydät tästä. Viime joulukuussa maa ei ollut enää sula toisin kuin nyt. Päätinkin tehdä aiheesta uuden postauksen ennen maan jäätymistä. Tässä siis taikahiekkaa kahdella uudella ohjeella, joista toinen sopii erityisesti perheen pienemmille.

 Ensin ohje, jossa mukana on sitä ihka oikeaa hiekkaakin. Tähän taikahiekkaan tarvitset

4 osaa leikkihiekkaa

2 osaa maissitärkkelystä

1 osa vettä

halutessasi väriä ja kimalletta. 

 Sekoita hiekka ja maissitärkkelys. Lisää vesi (plus väri ja kimalle) vähitellen samalla sekoittaen kunnes rakenne muuttuu muovailtavaksi. Ellei seos muovaudu lisää vettä. Mikäli omassa pihassa ei ole hiekkalaatikkoa tai siinä ei ole leikkihiekkaa (raekoko yleensä 0-4mm), löytyy Kekkilältä hiekkaa pussitettuna 25kg:n pusseihin. Hintaa pusseilla on noin 10€. Huom! tästä taikahiekasta ei ole kuvaa sillä meidän hiekkalaatikko juuri tyhjennettiin uudistamista ja uutta hiekkaa varten.

 Toinen ohje on suunnattu pienille, jotka saattavat hiekkaa maistellakin. Se on myös gluteeniton ja vehnätön. Tähän taikinaan tarvitset

 8osaa maissitärkkelystä 

1 osa ruokaöljyä

halutessa elintarvikeväriä

 Sekoita maissitärkkelys ja öljy hyvin. Kaikki elintarvikevärit eivät hyvin sekoitu öljyyn, mutta kuten kuvasta näkyy kyllä niillä tämän hiekan saa värjättyä. Itse en pienille lapsille mielelläni elintarvikeväriä käytä, joten tein pienen kokeilun. Pehmensin pienessä kattilassa hieman karpaloita niin että niistä irtosi väriä ja värjäsin yhden seoksen sillä. Kuvassa tämä karpaloilla värjätty on alin. Toimii siis, eikä tarvitse pelätä suuhun joutumista!

Toivottavasti näistä ohjeista on iloa sateisiin ja pimeneviin päiviin!

Pikkukarhu seikkailee

 Lapsien on hyvä saada välillä ihan kahdenkeskistä aikaa vanhempien kanssa. Meillä olikin tänään hyvä mahdollisuus jakaa pojat kahteen osaan; Pikkutäry lähti miehen kanssa rengastöihin ja itse päätin viedä Onnin retkelle. Ajattelin leikkipuiston olevan mukava retkikohde ja niinpä ajelimme ihmistenilmoille.

 Jätettyämme auton parkkiin Onni iloisesti lähti kohti leikkipuistoa. Puistotiellä poika juoksi kovaa edeltä. Harmittavasti puistossa ei kuitenkaan ollut muita lapsia. Aikani yritin houkutella Onnia vieterikeinuihin ja liukumäkeen, mutta poika vain seisoi ja etsi lintuja sekä koiria. Lopulta hän muisti eväät ja etsi niiden syömiseen paikan.

Siinä Onni yhden vieterikeinun päällä joi pillimehua ja kuunteli taajaman hälinää. Tämä hetki oli ainut jolloin Onni leikkipuistossa mihinkään koski. En oikein tiedä oliko syynä kaverin puute vai arkuus uutta puistoa kohtaan. Eväiden syönnin jälkeen päätinkin vaihtaa retkikohdetta.

 Näköjään tämä maalaislapsi viihtyy ennemmin metsässä kuin leikkipuistossa! Siellä me pitkin metsää ja polkuja kävelimme etsien oksakaivureita, oravia ja muita aarteita. Tarkoitus oli vielä syödä loput eväät laavulla, mutta meidät kutsuttiinkin lounaalle.

Mietittekö mistä otsikon Pikkukarhu on peräisin? Kutsumme Onnia leikkisästi sillä nimellä, kun hänellä on tuo Gugguun pipo päässään. Onni kun kutsuu pipoa nalle-pipoksi ja murisee sitä pukiessaan :)

 Mitäs te puuhaatte lapsienne kanssa kahden kesken?

Aamun pikainen alevinkki; Reiman varastontyhjennys

 Reiman varastontyhjennys on taas alkanut! Ellei Kankaanpään tehdasmyymälä tai Reiman Outlet-myymälät ole lähelläsi, voi ostoksia tehdä myös verkkokaupasta! Nyt onkin hyvä aika tehdä löytöjä talveen tai ensi kevääseen.

 Kokosin alle vielä pikaisesti valikoimasta pienen kollaasin. Monissa tuotteissa oli vain yhtä tai kahta kokoa, mutta olisi sieltä meidän lapsillekin löytynyt jotakin. 2-vuotiaan höpöttimen kanssa shoppailu vaan ei innosta edes näin kotikoneelta vaan jään odottamaan omaa rauhaa :)

 Aurinkoista keskiviikkoa!

