1. maaliskuuta 2016

Kun muut pääsivät, mutta Onni ei

 Kyllähän sen ymmärtää, että pientä joskus kiukuttaa. Ei ole helppoa olla perheen kuopus. Muut pääsevät lätkämatsiin, mutta Onnin pitää jäädä äidin kanssa kotiin, koska on muka liian pieni. Kuinkas muuten suuren harmistuksen 2,5-vuotias näyttääkään kun huutamalla naama punaisena ikuisuudelta tuntuvan ajan? Onhan kiukuttelu pienen lapsen tapa kertoa kuinka pahalta ja epäreilulta hänestä tuntuukaan.
   Onni on hyvin sopeutuvainen eikä kovinkaan usein kunnon uhmakohtauksia saa. Silloin kun kohtaus tulee, olen hyvin usein kuitenkin erittäin mielissäni, onhan lapsen kiukku luottamuksen osoitus. Niinpä tänäänkin Onnin raivotessa hymyilin sisäänpäin kertoessani pojalleni ymmärtäväni kyllä hänen kiukkunsa ja sen kuinka harmittaa, ettei päässyt muiden mukaan.

 Yksi hyvä keino lopettaa kiukkukohtaus on lapsen huomion kääntäminen muuas. Niinpä nytkin markkinoin Onnille illan vain meidän kahden omaksi. Lähdettiin kahdestaan pulkkakävelylle nauttimaan valoisasta illasta ja ihmettelemään mitä kaikkea luonnosta voikaan löytyä.
  Mikä kumma kone se taivaalla lentelee kuin noin kauniin valkoisen viivan tekee tai kuka kumma on mennyt tästä?

 Onkohan pupunen hyppinyt tästä meidänkin pihalle? Ja kuinka kaunista auringon laskiessa onkaan?

 Pienillä asioilla syliini nukahtikin onnellinen poika, jota ei enää yhtään harmittanutkaan olla äidin kanssa kaksin kotona :) En tiedä onnistuinko tänään vain pojan väsyttämään niin kovin hyvin vai toimiiko taianomainen Kani-iltasatu oikeasti. Ostettiin siis tänään meillekin parempien yöunien toivossa Kani joka tahtoi nukahtaa-kirja ja sivulla 20 huomasin pojan nukkuvan! Jännityksellä odotan miten käy muina iltoina ja ennen kaikkea koko yön kanssa.

 Kuinkas muualla näistä epäreiluista tilanteista selvitään?

10 kommenttia:

  1. Harhautus on ykkönen! Mutta aina se ei toimi. <3 Meillä oli erityisen hankala tilanne kun meidän esikoinen sai ajaa moottoripyörää ja meidän pikkuveljen piti seurata vierestä. Hän joka RRRRRakastaa moottoripyöriä. En selvinnyt siitä tilanteesta kunnialla. Iskin hänelle lopulta tikkarin käteen. (Oh my!) Hahaa.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pettymykset kuuluu elämään, mutta jokus on hyvä vain selvitä tilanteesta :D Tikkari on aika mainio hiljentäjä :D

      Poista
  2. Meillä on aika voimakastahtoinen nuorimmainen ja yleensä parhaiten saadaan raivarit ohi, kun ei reagoi. Reagointi pahentaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tyttö on kanssa ollut aina hyvinkin voimakastahtoinen. Senkään takia nuorimmaisen kiukut ei tunnu enää missään :D

      Poista
  3. Voi Onnia <3 kyllä pikkuisimman osa on välillä raskas ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on, mutta onneksi siinä on myös niitä hyviä puolia kuten koko perheen lellikkinä oleminen :D

      Poista
  4. Hei!

    Löysin blogiisi sattumalta toisen blogin kautta :) Täytyy ajan kanssa lukea tekstit joskus läpi kaikki.

    Onko teillä nuorimmalla siis refluksia? Meidän 1v10kk kuopus kärsii siitä ja on kyllä ikävä seuralainen :( nexiumia on käytetty jo useita kuukausia ja kohta pitäisi taas yrittää pärjätä ilman. Mitä oireita teillä refluksista tulee? Meillä poika lopettaa lähes tulkoon kokonaan syömisen ja yöt menee ikuisiksi. Lääkkeen kanssa pärjätään ihan ok mutta sitäkään kun ei saisi tuhottoman pitkään käyttää :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, kun löysit ja sydämellisesti tervetuloa uudelleenkin :)

      Meidän nuorimman vaivana on tosiaan refluksi. Vauvana oireet kuitattiin normaalia kauemmin kestävällä koliikilla, mutta yhden koliikkivauvan äitinä tiesin, ettei sitäkään ole. Sitten yritettiin selittää valvottuja huudon täytteisiä öitä allergialla, mutta mikään dieetti ei vaan auttanut ja olo oli tuskaisempi kuin allergikkomme aikanaan. Lopulta selvisi parikin erillistä vaivaa, mutta yöt ovat usein huonoja vieläkin. Meidän Onni siis ei myöskään juuri syömisestä pidä ja jopa kohoasennossa nukkuminen on toisinaan tuskaa. Paras apu on ollut ruokavaliosta kaiken mahdollisen ärsyttävän pois jättäminen, mutta ainahan ei välttääkään pysty. Toisinaan tuntuu, että poika syödessä tukehtuu yrittäessään nielaista suutaan tyhjäksi samalla, kun tavaraa yrittää ylöspäin.

      Poista
    2. Onko teillä lääkitystä tuohon refluksiin?

      Poista
    3. Tällä hetkellä meillä ei lääkitystä ole. Se hyöty oli niin vähäistä, mutta toki jos pahempi kausi pitempään jatkuu niin kuureittain lääkettäkin otamme.

      Poista