Tellu odotteli illalla Pikkutäryn iltatoimien valmistumista piirrellen pikasarjakuvaa. Peitellessäni tyttöä en voinut kuin ihmetellä miten hän osaa oivaltaa niin hienoja asioita.
Sarjakuvassa tyttö itkee, koska hänellä ei ole talvivaatteita. Toinen tyttö tulee surullisen luokse kysyen mikä on hätänä. Surullinen tyttö kertoo ettei hänen äidillä ja isällään ole rahaa. Ystävällinen tyttö kaivaa laukustaan hänelle ylimääräisen takin ja pipon antaen ne surulliselle tytölle. Ystävällinen tyttö antaa myös uuden kirjan, koska ajattelee sen tuovan enemmän iloa saajalleen. Kaikkein upein oivallus minusta on tyttöjen yhteisessä puhekuplassa oleva lause: Kaikilla on oikeus hyvään elämään. Sen paremmin tuskin aikuinenkaan pystyy oivaltamaan?
Näin joulunkin lähestyessä haastamme teidät sarjakuvan innoittamana tekemään yhden hyvän teon. Yksi pieni epäitsekäs teko ei liene liikaa vaadittu? Eikä sen teon tosiaan tarvitse olla suuren suuri vaan esim. vain joulukortin lähettäminen vanhukselle, hetken juttutuokio yksinäisen kanssa tai joulukalenteri jonkin lapsen iloksi. Pienikin teko voi tuoda saajalleen suuren ilon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti