19. helmikuuta 2016

Mietinpä vaan

 Olin luvannut tällä viikolla hoitaa kauempana erään asian. Hieman taktikoiden valitsin päiväksi perjantain ja flunssan iskiessä ehdin jo hieman katua päätöstäni. Aamulla oli kuitenkin enää vain nuha jäljellä, joten lähdettiin poikien kanssa autoretkelle.

 Takaisin kotiin päin ajellessa minulla oli auton paksissa varaosaa ja pipoa. Niin taktikoinnin syy oli Gugguun pipot, jotka tulivat tänään myytiin. Tarkoitukseni oli hankkia lapsille myös kaksi huivia, mutta sain tosiaan vain viimeiset pipot ja niistäkään en kaikilta osin suunniteltuja värejä. Poikien nukahdettua autoon ehdin ajattelemaan kuinka hullua oli ajella pitkä matka pipojen takia, vaikka nythän minulla oli samaan suuntaan asiaa muutenkin.
 Olen aikaisemminkin miettinyt tiettyjen merkkien katoamista alta aikayksikön ilmestymisestään. Joo, etenkin lastenvaatteet voi olla todella ihania. Se, tuo ja tämä olisi ihana saada, mutta onko maailmanloppu jos jokin verkkokauppa ei toimikaan tai jääkin ilman?  Pianhan taas jostakin tulee kuitenkin jotain ihanaa vastaan ja kuinka kauan oikeasti asia edes harmittaa? Tuskinpa kenenkään maailma oikeasti kaatuu jos jääkin ilman sitä ihanaa pipoa tai paitaa. Harmituksen ja kiukun sijaan voisi miettiä säästäneensä rahaa, löytävänsä vielä ihanampaa tilalle tai kenties saavansa tuotteen vielä myöhemmin. Johan lapsillekin opetetaan, ettei kaikkea saa nyt ja heti.

 Eikö kiukustumisen, verkkokaupan toimimattomuuden kanssa tappelemisen ja muun vastaavan sijaan kannattaisi keskittää huomio niihin suloisiin lapsiin ja siihen kaikkeen hyvään mitä ympärillä on? Vaatteet ovat kuitenkin vain vaatteita ja jäävät usein aivan liian nopeasti pieniksi. Lapset taas ovat pieniä vain kerran. Vaatteita saa uusia, mutta lapsen lapsuutta ei saa takaisin. Sitä paitsi kuinka moni lapsi itse vaatii vain ja ainoastaan sen ihanan tuotteen, jota ilman ei muka voi elää ja jota ei tällä punaisella sekunnilla millään saa ostettua? Veikkaanpa ettei yksikään.
  Loppuun vielä haluan sanoa, ettei tarkoitukseni ole todellakaan loukata ketään. Ymmärrän kyllä erittäin hyvin kuinka lastenvaatteisiin voi hurahtaa. Elämässä on kuitenkin paljon tärkeämpiäkin asioita. Älkää unohtako nauttia niistäkin♥

 Hauskaa viikonloppua ja vielä tämän päivän ehtii osallistumaan arvontaakin :)

6 kommenttia:

  1. Olet ihan oikeassa! Ei lastenvaatteita kannata ottaa niin vakavasti. Mä itse fiilistelen kyllä niitä mitä sattuu olemaan hyllyssä, mutten ehkä kuitenkaan koe mitään voimakkaita tunteita siitä jos joku vaate ei olekaan enää saatavilla :D<3 Nuo Gugguun pipot ovat muuten ihanat..

    Energistä viikonloppua sinne teidän jengille! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei muakaan yhtään harmittanut, vaikka viimeiset huivit menivät nenän edestä. Vaatteet on kuitenkin vaan vaatteita. Ei niitä ilman pärjää ja mielellään ostelee kivoja, mutta rajansa kaikella :) Tappelemaan ja kiukuttelemaan en ala, voi sen energian käyttää mukavampiinkin touhuihin :D

      Meillä tyttö varasti veljensä pipon. Oli alunperin tarkoitus ostaa oikein piristävä värisuora, mutta "tyttöjen" värissä ei ollut enää tarjolla. Ihania nuo on kuitenkin :) Ja kiitos♥ Täällä energiat on vuotavan nokan kanssa vähän vähissä, mutta lapset kyllä pitää vauhtipuolesta huolen :D

      Poista
  2. Ootkohan linjoilla. Mikä koko teillä on minkäkin kokoiseen päähän näistä pipoista. Mietin et mikä 53 ja mikä 51 päähän

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä noista pipoista kaksi on XXL ja Onnin pipo kokoa L. Teille suosittelisin kokoja XXL ja XL :)

      Poista
  3. Okei kiitti! :) venähtääkö nämä käytössä? Hirveen ristiriitaista infoa näiden mitoituksesta saanut mut luotan suhun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merinovillaset venähtää enemmän kuin nämä puuvillaset, mutta kyllä nämäkin vähän vänähtää. Onnilla on pää vasta reilu 48 niin siksi hällä on tuo L koko.

      Gugguulla nuo koot välillä vaihtelee, mutta nää meidän omat tosiaan myymälässä sovitettiin ihan myyjän kanssa.

      Poista