Itsenäisyyspäivä, päivä, joka pitää niin paljon sisällään. Tärkeimpänä varmasti sen historia, mutta rakkaimpana lapsuuden muistot. Lapsena mummolassa juuri itsenäisyyspäivästä alkoi joulu ja itsenäisyyspäivän aatto oli täynnä vilskettä. Tuntui kuin sodassa olleelle isoisälleni juuri itsenäisyyspäivä oli se vuoden kaikista tärkein päivä. Siihen ei sopinut valmistautua hutiloiden!
Tänään me lapsuudestani tutun perinteen mukaan avaamme lasten kanssa konvehtirasian. Joukkoon on tullut myös uusia perinteitä, kuten aarrelaatikon tutkimista. Kerran vuodessa siis me avaamme laatikon, joka on täynnä historiaa. Valokuvia ajalta, jolloin Suomi oli juuri itsenäistynyt, kuvia sodasta ja itse Mannerheimin allekirjoittamia kunniakirjoja. Kenties juuri näiden aarteiden vuoksi lapset ymmärtävät paremmin, ettei itsenäinen Suomi ole itsestäänselvyys. Veihän maamme puolustaminen heidän isoisoisänkin.
Perinteiden lisäksi ohjelmassa on tänään juhlat. Lapset toivoivat omia linnanjuhlia ja tokihan sellaiset pitää järjestää! Näihin juhliin valmistauduttiin jo etukäteen lasten askarrellessa kaapista löytyvistä materiaaleista tuikkukipot. Juhla-asumme eivät kenties noudattele sitä perinteisintä linnanjuhlien tyyliä, sillä pyjamassakin osallistuminen on sallittu ja virallinen osuuskin on typistetty. Illan ohjelmassa on tietojeni mukaan ainakin kotimaisia herkkuja ja nuorekasta tanssia. Niin ja tokihan ne oikeat juhlatkin tv:stä katsotaan!
Mitä sinun itsenäisyyspäivääsi kuuluu?
Psst vielä tämä päivä aikaa osallistua 2. luukun arvontaan ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti