Pyhäinpäivän perinteet uusiksi?

 Meillä on aina vietetty pyhäinpäivää. Sitä on lapsesta asti oppinut käymään haudoilla ja syömään normaalia juhlallisempaa ruokaa. Olemme miehen kanssa varmaan pitäneet itsestään selvyytenä omien lasten oppivan samaan perinteeseen. Vaikka Suomessa on juhlittu Halloweenia jo 50-luvulta saakka, en muista juhlaa omasta lapsuudestani. Itse kuitenkin ajattelen, että joskus on aika päivittää perinteitä eli meillä on lapsien kanssa kyllä jo useamman vuoden hieman askarreltu koristeita ja syöty halloweenherkkuja.

 Tänä vuonna aloin toden teolla miettimään perinteen uudistamista. Lasten molemmat isoisät ovat kuolleet eikä Onni ikinä tule heitä muistamaan. Isommat lapset taas kovasti kaipaavat ja heille tämä aika vuodesta tuntuu nyt kovin raskaalle. Muut askartelevat koulussa ja kerhossa kortit myös isoisille, kun meidän lapset taas vierailevat vain kylmän kiven luona. Päätimme miehen kanssa ettei meillä tänä vuonna tehdä perinteistä hautausmaakierrosta. Rakkaita voi muistella muutenkin. Haudalla käynnistä ei saa lapsille tulla mikään peikko vaan sen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, aitoon haluun käydä.

 Tänään siis meillä on juhlittu halloweenia ja vietetty perinteistä pyhäinpäivää vain sytyttämällä ulos lyhtyjä rakkaiden ihmisten muistolle. Kaipaus ja rakkaus ovat läsnä, vaikka perinteemme nyt uudistimmekin. Vielä joskus tulee se aika, jolloin lapsetkin ovat taas valmiita hautausmaille menemään. Siihen asti muistellaan kotona, kun lapsista siltä tuntuu ja mietitään uusia kaikkien mielestä kivoja perinteitä. Onni pelkää tällä hetkellä hurjia koristeita, hämähäkkejä yms. eli tänä vuonna mentiin hieman kesymmillä halloween-koristeilla. Kenties ensi vuonna meno on jo asteen kauhistuttavampaa?

 Hurjan hauskaa iltaa!