Vuosi 2017

 Aivan pian me pääsemme näkemään mitä uusi vuosi tuokaan tullessaan! Elämä on yllätyksiä täynnä, eikä kaikkea voi onneksi ennalta tietääkään. Jännityksellä siis odotetaan mitä tuleman pitää! Joitain suunnitelmia ja muutoksia meillä kuitenkin on jo tiedossa.

Vuonna 2017
♥ Kotimme valtaa tammikuussa Hygge. Enkä tarkoita tällä Tanskasta tänne kotimaahan rantautunutta muoti-ilmiötä vaan jotain pientä, suloisen pehmeää

♥ Jatkan kotiäitinä ja ihmettelen syksyn tullen mitä ihmettä teen kuudella yksinäisellä tunnilla viikossa?! Blogi jatkaa entiseen malliinsa, mutta kenties keksin sen lisäksi jotain muuta omaa?

♥ Olohuone ja keittiö sai jo uudet kalusteet, joten alkuvuodesta olisi hölmöläisten aika käydä remontin kimppuun. Viisaammathan olisivat remontoineet ensin ja uusineet kalusteet vasta sitten :D

♥ Aiomme tehdä monen monta metsäretkeä. Joulupukki toi minulle repun ja vaaleanpunaisen termarinkin noita retkiä varten!

♥ Toteutamme vihdoin meidän vanhempien kyyneltulvasta huolimatta Onnin siirron lastenhuoneeseen. Hankintalistalla on siis seuraavana todennäköisesti AVA Roomin kerrossänky.

♥ Pyrimme viettämään enemmän aikaa miehen kanssa kahdestaan. Josko viimein päästäisiin vuoden suunnitteilla olleelle reissullekin?

♥ Mökin ranta kunnostetaan ja kesällä tietysti nautimme uudesta rannasta :) Ehkä saamme vihdoin laiturinkin valmiiksi? Yritämme saada kalasaalista ja kenties uskaltaudumme jätskille ekaa kertaa ikinä moottoriveneellä.

♥ Pikkutärystä tulee koululainen ja tirautan sen vuoksi taas kyyneleen jos toisenkin

♥ Pyrimme mahdollisuuksiemme mukaan tarjoamaan lapsille uusia elämyksiä

♥ Nautimme tämän vuoden tapaan perheen yhteisestä ajasta ja niistä arjen pienistäkin hetkistä

 Ja nämähän ei sitten olleet lupauksia vaan suunnitelmia, joita saa muuttaa ;) Tarpeen tullen Onni saa siis jatkaa yhä koko vuoden siellä pinnasängyssään, koska vanhemmat ovat niin onnettomia etteivät raaski luopua tuhinasta. Otetaan vaikka pääty pois, ellei muuten mahdu :D Remonttikin voi jäädä tekemättä, koska nyt ei vaan jaksa ja moottorivenekin kenties odottelee samaisesta syystä yhä osiensa asennusta, mutta muutoin lista varmaan onkin hyvin paikkaansa pitävä :)

 Onnea, iloa ja ikimuistoisia hetkiä vuodelle 2017♥

12 kuvaa ja vuosi pakettiin

 Vuosi lähenee loppuaan, joten on hyvä hetki pistää mennyt pakettiin. Kulunut vuosi onkin ollut ihana! Toki elo ei aina mitään pelkkää hattaraa ole ja ne vastoinkäymisetkin kuuluu elämään. Myös väsymys on ollut yhä aivan julmeton, mikä on vaikuttanut jaksamiseen ja tekemiseen. Siltikin meillä on ollut hyvinkin rento vuosi.

 Tänä vuonna olemme eläneet paljon hetkessä. Emme juurikaan matkustelleet, mutta nautimme niistä arjenkin pienistä hyvistä hetkistä yhdessä koko perheenä. Olemme paljon pysähtyneet katselemaan ympärillemme ja liikkuneet luonnossa. Jäädessäni kotiin minua pelotti, mutta pienemmillä tuloilla ollaan kuitenkin pärjätty. Meillä on ollut hyvä olla ja jos vuosi pitäisi tiivistää yhteen sanaan, se olisi varmaan onnellisuus.

 Blogissakin mennyt vuosi on ollut mahtava ja siitä erittäin suuret kiitokset teille lukijoille♥ Te ette varmaan tiedäkään kuinka paljon merkitsette, mutta ilman teitä olisi oman ajan viettoni iltaisin niin paljon tylsempää. Lukijamäärä on kasvanut tänä vuonna ja olenkin saanut hihkua onnesta monen monta kertaa. Toivottavasti te kaikki olette viihtyneet siellä♥ Lämpimät kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneilleni♥

 Kokosin myös listaan viime vuoden 10. luetuinta ja tällaiselta se lista näyttää.

1. Sadepäiviin itsetehtyä limaa Tämä kesäisen sadepäivän puuhamme on vuoden erittäin selvä voittaja! Julkaisemisestaan lähtien se on ollut jokaisen kuukauden selvä ykkönen ja en oikeastaan ihmettele. Onhan tuollainen puuha lapsista mahtavan hauskaa :D

2. 12. luukku eli kakkupaperikuuset on syöksynyt hetkessä koko vuoden suosituimpien joukkoon! Olen tästä noususta sanaton.

3. Mitä lahjaksi 6-vuotiaalle? Lahjavinkit selvästi kiinnostavat vuodesta toiseen :)

4. Eero Aarnion Formula-potkuauto Melajan valmistama Formula, olikin Onnista mahtava uutuus! Postauksen suosiota varmasti kyllä selittää samalla ollut Lapsimessujen lippuarvonta, vaikka on Formulasta luettu paljon messujen jälkeenkin!

5. Hetki, jolloin paniikki katosi Juuri tämän löytyminen listalta lämmittikin kovasti mieltä, sillä tuo hetki on omassa listassani aivan siellä kärkipäässä♥

6. Kysy, me vastaamme Hieman yllättävää, mutta tämän postauksen suosio alkoi vasta selvästi julkaisemisensa jälkeen. Kiinnostaisiko teitä siis uusi mahdollisuus kysymyksille?

7. Luonteen vuoksi eriarvoinen? Sekä jäämisestäni kokonaan kotiäidiksi, että Onnista kertovat postaukset olivat kokonaisuudessaan hyvinkin suosittuja ja monet niistä keikkuvatkin aivan top kympin ulkopuolella.

8. Piristystä syksyyn: Arvonta Arvonnat ovat aina hurjan suosittuja ja niitä mielelläni teidän lukijoiden iloksi järjestänkin. Tämä yhteistyössä Li'l Decorin kanssa toteutettu arvonta olikin varsin ihana♥

9. Kotiäidin vinkit kuinka hankit lasten joululahjat edullisemmin Jotta tästä vinkkilistasta olisi saanut paremmin hyödyn irti, olisi minun pitänyt se aikaisemmin julkaista. Valitettavasti aina ideat eivät vain syty oikeaan aikaan ja onhan se joulu ensi vuonnakin!

10. Voiko joulu olla stressitön? Blogihaaste Tämä Oranssia-blogin Veeran alulle laittama haaste onnistuikin kohdallani paremmin kuin hyvin! Toivottavasti tällä samalla stressittömällä linjalla osaisi jatkaa ensi vuonnakin :)

 Tänä vuonna myös pitkän miettimisen jälkeen uskalsin laittaa alulle Pienille potilaille-keräyskampanjan. Menikö tuo kampanja sinulta ohi? Ei, hätää sillä siihen ehtii osallistua vielä! Loppuvuonna sain suureksi hämmästyksekseni ja riemukseni myös uuden kodin. Tai en minä saanut vaan blogi sai :D Kotiäidin elämää löytyy siis ihanasta seurasta nyt myös Perheblogit.fi-blogiyhteisöstä. Uudesta kodista huolimatta täällä jatketaan ihan samaan malliin kuin tähänkin asti!

 Mitä uusi vuosi tuokaan tullessaan? Katsellaan jotain vinkkejä siihen seuraavassa postauksessa ;)

Yksin yökylässä

 Hyvin useat tuttujen lapset ovat olleet jo pieninä vauvoina yökylässä. Heille onkin ollut suuri ihmetys, ettei Onni ole vielä kertaakaan ollut yksin yötä edes isovanhemmilla. Jokaisella perheellä on omat tapansa ja tilanteensa tukiverkon kanssa. Me olemme "rasittaneet" omaamme vain äärimmäisissä pakkotilanteissa. Tiedämme, että he mielellään auttavat, mutta tiedämme myös heidän voimavaransa. Eri asia on ollut, jos he ovat itse lapsia luokseen hoitoon ottaneet.

 Isommat lapset ovat kyllä Onnin iässä olleet jo konkareita yökyläilyssä. Heidän ollessa pieniä olikin paljon häitä yms. tilaisuuksia, joiden vuoksi lapsillemme tarvitsimme yöhoitoa ja toisaalta tukiverkko oli paremmassa kunnossakin. Isommat lapset ovat kuitenkin myös olleet aivan toisen luonteisia kuin Onni. Vaikka isovanhemmat olisivat kuinka tuttuja ja rakkaita, puhuu ujo Onni heille lähinnä vain kun on todella kovasti asiaa. Onni ei myöskään ole ollut henkisesti valmis jäämään vieraaseen sänkyyn yksin nukkumaan.

 Nyt joulun jälkeen Onni kuitenkin kysyi anopilta pääsisikö hänkin vuorollaan yökylään. Olimme kaikki hurjan yllättyneitä, mutta toki kannustimme poikaa ottamaan tämän hänelle ison askeleen. Selitimme mitä tuo yökyläily oikeasti tarkoittaa ja kerroimme kuinka kotiin pääsee kyllä heti, kun siltä tuntuu. Onni pakkasi repullisen unikavereita ja sanoi meille vanhemmille lentopusujen säestämänä heipat.

 Ehkä meitä vanhempia jännittikin enemmän kuin poikaa! Uni ei meinannut tulla ja lähes itku silmässä katselin sängystämme Onnin tyhjää sänkyä. Lopulta mieskin hälytettiin töihin ja jäin yksin pyörimään sänkyyn. Sen sijaan Onni oli anopin sanojen mukaan ollut kuin unelmalapsi. Ruoka, eikä kaupasta haetut herkutkaan olleet tosin maistuneet, mutta muutoin poika oli kiltisti leikkinyt ja ilmoittanut illalla haluavansa nukkumaan.

 Aamulla mahtavien 11 tunnin yöunien jälkeen Onni ei sitten enää suostunutkaan tulemaan sängystään pois. Hän tahtoi äidin. Mitään itkua tai paniikkia ei ollut, mutta 3-vuotiaan päättäväisyydellä poika jäpitti sängyssä leikkien pyjama päällä kunnes pääsi äidin luokse :D Kotona kehui kaikille kuinka on jo iso poika, kun yökyläilee samalla kun onnellisena mussutti hänen herkkujaan♥

 Tiedän, ettei tämä yökyläily olisi Onnin kanssa sujunut näin hyvin, ellei
♥Paikkana olisi ollut juuri anoppila
♥ Ajatus olisi lähtenyt Onnilta itseltään
♥Isommat sisarukset olisi lomilla näyttäneet mallia, miten homma toimii
♥Pojalle olisi vannotettu kotiin pääsevän ihan milloin vain
♥Onni ei olisi saanut pakata itse
♥Lupausta kotiin pääsystä olisi aamulla yritetty vitkuttaa

 Anoppilassa siis nukutti jopa paremmin kuin kotona, tai sitten hieman huonokuuloinen anoppi ei ollut havainnut hiljaisen pojan olevan hereillä. Kaikki selvisimme tästä koettelemuksesta onnellisina ja kuulemma Onni menee kesällä uudestaan yökylään ihan yksin. Ei hassumpaa!

 Onko teidän lapset olleet yökylässä? Onko teillä antaa muille vinkkejä yökyläilyn sujumiseen?

Hei hei joulu!

 Pian on aika pistää tämä vuosi pakettiin ja suunnata katseet kohti seuraavaa. Ennen sitä on kuitenkin aika hyvästellä joulu. Meidän joulusta tulikin ihana ja rento. Joululoma blogista oli niin tehokas, ettei kamerasta oikeastaan sopivia kuvia edes löytynyt. Jouduttekin lähinnä tyytymään pieneen sanalliseen sepostukseen.

  Joulun juhlintaan tänä vuonna tosiaan vaikutti influenssa, mutta menon rauhoittuminenhan oli vain hyvä asia. Aattona meille uskaltautui muutama vieras ja joulupukki, joka oli järkyttävän huono roolissaan, toi hurjan kasan lahjoja. Pahimmillaan meidän olohuoneen lattiaakaan ei näkynyt lasten tuskastellessa lahjavuoriensa kanssa! Suuresta vuoresta huolimatta vältyttiin lähes kokonaan turhalta krääsältä. Tellu sai ison pinon kirjoja sekä lahjakortteja, Pikkutäry ties kuinka monta pakettia Legoja ja Onni junarataa sekä jos jonkinlaisia koneita. Myös niitä toivottuja liikuttavampia lahjoja tuli :)

  Joulupäivä oli meillä pyjamapäivä. Löhöiltiin sohvalla, syötiin kilpaa suklaata, leikittiin voimien mukaan uusilla leluilla ja pelailtiin pelejä. Sellaista ihanaa, rentoa ja rauhallista perheaikaa! Lasten mentyä nukkumaan me miehen kanssa nautittiin viinilasin ääressä keskustellen vielä joulun tunnelmasta ja todettiin tämän joulun olleen juuri sellaisen mistä pidämme, ellei nyt tautivierasta laskettu mukaan.

 Tapanina nukuimme koko perhe pitkään ja jatkoimme pyjamapäivää. Pikkutäryllä alkoi olemaan virtaa kuin duracell-pupulla ja niinpä hän illan tullen katosikin anoppilaan yökyläilemään miehen joutuessa töihin. Söimme lasten kanssa parhaat palat jäljellä olevista jouluruuista ja vietimme elokuvailtaa herkkuineen. Onni nukahti lopulta rohisten syliini, mutta nukkui rättiväsyneenä aamuun asti!

Mielestäni Pikkutäry pukikin joulumme sanoiksi todella hyvin: "Parasta joulussa on olla koko perhe yhdessä".  Sen paremmin tuskin itsekään osaisin sanoa!

 Arki alkoi miehen yhä ahertaessa töissä. Anoppi vaihtoi pojat keskenään ja nyt täällä jännitän kuinka Onnin ihka ensimmäinen yökyläily sujuu! Onni ei siis yksin ole vielä yökylässä ollut, mutta niin kovasti tahtoi anoppilaan yökylään. Erittäin ujosta pojasta on hiljalleen kuoriutumassa entistä rohkeampi rämäpää, vaikka yhä suuret ihmisjoukot ja hälinä selvästi ahdistaakin♥

Kuinkas teidän joulu sujui?  Mukavia vuoden viimeisiä päiviä♥

Ihanaa joulua♥

 Meillä on viime päivinä vietetty hyvinkin rauhaisaa eloa. Taloon on saapunut vieraaksemme influenssa. Monta puuhaa jäi tekemättä, mutta mitäpäs niistä! Joulun tunnelmaan pääsee niin paljon vähemmälläkin♥

 Tänään meillä on aamu vain löhötty yhdessä kasassa, katseltu telkkarista kivoja ohjelmia ja ihmetelty tonttujen tuomia paketteja. Lounaaksi söimme riisipuuroa ja parin tunnin päästä nautitaan jouluateria. Aterian jälkeen käymme joulusaunassa ja sitten alkaakin se jännittävin osuus. Kylillä on kuiskittu, että itse joulupukki saapuisi kuuden paikkeilla meille :D Rohkeimmat sukulaisetkin ovat sitä ihmettä tulossa todistamaan eli tiedossa on mukava ja rento ilta rakkaiden ympärillä♥

 Tämän kuvan myötä haluan toivottaa kaikille oikein ihanaa ja rauhaisaa joulua♥ Nauttikaahan tunnelmasta, herkuista ja siitä ilosta sekä rakkaudesta mikä ympärillä vallitsee♥

20. luukku

 Mitä lähemmäs jouluaatto tulee, sen jännittyneempiä lapset tietysti ovat. Meillä pidettiin taannoin pienet pikkujoulut, jossa oli lapsille muutamia jouluisia toimintapisteitä. Ainakin Onnin mielestä hauskin piste oli tämä.

 Petterin nenän kiinnitys! Etenkin jos salaa hieman vielä kurkki ;) Tämä Petteri oli lasten kanssa tehty pikaversio, mutta joskus ne muutaman minuutin jutut voivat silti tuoda ison ilon! Nenäksi tuli paperisen sijaan punainen pompom, jossa oli kaksipuolista teippiä. Kunnon Petterinhän voisi esim. laminoida, jolloin ei tarvitse pelätä Petterin rikkoontumista. Tämä leikkihän sopii hyvin myös jouluaattoon koko perheen yhteiseksi ohjelmaksi sillä välin kun jännitetään saapuuko se joulupukki vai ei ;)

 Viimeisen joulukalenteriarvonnan voittajakin on selvillä; onnea TiinaS♥ Voittajalle lähtee piakkoin sähköpostia :) Suuret kiitokset kaikille osallistuneille♥

 Meidän koti on muuttunut sairastuvaksi ja muutaman joulukalenterin luukun sisällön materiaaleja seilaa jossain postissa, joten katsotaan, vieläkö saan luukkuja avattua. Harmittaa, ettei tästä joulukalenterista nyt tullut sellaista kuin alun olin suunnitellut, mutta minkäs sille mahtaa! Joulunakin on mentävä omien voimien ja jaksamisen mukaan. Tänä vuonna myös onnistuin stressittömässä joulussa! Kyllä, uskallan julistaa sen jo nyt, sillä en aio tehdä enää muuta kuin nauttia tunnelmasta :D

 Muistakaahan tekin nauttia näistä päivistä♥

19. luukku

 Tellu on jo pitkään tykännyt hurjasti askarrella kutistemuovista. Niinpä yksi paketti tuli tuhottua jouluaskarteluissakin. Tytön kaverit saivat hauskoja koruja, joiden lisäksi Tellu innostui lumihiutaleista.

 Onnilta kutistemuovin kanssa puuhastelu sujui hyvin, kunhan hänelle leikkasi valmiin kuvion. Koristelu ja reikien tekohan, kun onnistuu 3-vuotiaalta hienosti :) Pikkutäry taas teki valmiin mallin kanssa kuvioita jo varsin tehokkaasti. Pojista oli hurjan jännää kurkkia uuniin, kun iso kuvio pienenikin nopeasti ihan pikkuiseksi :D

 Suuri osa näistä lasten korosteista sai myös kimalletta ylleen. Monissa kimalle oli ihan kynsilakkaa, mutta myös liimaversio toimii hyvin.

Onko kutistemuovi teille tuttua? Joko olette valmiina jouluun? Kannattaa myös käydä kurkkaamasta edellisestä luukusta löytyvä arvota ;)

Ihanaa jouluviikkoa kaikille♥

18. luukku

 Neljäs adventti on täällä ja aivan pian on joulu! Kuinka jännittävän mukavaa! Täällä on nyt viikonloppuna vieraita riittänyt siihen tahtiin, että valitettavasti viime viikkoisen arvonnan voittajan selvittämisessä hieman kesti. Arpoja olikin huima määrä kupissa, mistä suuret kiitokset kaikille osallistuneille♥ Tervetuloa myös uusille lukijoille♥

 Mutta löpinän sijasta teitä varmasti kiinnostaa, kenelle Muumi-kassi matkaakaan. Onni arpoi voittajaksi Minnan kommentillaan "Ihana! 3 arvalla osallistun :)" Onnea Minna! Sinulle lähtee sähköpostia aivan pian!

 Nyt kun edellisen adventin voittaja on selvillä, on aika laittaa käyntiin joulukalenterin viimeinen arvonta. Palkinto ei tällä kertaa ole yhtä suosittu kuin Muumit, mutta monen lapsen lempijuttuun liittyvä kuitenkin :) Yhdelle lähtee siis pieni pehmeäkantinen Lego-kirjanen sekä kenties jotain pientä yllätystä lisäksi. 

 Arvonnan säännöt ovat samat vanhat tutut; Osallistua voi kommentoimalla ihan mitä vaan. Jotta palkinnolla olisi mahdollisuus ehtiä jouluksi perille, on osallistumisaikaa tällä kertaa vain tiistaihin 20.12 klo 15.00 asti. Lisäarpoja on jaossa kaksi; yksi kiitokseksi blogin virallisille lukijoille ja yksi meidän seuraajillemme Instagramissa. Onnea arvontaan♥

17. luukku

 Joskus marraskuussa mietin pitkään tilaanko House Doctorsin lasisen tähtikoristeen. Vaikka tuon koristeen oli tarkoitus tulla ikkunaan roikkumaan, mietin pysyisikö se ehjänä. Toisaalta taas mietinnässä oli taloudellinenkin puoli. Vaikka itse koriste ei maksanutkaan kuin alle 10€/kpl, olisi joulun alla paljon muutakin ostettavaa. Jätin siis suosiolla koristeen tilaamatta.

  Nyt meillä ikkunaa koristamaan pääsee kuitenkin roikkuva tähtikoriste, johon kaikki materiaalit löytyivät jopa askartelulaatikosta! Yhdessä lasten kanssa tehtiin fimo-massasta tähti. Mitoitus meni hieman pieleen, joten tähdessä ei olisi tarvinnut olla ripustusreikääkään. Viime vuoden projekteista oli jäänyt yli tyhjiä joulupalloja, jonka sisään lasten tekemät tähdet pääsivät. Nauhaan vielä Onnin toimesta muutama helmi ja valmista tuli :) Ellei tähti innosta enää ensi vuonna, voi pallon sisälle laittaa havuja, käpyjä, karkkeja tai mitä ikinä keksiikään ;)

 Huomisen kalenteriluukussa luvassa myös Muumi-arvonnan voittaja, joten hieman joudutte vielä jännittämään! Rentoa lauantaita♥

16. luukku

 Enää alle 10 yötä jouluaattoon! Tuntuuko, että kaikki on vielä tekemättä ja stressitaso nousee? Kaiken tekemättömän keskellä pitäisi vielä ehtiä joulujuhliin, tapaamaan ystäviä ja ties mitä muuta. Nouseeko hiki jo pelkästä ajatuksesta?

 Voin ainakin itse myöntää, että tässä vaiheessa kuuta menoa on kenties liikaakin. Jo kolmen lapsen joulujuhlat sun muut täyttävät kalenteria ihan kivasti. Olen kuitenkin päättänyt, etten stressittömänä jouluna erehdy stressaamaan vaan keskityn viimeisinäkin päivinä ennemmin niihin mukaviin asioihin. Pidän myös lupaukseni lapsille eli teemme joka päivä jotain jouluista. Oli se sitten muutama hassu ja nopea joulukortti päivässä, joulusatu, askartelu tai mikä tahansa.

 Yksi nopea jouluinen puuha on lasten itse sepittämä joulusatu. Oikein kiireinenhän voi sadun tallentaa vaikka kesken siirtymisen nauhoittamalla, mutta uskoisin jokaisella olevan hetki aikaa kuunnella lastaan. Eräänä kiireisenä päivänä itsekin pyysin lapsia kertomaan jouluisen sadun ja tällaisen sain.

 Pupun joulutoive

 Olipa kerran joulupupu. Joulun aikaan, kun se söi riisipuuroa, se puraisi jotain kovaa. Se oli manteli! Nyt hän saisi toivoa jotain! Pupu toivoi, että se pääsisi joulupukille töihin. Tontuksi! Se odotti ja odotti, mutta joulupukkia ei vaan kuulunut. Niinpä se päätti itse lähteä Korvatunturille.

 Kun pupu saapui Lappiin, se näki poron. Se oli joulupukin! Pupu tiesi sen, koska sillä oli kulkunen kaulassa. "Anteeksi herra poro" se sanoi. "Mutta veisitkö minut Korvatunturille?" se vielä kysyi. "Hei nimeni on Suivakka" Poro sanoi. "Totta kai vien sinut Korvatunturille!" Se vielä lisäsi.

 Korvatunturilla pukki tuli heitä vastaan. Hän otti mieluusti pupun tontuksi.

Poppu

 Satumaista joulunaikaa♥

15. luukku

 Tänään vuorossa on joulukalenterin toinen vieraspostaus. Tämän luukun on teidän iloksenne laatinut Oranssia-blogin Veera. Kiitos ihanainen, kun lähdit mukaan♥ Sen pidemmittä puheitta annan vuoron vierailijalle :)

Oletko huomannut, että joskus asiat jäävät puolivalmiiksi, silmä tottuu ja lopulta unohtaa, että asialle piti mitään tehdäkään?

Ulko-ovessamme on roikkunut kranssi rusetilla ja helmillä jo pian kolmen vuoden ajan - alunperin kranssissa oli myös käpyjä ja puolukanvarpujakin, mutta ne karisivat heti ensimetreillä pois. Suunnittelin tuunaavani kranssin kuntoon kevääksi, sitten kesäksi ja lopulta kävi mielessä syyslehtinen kranssi. Mikään suunnitelmista ei koskaan toteutunut ja kyllähän helmet ja rusetti näyttivät ihan kivoilta sellaisenaankin.

Tänä vuonna olen ollut joulun suhteen ajoissa ja blogissa onkin vietetty STRESSITÖNTÄ JOULUA jo marraskuun alusta lähtien. Jouluinnostuksissani päädyin tuunaamaan kranssinkin kuntoon ja puolessa tunnissa oli tehty homma, joka on odottanut parisen vuotta.

Ensin ajattelin, että olinpa ollut saamaton - eihän tämä ollut homma eikä mikään! Vaikka taistelu kuumaliiman kanssa oli yhtä tuskallista kuin ennenkin ja havujen kiinnittämiseen käytetty siima ärsyttävän liukasta, olisi puolen tunnin työn voinut tehdä jo paljon aikaisemmin.

Mutta eihän sitä olisi voinut.

Ilman inspiraatiota ja ideaa on vaikea saada aikaiseksi mitään luovaa. Kun arki on hektistä, väsymys riipaisevaa ja oma-aika vähäistä, ei kaikkea ehdi, pysty tai huomaa tehdä. On ihan ok, että ovikranssi odotti vuoroaan (kuten on muuten odottanut aika moni muukin juttu).

Uskon, että monille asioille on oma aikansa. Tämän kranssin oli tarkoitus valmistua vasta nyt, samoin kuin esimerkiksi SYKSYISET VILLASUKKANI tai PÖYDÄN TUUNAUS toteutuivat vasta tänä vuonna, vaikka ne kävivät mielessä jo monesti aikaisemmin.

Niin jouluna kuin muulloinkin rohkaisen ihmisiä tekemään asioita, jotka tuntuvat itsestä hyviltä. Et ehkä ehdi tehdä kaikkia kivoja juttuja, mutta tee sellaisia, jotka voit sovittaa tämänhetkiseen elämääsi ja arkeesi. Tilanteet muuttuvat, lapset kasvavat, sinä kasvat ja jonain päivänä löydät aikaa ja inspiraatiota asioihin, jotka nyt tuntuvat mahdottomilta.

Älä stressaa, kaikkea ei tarvitse saada tehtyä just nyt ja heti. :)

Jos muuten innostuit tekemään joulukranssin, niin se on oikein näppärä sijoituskohde vanhoille mausteille! Appelsiinien kuivaaminen on myös helppoa ja löydät siihen ohjeet TÄÄLTÄ.

Hyvää joulunodotusta sinulle ja tulehan kurkkaamaan ORANSSIA, kun ehdit! :)

Äiti, oletko ollut tuhma?

 Monessa perheessä lapsi kuulee joulun alla uhkauslauseen: Ellet ole kiltisti, joulupukki ei tuo sinulle lahjoja. Paljon on nyt puhuttu siitä, onko tuo tapa oikein vain väärin. Itse en ota lauseen sen kummemmin kantaa. Jokainen perhe tekee niin kuin parhaaksi katsoo. Meillä lapsen ilmoittaessa joulupukin tuovan hänelle lahjoja, korjaan hyvin usein, että ainakin jos lapsi osaa olla kiltisti. En halua lahjojen olevan lapselle itsestäänselvyys, jotka joulupukki tuo automaattisesti, mutta en tykkää myöskään ajatuksesta etteikö lapsi saisi olla normaali itsensä joulun alla. Mielestäni kun uhmat ja muut kiukut sekä hölmöt teot ovat valitettava osa lapsen kasvua.

 Oletteko koskaan ajatelleet, että jos joulupukki tuo lahjoja vain kilteille, miltä tilanne lapsen silmissä näyttää vanhemman saadessa vain muutaman paketin?! Eräänä jouluna tarkkasilmäinen Tellu kysyi minulta olenko ollut tuhma. Lapsilla oli aivan liian isot kasat lahjoja ja mahtava kasa oli miehelläkin. Siinä missä mies sai lahjoja minulta, vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan sekä äidiltäni oli minun kasassa vain poikkeuksellisesti kääröt mieheltä sekä appivanhemmilta.

 Mitä minun olisi Tellun kysymykseen pitänyt vastata? Jos lahjat ovat vain kilteille, olin toki ollut tuhma. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole täydellinen ja jokainen tekee virheitä joskus. Me aikuiset tiedämme, ettei vaatimaton lahjakasani johtunut siitä mitä olin tai en ollut tehnyt. Tiesin jo etukäteen, etten tule lahjoja juurikaan saamaan sillä enhän ollut lapsuuden kodissanikaan niitä saanut sitten rippikoulun, ellei huomioon oteta muutamaa kodin ulkopuolelta tullutta Juhlapöydän konvehti-rasiaa tai mahdollisia kavereiden ihania yllätyksiä. Tyttöni kuitenkin katsoi epäuskoisena vuoroin minua ja vuoroin pientä lahjakasaani.

 Mielestäni sadut ja satuolennot kuuluvat lapsuuteen. Yritän vaalia mahdollisimman pitkään lapsen uskoa mm. joulupukkiin, vaikka joidenkin mielestä se on huijausta. Minun luokseni joulupukki tuli kuitenkin kutsumatta vielä täysi-ikäisenäkin. Olisittepa nähneet naapureiden ilmeet :D Mitä siis vastasinkaan Tellulle? Selitin hänelle, ettei varmaan kukaan ole ollut täysin kiltti. Virheet kuuluvat elämään ja joulupukkikin sen ymmärtää. Selitin kuinka pukki osaa antaa toisenlaisiakin lahjoja, joita ei voi kääriä. Sellaiset toisenlaiset lahjat vievät hyvää joulumieltä muille. Kerroin myös kuinka suurin lahjatoiveeni kuitenkin toteutui; ympärilläni oli kaikki rakkaat ihmiset onnellisina ja iloisina eikä kenelläkään ollut kiire mihinkään.

