Ei, ei ei

 Toisinaan, tai oikeammin hyvin monta kertaa päivässä, Onnin kanssa on hyvin tylsää keskustella. Poika kun tykkää vastata kaikkeen yhdellä kahden kirjaimen sanalla. Ei, ei, eiiiii kuuluu vaan vastaukseksi, kun itse yritän viestiä kuopukseni kanssa. Tuolla sanalla Onni kirjaimellisesti vastaa kaikkeen sillä jopa kysymys jonkun herkun ottamisesta saa tutun ein kajahtamaan. Hetken päästä tosin Onni tajuaa mitä tuli vastattua ja sitten voikin taas huutaa.

 Toisista lapsen uhmaikä on varmasti todella raastavaa. Itse olen kuitenkin tähän asti salaa hymyillyt ja hihkunut. Onhan ei-huuto paljon mukavampaa kuin naama punaisena 24/7 huutaminen! Uhma on myös merkki lapsen tarpeesta itsenäistyä ja minulle uhmaaminen kertoo suhteemme läheisyydestä. Vaikka kaksi vuotta on ollut yhtä huutoa, niin suhteemme on silti kehittynyt erittäin läheiseksi. En voi myöskään olla salaa hymyilemättä Onnille, sillä suu mutrulla ja nyrkillä lattiaan kohti tehostettuna se ei on vaan jotain niin kovin suloisen näköistä.

 Vaikka salaa olen uhmasta iloinnutkin, on tämä ikävaihe kieltämättä joskus aika raskasta. Aina ei jaksaisi olla taistelemassa uhmailijan kanssa. Johdonmukaisesti kuitenkin täytyy tilanteet selvittää ja asettaa rajat. Ottaa kiukku vastaan, opastaa ja helliä. Kyllä se seesteisempikin aika sieltä vielä tulee. Toisaalta Onni ei ole edes meidän lapsista vahvatahtoisin eli jos olen kunnialla selvinnyt rakkaan esikoisenikin kanssa niin eiköhän pohjimmiltaan kiltin kuopuksenkin kanssa tilanteet selvitetä.

 Aina ei uhmaikäinenkään jaksa uhmata vaan onneksi viihtyy jo yllättävän pitkiäkin aikoja leikkien parissa. Pojan viihtyvyyttä lisäämään olen alkanut tehdä olohuoneeseemme pientä leikkinurkkausta sillä yläkertaan ei poikaa voi pienten osien vuoksi päästää ilman kunnon valvontaa. Ennen pitkin olohuonetta olleet kulkupelit pysyvätkin tiiviisti H&M:n automaton ympärillä. Toivottavasti ei olisi hetken huumaa vaan leikkinurkkaus auttaisi pitämään lelut kurissa :)

 Vieläkö muut noin 2-vuotiaat uhmailee? Tai onko jo uhman selättäneiden vanhemmilla jakaa muille hyväksi havaittuja neuvoja?