Itsenäisyyspäivän aarteita

 Olen vasta aikuisiällä oppinut arvostamaan entistä enemmän itsenäisyyspäivää. On se suvussani ollut aina tärkeä päivä, mutta omien lasteni ja ennen kaikkea oman kasvuni myötä olen osannut paremmin ajatella asiaa viimeistään pelastaessani suvun aarteet haltuuni. Toinen isoisäni kuoli sodassa eikä minulla ole hänestä muuta tietoa tai muistoa kuin puinen sodan aikana tehty nappipurikki (tai sellaisena se oli jo isoäidilläni), kuva sekä lehtileikkele hautajaisista ja pieni kenkälaatikollinen kirjeitä yms.

 Itsenäisyyspäivänä tutkailin Tellun kanssa laatikon sisältöä. Kaikkein suurimman vaikutuksen tyttöön teki useat Mannerheimin allekirjoittamat paperit.

 Laatikosta löytyi myös Pohjoisrintamalla kirjoitettu kirje, jossa ilmoitettiin isoisäni kuolemasta. Mahtoiko isoäitini koskaan lukea kirjettä loppuun? Itse en tiedä olisinko kauniista sanoista huolimatta pystynyt usean sivun kirjettä tavaamaan oman rakkaan kuoltua.

   Kiitos sotiemme veteraanit, kiitos te henkenne maamme vuoksi uhranneet ja kiitos urheat lotat!