 Lopuksi muistutan teitä arvonnasta. Vielä on huominen aikaa osallistua ja se arvontahan löytyy täältä. Mukavaa ja rentoa loppuviikkoa♥

Paperirullatontut

 Rakastan askartelemista ja haluan myös tukea lasten innostusta sekä luovuutta. Jos meillä lapset saisivat päättää, he eivät varmaan muuta tekisikään kuin askartelisivat :D Joskus on kuitenkin niitä hetkiä, jolloin ei jaksa, ehdi eikä kiinnosta käyttää sitä omaa luovuuttaan. Niitä hetkiä, jolloin ei jaksa suunnitella mitään uutta. Onneksi askarteluideat eivät vanhene ja joskus voi olla ihan kivaakin tehdä vuosien päästä jotain uudestaan! Ainakin lapsen kanssa, joka ei aikaisemmin ole vastaavaa edes tehnyt.

 Niinpä Onnin kanssa otimmekin monipuolisen paperirullan käsittelyyn. Tonttuja paperirullasta on syntynyt aikaisemminkin ja tällä kertaa tontut saivat huovasta vaatteet ja tokihan hatussa tiuku pitää olla! Onni tahtoi myös langasta parran, sillä mitä enemmän poika saa saksia käyttää, sen enemmän hän nauttii. Nämä tontut ovat kuulemma olleet kovia ulkoilemaan, joten tarvitsivat punaiset nappinenät. Punalakkisen tontun silmissä Onni myös hieman hupsutteli valitsemalla erikokoiset irtosilmät :)

 Tonttumaista joulunaikaa♥

Lucia-neito

 Tänään vietetään Lucian päivää ja isommat lapset pääsevätkin katsomaan Lucia-kulkuetta. Viime vuonna tein lapsille oman Lucia-kruunun, mutta tänä vuonna meillä on Onnin ilona hieman hiljaisempi Lucia.

 Oikeastaan lapset tekivät enkeleitä, mutta samalla laillahan tämä Luciakin syntyi ilman siipiä. Vielä ehdit tehdä oman Luciankin, sillä tämä on taas kerran helppo ja nopea tehdä.

Pieni enkeli/Lucia syntyy helposti kiertämällä valkoista lankaa tulitikkuaskin ympärille; ensin leveyssuunnassa reilu 10 kertaa. Keritty lankavyyhti solmitaan pienillä lankapätkillä käsiksi. Sitten kieputetaan askin ympärille pituussuunnassa noin 20 kertaa. Kädet pujotetaan varovasti vyyhdin väliin ja solmitaan tiukasti langalla. Mekon helma leikataan auki ja pääksi liimataan helmi ja selkään siivet. Nämä lasten versiot on kieputettu noin 6cm:n ja noin 10cm pitkiin pahvinpalasiin.

 Hyvää Lucian päivää♥

Kakkupaperikuuset

 Tänään luukusta paljastuu superhelppo ja nopea kuusen ohje. Meidän kuuset päätyvät suurella todennäköisyydellä jouluasetelmaan, mutta näillä voi myös koristaa roikkuversiona ikkunaa, kuusta jne. tai iskeä alustalle pöytäkoristeeksi.

 Tähän helppoon kuuseen tarvitsee vain helmiä, erikokoisia kakkupapereita, puutikun, sakset, liimaa ja halutessa tähden sekä sen ripustusnarun. Kakkupaperia leikataan säteen verran ja liimataan kartioksi. Puutikkuun pujotetaan vuoroin helmiä ja kakkupapereita niin, että helmi asettuu kakkupaperin alle. Lopuksi tikkuun liimataan tähti. Näihin lasten omiin tähtiin tein pienen kolon ennen liimausta.

 Suosittelen lasten kanssa harkitsemaan kakkupaperin liimaamista helmeen kiinni. Etenkin meidän eskarilaisella oli sellainen vauhti päällä, että muutama paperi hieman kärsi tikussa ja kuusi on nyt epäsymmetrinen. Toisaalta sellaisiahan ne kuuset ovat luonnossakin :D

 Jännittäviä joulunaluspäiviä♥

Muumikassi-arvonta

 Olemme taas päässeet sunnuntaihin ja kolmanteen adventtiin. Tässä joulukalenterissa se tarkoittaa viime viikkoisen tapaan arvontaa :) Tällä kertaa palkinnon on valinnut Onni.

