Yöllä sylissä lohtua pahaan oloon etsiessä pienellä miehellä on kourat täynnä tutteja. Ei paranna oloa syli eikä mikään tutti, mutta mistään niistä ei voi luopuakaan. Aamun tullen myös tutit otetaan sängystä mukaan ja yritän niitä laittaa talteen. Kuitenkin näin illan lähestyessä niitä ei löydy mistään. Tai näköjään löytyisi kyllä jos osaisin ajatella kuin pikkuinen poika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti