Arki on taas lähtenyt käyntiin ja se tarkoittaa kaksi kertaa viikossa myös Onnille kahdenkeskistä aikaa äidin kanssa. Pojan orpoa oloa torjuakseni, ollaan nämä ensimmäiset päivät tehty kaikkea mistä poika hurjasti tykkää.
Metsätiellä kävellessä aikaa kuluu. Välillä täytyy pysähtyä nauttimaan mustikoista tai keräämään aarteita; käpyjä, lehtiä, kiviä ja etenkin keppejä.
Evääthän pitää toki mukaan saada. Yleensä nautimme ne kiven päällä istuskellen, mutta aina ei malta istua.
Onnin pieni kori kulkee myös usein mukana. Täytyyhän sitä mustikkaa kotiinkin saada aamu- tai iltapalan sekaan laitettavaksi! Hyvin usein myös korin sisältö tippuu jo matkan varrelle tai katoaa suuhun ennen kotipihaan ehtimistä :)
Mitähän sitä ensi viikolla kahdestaan tehdäänkään? Liiman kulutusta ja pullan leipomista on mielessä, mutta vasta sadesäiden saapuessa. Nautitaan vielä näistä ihanista ilmoista, kun niitä on :)
Oi, kuulostaa mukavalta kahdenkeskiseltä ajalta! Varmasti pikkumieskin tykkää. :)
VastaaPoistaEhkä mukava tekeminen auttaa unohtamaan epäreiluuden, kun itse ei vielä pääse kerhoon eikä kouluun :) Toisaalta lapsen kanssa kaksin puuhaillessa huomaa lapsessa helpommin niitä lapsen omia piirteitä ja mielipuuhia.
Poista