 Valitettavasti palkinnon kuvaamiseen sisällä oli liian pimeää ja ulkona liian tuulista. Kuva siis hieman vääristää palkinnon väriä. Arvottavana on yksi kappale tummansinisiä, puuvillaisia Taikamuumi-kasseja. Tuttuun tapaan osallistua voi jättämällä kommentin. Blogin viralliset lukijat saavat yhden lisäarvan ja joulun kunniaksi lisäarvan voi saada myös seuraamalla meitä Instassa. Jaossa on siis yhteensä kolme arpaa, joten ilmoitathan, monella arvalla olet mukana ja jätäthän myös toimivan sähköpostiosoitteesi, niin palkinnon pitäisi ehtiä vielä jouluksi perille.  Arvonta alkaa nyt ja päättyy torstaina 15.12 klo 23.59. Onnea arvontaan♥

Itsenäisyyspäivän retki

 Yhteistyössä ArkiDesign

 Tämän päivän kalenteriluukku aukeaakin vasta illalla, joten kannattaa tulla katsomaan mitä kivaa on luvassa ;) Kalenteritouhujen välissä on mukava kirjoitella muutakin. Muistaakohan joku omasta lapsuudestaan joulun alla jaettuja paperisia joulupusseja? Siis sellaisia, jotka sisälsivät esim. hedelmän, piparin, karkin tms.? Halusin omille lapsilleni saada vastaavan kokemuksen, joten päätin suunnitella itsenäisyyspäiväksi retken metsään. Pussi muuttui lopulta kassiksi, jonka jokainen lapsi sai koristella omanlaisekseen.

 Näihin joulukasseihin piilotin matkaan hieman evästä; omenan, rusinakopan ja kaksi piparia. Itselleni pakkasin reppuun juomista ja tukevampaa retkievästä tarpeineen. Ilma oli ihanan aurinkoinen, mutta reilu 10 astetta pakkasta ja pieni viima saivat melkein vilukissan perumaan suunnitelmansa. Lopulta lähdettiin kuitenkin matkaan ja eihän metsän siimeksessä niin tuuli käynyt!

 Usein metsässä lapset leikkivät keskenään, valloittavat kiviä jne. Niin tehtiin nytkin, vaikka päämääränä olikin laavu. Onnin väsyessä oli hyvä levittää talja maahan ja levätä hetki sekä nauttia tietysti eväistä.

Retkijuomiset me olimmekin saaneet maisteltavaksi ArkiDesignilta, mutta palataan näihin juomiin myöhemmin. Koska halusin välttää taistelut kenen mikäkin juomapullo on, askartelimme pulloihin merkit, jotka sai tarvittaessa myös helposti pois. Näin pullot eivät menneet korissa sekaisin, mutta juominen paksujen hanskojenkin kanssa onnistui varmasti.

 Auringon jo laskiessa pääsimme vihdoin laavulle. Nuotion lämpö ja makkara kyllä jo maistuivatkin, vaikka itselläni pitikin kiirettä ollessani liikkeellä yksin lasten kanssa :D Monta tuntia juoksemista ja telmimistä metsässä vei lapsiltakin kyllä hyvin energiat pois. Tosin jälkikäteen etenkin Onnin väsymyksen ja harvinaiset retkikiukun syyksi paljastuikin illalla nousut kuume.

 Tuolla laavulla auringon laskiessa kyllä mieli lepäsi! Kuinka kaunis ja talvinen luonto voikaan olla, vaikka lunta ei ihan tuhottomasti ollutkaan! Sen verran vähän seikkailumieltä kyllä omistin, ettei hämärässä lähdetty kotiin kävellen. Eihän sitä tiedä mihin petoihin olisimme törmänneet :D Lämmin autokyyti jäätyneille sormilleni tuntuikin aika mahtavalle kotimatkalle.

 Kuten aikaisemmin lupasin, kerron teille nyt hieman uusista kotimaisista Röllijuomista, joita saimme retkellemme maisteltavaksi. Itse olin lapsena kova Rölli-fani ja meillä lapset tykkäävätkin kovasti vanhasta Rölli-pelistäni. Vanha Röllifani kyllä huomaa kauppojen hyllyiltä tällaiset uutuudet eli meillä oli siis ennestäänkin jo hieman kokemuksia Rölli-juomista.

 Uusista Rölli-limuista löytyy kolme eri makua. Pikkutäry rakastaa colaa ja hän tahtoikin maistaa Rölli-colaa. Näissä Rölli-limuissa on 30 prosenttia vähemmän sokeria, mutta pojan mielestä tämä oli todella hyvää. Äiti kiittää siis hieman terveellisemmästä vaihtoehdosta!

Onni kärsii refluksista eikä oikein ole edes limuista tykännyt. Pahentavathan ne hänen oloaan. Rölli juomista olisikin löytynyt kaksi täysmehua sisältävää pillimehuvaihtoehtoa; vadelma tai päärynä. Poika tahtoi kuitenkin muiden tavoin limupullon ja valitsi maukseen Röllimetsän marjat. Muiden Rölli-limujen tapaan tämäkin oli väri-ja lisäaineeton ja matalahiilihappoisena sopikin Onnille paremmin kuin normaalit limut. Oikeastaan yllätyin kuinka vähän pojan refluksioireet tästä limusta paheni! Limun juonnin jälkeistä tuttua korinaa, megaröyhtäyksiä ja ylösvirtausta ei lainkaan samassa mittakaavassa ollut.

 Mies maistoi Röllikylän päärynää ja joi salaa olemmat pullot :D Meidän perhe siis suosittelee näitä uusia Rölli-juomia! Kannattaa myös käydä tutustumassa osoitteessa www.röllimetsä.fi, josta löytyy askartelutehtäviä, Rölli-videoita ja muuta mukavaa puuhaa.