Pikkuinen vaatimalla vaati aamulla ulos leikkimään. Meitä aikuisia oli jo herätessä paleltanut pelkästään mittariin katsominen pakkasen ollessa -22 astetta. Hiihtämään oli pienen kuitenkin päästävä ja sinne myös pääsi miehen uhrautuessa. Lapsille on kunnon vaatteet säähän kuin säähän, mutta milloinhan oppisi itse varustautumaan?
Pukeutumiskysymyshän tuo ulkoileminen pitkälti on. Pojalla on haalarin alla ensin merinovillaa ja sitten villaa. Hatun alla merinovillainen kypärämyssy ja jalassa Sorelit. Kovilla pakkasilla ulkoillaan vähemmän aikaa ja tälläkin kerralla vain kädet olivat hieman viileät. Näin on tosin toisinaan myös sisällä tai kesällä eli on pojan ominaispiirre. Vinkata saa kuitenkin superlämpimistä käsineistä!
Pukin tuomat sukset olivat pikkuiselle miehelle aivan liian suuret. Edes säätämällä ei siteitä sopiviksi saanut.
Sauvatkin olivat isommat kuin poika itse, mutta se ei menoa haitannut. Hienosti onnellisesti hymyillen hiihti pitkän aikaa :)
Myös päiväunet meillä nukutaan ulkosalla säällä kuin säällä. Jääkarhupussi pitää pojan taatusti lämpimänä ja vaunuverho sekä kuomun päällä oleva viltti takaavat kuomun sisällä lämpötilan pysyvän ihan siedettävissä lukemissa. Testattu siis on joskus aikoinaan ihan lämpömittarin kanssa.
Ulkoilleekos muut näillä kovemmilla pakkasilla pienten lasten kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti