Kesää kohti mennään

 Aamulla Tellua saattaessamme lämpömittari näytti vielä nollaa ja maa oli aivan huurteinen. Tellu totesi ettei se kesä tule ikinä, mutta onhan luonnossa jo selviä kevään merkkejä vaikkei juuri kukkaloistoa olekaan. Marjapensaissakin on jo komeat silmut.

 Pikkutäry lähtikin tänään miehen mukaan töihin, joten ulkoilimme pienimmän kanssa kahdestaan. Vaikka aluksi pienellä olikin orpo olo, riitti mukavaa puuhaa koko aamupäiväksi.Lintujen laulelua ihmeteltiin pitkään ja leikittiin koirien kanssa.

   Hiekkalaatikko on pienen mieleen vaikka ei vielä olla ehditty uutta hiekkaa vaihtamaankaan. Tänään syntyi kakkuja. Ämpärin piti tietysti olla suurin mahdollinen, vaikka yritin pienempiä tarjota.

  Sitten poika keksi kaataa kuravettä päälle. Kaikki mahdolliset ämpärit, autonlavat jne. tuli tyhjennettyä vedestä ja jäästä.

  Mopollakin ajeltiin, mutta isoveljen pyörä olisi ollut paljon kiinnostavampi. Harmittavasti pienemmässä 12" pyörässä ei vielä aivan riitä säädöt pienelle miehelle. Ehkä se potkupyörä olisi sittenkin pojan juttu?

  Kuka arvaa, mikä väri on pienimmän mieleen? Samainen väri on ainut jonka poika osaa sanoa oikein.

 Vaikka ulkona olisi sadesää, tuo nämä uudet kenkäni pirteyttä raskaimpaankin päivään. Ihanan väriset ja aivan mahtavat jalassa. Näissä ei kokonaisen päivänkään kävelyt tunnu vielä missään.

 Nyt itselläni olisi sitä kuuluisaa omaa aikaa, mutta taitaa siivoaminen ja pyykkivuori kutsua. Toivottavasti vielä iltapäivällekin riittää aurinkoa niin päästäisiin koko perheen voimin liikkumaan tai vaikka retkelle nauttimaan keväisestä luonnosta.