Päivän syömiseni

 Aivan ensimmäiseksi haluan toivottaa uudet lukijat sydämellisesti tervetulleiksi♥ Vaikka aika laiskasti kiinnitän lukijämääriin huomiota, saa jokainen uusi lukija minut lähes pomppimaan ilosta. Ihanaa, että olette siellä ja toivottavasti viihdytte♥

 Blogissa on ollut aika paljon juttua lasten lempiruuista, meidän ruokalistoista jne., mutta nyt ajattelin vilauttaa teille mitä tämä sokerihiiri syö. Kuvasin siis yhden päivän syömiset, mutta ennen kuin katsellaan niitä, haluan sanoa muutaman sanasen.

  Olen siis sokerihiiri varmaankin lähes pahimmasta päästä. Saan joka joulu ihanalta kummiltani Pandan Juhlapöydänkonvehtirasian ja perään joka ikinen vuosi samat puheet: "En voi kyllä vieläkään ymmärtää miten joku voi syödä niin paljon karkkia, niin lyhyessä ajassa. Sinä se olet osannut herkutella pienestä pitäen." Oikeastaan minut opetettiin täyttämään pettymykset, surut, vihat ja kaikki tunteet sokeriannosten alle ennen kuin teini-iän kynnyksellä aloin elämään kokonaan pyhällä hengellä. Kauhulla muistelen laivareissua, josta kannoin kotiin ison matkalaukullisen karkkia. Oli siinä hentoisella tytöllä taakkaa! Eikä ne karkit kauaa minulla kestänyt.

 Jo aivan pienestä lapsesta opetettua sokerihiirtä on vaikea saada muuttamaan tapojaan. Väsymys ja migreeni ovat viime vuosina olleet hyvin usein seuranani, joten kehoni on huutanut myös paljon sokeria. On tullut herkuteltua ihan liikaa, vaikka mieli olisi tehnyt lopettaa. Omalla kohdallani mikään totaalilakko ei vain toimisi, joten olen huomannut oman keinoni. Kun syön säännöllisesti ja yleensä vähän ähkyynkin, ei tee nin helposti mieli makeaa. Toki ähkyyn syömisellä kannattaa sitten katsoa millä itsensä täyttää ja omalla kohdallani se on usein kasvikset. Mutta mitä päivän aikana sitten söinkään?

 Aamupala on tässä aika perus. Puolikulhoa sulatettuja marjoja, rahkaa, hieman keittoa ja mysliä. Usein Onni auttaa kulhon tyhjentämisessä syötyään ensin oman annoksensa ja hyvä niin sillä ähky on tämän annoksen jälkeen taattu. Kahvia uppoaa kyllä useampi kuppi yön huonoudesta riippuen. 

  Edellisen päivän lounasta jää hyvin usein vain lapsille. Se ei kuitenkaan haittaa sillä syön mielelläni esim. salaattia. Tällä kertaa valikoitui kuitenkin perusnopea lounas eli tonnikalaa, raejuustoa, kurkkua ja hieman mausteita.

 Tällä kertaa myös itse asiassa välipala ja iltapala näyttää ihan samanlaiselta eli mandariini ja kourallinen suolattomia pähkinöitä. Oli niin ähky olo yhä ettei kahvin kanssa todellakaan tehnyt mieli mitään makeaa. Ei vaikka suklaata oli ihan silmien edessä!

 Päivällisellä lapset söivät kanan kanssa vielä loput perunamuusit eli me miehen kanssa otettiin sitten enemmän vastaavasti salaattia ja sieniä. Ähky oli taattu jälleen kerran ja sen vuoksi iltapala oli tosiaan kopio välipalasta. Jos illalla olisi ollut nälkä, olisin varmaan tehnyt leivän ja sulattanut kaveriksi taas marjoja ja ehkä lorauttanut niiden sekaan aavistuksen vaniljakastiketta.

 En siis missään nimessä ole kieltäytynyt sokerista. Jos makeaa tekee mieli, yritän ensin odottaa vartin ja ellei himo mene ohitse syön hedelmän. Syönnin jälkeen odotan taas hetken ja jos vielä käsi etsii kaapista herkkua, otan sen palan tai kaksi suklaata. Usein en nykyään enempää pystyisi syömäänkään. Samoin päiväkahvilla saatan yhä edelleen ottaa pullaa tms. jos olemme leiponeet tai mies on sitä kahvin kanssa tuonut. Näillä keinoilla pystyn kuitenkin iloitsemaan, ettei edes migreenipäivän jälkeen se entinen sokerihiiri tyhjentänyt koko herkkukaappia :) Seuraavaksi on varmaan sitten aika opetella olematta syömään ähkyyn asti.

 Onko linjoilla muita sokerihiiriä? Kuinka pidätte sokerihimon kurissa?