Kauniita unia

 Päivällä oli hurjan vaikea uskoa, että ollaan jo marraskuun alussa. Auringonpaisteessa lämpömittari näytti huimat 15 astetta, ihanaa! Oltiinkin koko päivä ulkona ja tultiin sisälle vasta päivän vaihtuessa kauniisti illaksi.

Meillä on viime aikoina kaikki lapset olleet hurjan levottomia nukkujia. Viime yönä juuri kun olin saanut itseni pitkälleen, Tellu hoiperteli etsien Pikkutäryä. Tyttö oli herännyt vessahätään kesken unen ja oli hieman sekaisin! Sitten väliin kömpi painajaista nähnyt Pikkutäry, joka hieman myöhemmin näki uutta painajaista sotilaista. Olisikohan jo aiheellista mainita kerhossa asiasta, jos sotaa ihannoivan kaverin kanssa on leikki mennyt överiksi? Aamuyön herätyksestä piti sitten tuttuun tapaan kiinni Onni, joka kyllä vielä nukahti ennen kellon soittoani ja näki painajaista krokotiilista. Päiväunet olisi siis ollut itsellekin tarpeen!

Onni nukkui tänään ulkona päiväunia vaatimattomat 3 tuntia! Tuo päikkäripeitto oli kyllä aivan liikaa ja pojalla oli jopa hiki. Kauhistuttiko teitä tuo päikkäreiden kesto tai kuvassa näkyvä unitutti? Olen usealta saanut huomautteluja, kun annan 2-vuotiaan nukkua päivällä noin pitkään enkä vieroita tutista. En kuitenkaan raaski herättää poikaa, sillä lapsi tarvitsee unta ja yöthän meillä tunnetusti on mitä on. Toki eriasia olisi jos yöunet kärsisivät päikkäreistä, mutta näin meillä ei ole. Onni ei enää myöskään edes joka päivä nuku päikkäreitä sillä ei nykyään nukahda autoon. Tutti taas on vain nukahtaessa suussa ja poika sammuu yleensä oikeasti ihan parissa minuutissa. Parempi siis lienee tutti kuin sormet sillä jotain pojan selvästi pitää imeä?!

  Nyt kuiskaan hiljaa toiveen hyvästä yöstä ja toivotan kaikille kauniita unia!

Niin maanantai

 Tässä on jo viikonloppua ikävä! Tiedätte varmasti tunteen kun mistään ei tule mitään? Aamulla ei jaksa nousta ja sitten kaikki meneekin pieleen iltaan asti. Tänään piti kirjoitella jostain aivan muusta, mutta kamera oli hukan tiellä eikä nyt vaan jaksa enää keskittyä.

 Kaikki alkoi aamulla herätyskellosta. Kerrankin Onni nukkui jopa yli kahdeksaan ja itse jouduin nousemaan aivan liian aikaisin. Koitin ajatella positiivisesti ettei sentään ihan pilkkopimeää ole ja päivä lähtikin käyntiin ihan mukavasti. Tellun pukiessa ulkovaatteita huomasin hänen uusien housujen olevan takaa sauman kohdalta revenneet. Tytön pinna paloi täydellisen kouluasun mennessä piloille ja bussille sai taas kerran juosta. Aamulenkin jälkeen menin herättämään sovitusti miestä, joka olikin jo herännyt ja päättänyt pelästyttää minut. Suunnitelma onnistui täydellisesti miehen kynnen osuessa keskelle silmääni.

 Pojan kontrollikäynnillä sairaalalla ystävällinen hoitaja katsoi samalla silmääni ja lopulta parin mutkan kautta pääsin kotiin resepti kourassa. Mielessäni pohdin, mikähän se kolmas juttu tälle päivälle onkaan? Kuinka ikävää on vielä tulossa? Ruokaa laittaessa sitten ihmettelin jääkaapin lämpötilaa ja nyt ilmeisesti se onkin 10 vuoden palveluksen jälkeen hajoamispisteessä. Onneksi meillä on pieni varakaappi olemassa!

 Tämä ikävyyksien maanantai on pian historiaa ja onneksi nyt ei mitään vakavampaa käynyt! Silmän pitäisi pian parantua ja jääkaapinkaan kanssa emme pulaan joudu. Inhottaahan se tietysti on ellei sitä pysty korjaamaan, mutta elämässä nyt vaan on tällaisia päiviä. Huomenna toivottavasti kaikki on taas paljon paremmin ja onhan tässäkin päivässä ollut paljon hyviäkin asioita; kiltit lapset, hurjat merirosvoleikit, kaunis ja lämmin ilma, hyvää ruokaa ja mies vapaapäivänään pitämässä meistä huolen.

 Parempaa viikonalkua teille muille!