Opettelen syömään

 Osana hyvän olon tammikuuta pistin ruokailutottumukseni remonttiin. Periaatteessa kyllä osasin ja tiesin miten pitäisi syödä, mutta käytäntö oli jotain aivan muuta. Ruokailuni oli pielessä jo lapsuudessa eikä teinivuosien syömishäiriö ole asiaa helpottanut. Ruoka on ollut itselleni lähes aina pakollinen paha ja voisin olla hyvin syömättä vaikka koko päivän tai toisenkin.

 Muutama viikko sitten otin siis käyttöön säännöllisen ruokailurytmin. Lapsuudessa en juurikaan aamupaloja syönyt ja aikuisenakin hyvin satunnaisesti tai kausittain puuroa, jugurttia tai leipää. Koska puuro ei selvästikään vaan uppoa joka päivä tai sitä ei lapsilta jää, oli otettava aamuihin maistuvammat eväät.

  Pakastimesta pari kourallista marjoja ja lisäksi rahkaa tai maustamatonta jugurttia sekä hieman pähkinämysliä. Kulhollinen aiheuttaa ähkyn, mutta kyllä tällä kahvin lisäksi jaksaakin paremmin kuin  aikaisemmin nauttimillani kahviherkuilla; suklaalla, pipareilla, pullalla jne.

  Aikaisemmin itseltäni jäi myös usein lounas nauttimatta tai korvasin sen pelkällä kahvilla. Lapsille tarkoitettua lounasta ei aina itselleni riitä tai se ei muka maistu, mutta nopeastihan sitä jotain muuta nappasee! Edes pieni lautasellinen lounasaikaan on askel normaalimpaan suuntaan.

 Kurkun ja tomaatin pilkkoo arkisin itselle samalla vaivalla kuin pojillekin. Raejuustoa ja tonnikalaa taas saa nopeasti mätettyä lautaselle eli ajan puutteeseen ei voi ainakaan vedota.

 Olen myös yrittänyt nyt syödä ennen päiväkahvia edes hedelmän tai kahvin kanssa leivän. Päivällinen on ollut tähän asti kunnossa, mutta iltapalassakin riittää vielä opeteltavaa. Jotain on kuitenkin tapahtunut sillä suklaa, piparit ja muut entiset herkut eivät ole käyneet mielessäkään tai eivät vaan enää tunnu maistuvan! Lauantain herkuttelutkin ovat jääneet hyvin minimiin siis.

  Jos olen lapsille pystynyt tarjoamaan monipuolista ruokaa niin miksi en tekisi sitä itsellenikin? Hiljalleen askel askeleelta kohti normaalia ruokarytmiä ensimmäistä kertaa elämässäni :)