Jokaiseen päivään kuuluu myös ilo

 Kun postauksen aiheena on tämä päivä, voisin valittaa yhä flunssaista olotilaani, joka on kadottanut kuntoni kokonaan. Voisin myös itkeä kodin kaaosta, kirota miehen kiirettä juuri kun häntä tarvitsisin tai hakea vertaistukea lasten kiukuttelun sekä älyttömien tempausten (mm. avuliaan takanlämmittäjä-Onnin)  päätteeksi. Tipulan Emonen haastoi minut kertomaan millaista iloa päivästäni löytyi ja tähän haasteeseen ei vain voi olla vastaamatta!

 Jokaisessa päivässä on jotain hyvää. Toisinaan, aivan kuten tänään harmaana sadepäivänä, saattaa nähdä päivän vain aivan kamalana kurjuutena ja elämän pelkkänä murheena. Ne hyvät ja iloiset asiat ovat kuitenkin mukana jokaisessa päivässämme. Ne ilot löytääkseen täytyy joskus vain katsoa tarkemmin.

 On onni, kun lähipiirissä kaikki ovat suhteellisen terveenä. Koti ottaa välillä pahastikin pannuun, mutta meillä on kuitenkin sellainen. Meiltä löytyy ruokaa ja herkkujakin sekä ihania vaatteita, kivoja leluja ja paljon muuta puuhaa. Miehellä on työpaikka sekä voimme kokea olevamme turvassa. Jo pelkästään nämä asiat pitäisi ottaa ilon kautta sillä kaikilla ei niitä ole.

 Mikä minua on sitten tänään ilahduttanut? Sain ainakin aamulla nukkua jopa tunnin normaalia pidempään ja juoda aamukahvini ihan rauhassa. Kiireestään huolimatta mies hoiti lasten aamutoimet ja miehen lähdettyä lapset leikkivät sopuisasti kaikki kolme yhdessä. Jaksoin hieman taistella pyykkivuorta vastaan, leipoa ja muutenkin ihan arkisissa toimissakin oli tänään monta mukavaa puolta.

 Olin tänään myös kovin iloinen ajatellessani kuinka mahtavia ihmisiä lapsilla onkaan ympärillään. Onnin suuri toive on ollut puimurin kyytiin pääseminen ja miehen kaveri halusi toiveen toteuttaa. Pikkutäryn kummi puolestaan halusi viettää aikaa kummilapsensa kanssa ja päivästä syttyi pojalle kipinä uuteen harrastukseen. On ihanaa nähdä kuinka innoissaan lapsi voikaan olla löytäessään uuden mielenkiinnon kohteen :)

Useita kertoja päivässä havahdun ihmettelemästä kuinka ihania lapsia minulla onkaan. On ihanaa katsoa kuinka Onni hentoisella äänellä sanoo eiiii samalla päätään pyörittäen. On naurussa pitelemistä Pikkutäryn huomatessa metsätiellä auton ja pojan järkyttyneenä kertovan savolaisten tulleen keräämään metsästä hänen marjat ja sienet. Kai thaimaalaisilla jotain yhteistä sitten savolaisten kanssa on kun Pikkutäry ne on sekoittanut? Tellu taas suloisesti hautautuu sohvan nurkkaan kirja nenässään kiinni eikä todellakaan kuule ja näe yhtään mitään. Äidin oma lukutoukka ♥

 Olen tänään ollut myös iloinen ystävieni laittamista viesteistä. He tietävät sittenkin ettei minulla vain ole ollut voimia pitää yhteyttä. He välittävät ja haluavat piristää. Vielä iloisemmaksi tulin saadessani kummilapseni perheineen kyläilemään! Oli ihanaa rutistaa kunnolla pitkästä aikaa, kuulla kummilapsen kuulumisia ja mietteitä sekä ennen kaikkea päästä ystävän kanssa parantamaan maailmaa kahvikupposen ääressä .

Nyt iloitsen suuresti päästessäni yksin saunaan ja kaikessa hiljaisuudessa hetkeksi tähän koneelle. Pian saan miehen kotiin ja voimme juoda iltateetä käpertyneinä saman peiton alle sohvalle. Voimme ainakin hetken jutella rauhassa, nauraa kilpaa yliväsyneinä ja kuunnella Onnin tuhinaa. Ehkä ensi yönä saan hieman enemmän nukkuakin?

 Millaisia iloja teidän viikonloppuunne on mahtunut?