21. toukokuuta 2016

Vaari on pilven päällä

 Onni ei tykkää suurista ihmisjoukoista ympärillään. Juhlissa yms. poika onkin tiiviisti hautautuneena syliini. Hautautumisesta huolimatta Onni selvästi tietää mitä ympärillä tapahtuu. Poika on myös huomioinut, että lähipiirissä muilla on jotain sellaista, jota hänellä ei ole.

  Onni on lapsistamme kaikkein selvemmin isin perään. Hän on oikea isin poika, jolle äiti on hyvin usein suuri ilkimys. Onnin luonnekin on toki aivan toisenlainen kuin sisarustensa, mutta toisaalta Tellu oli aina miehen tehdessä pitkiä työpäiviään papparaisen ja vaarin tyttö ja Pikkutäry vaarin poika. Onni ei valitettavasti ole ikinä isoisäänsä ehtinyt näkemään.
  Vaikka Onni ei ikinä ole isoisiään nähnyt, elää etenkin Pikkutäryn kovasti rakastama vaari yhä elämässämme mukana päivittäin. Meillä syödään vaarin juustoa, vaarin sämpylää jne. sekä käydään soutelemassa papparaisen veneellä ja onkimassa papparaisen ongella. Kuvasta Onni osaa kertoa kumpaisenkin.

 On jotenkin haikean hellyttävää katsoa kuinka Onni päivittäin ensin kertoo haikeana vaarin olevan pilven päällä ja sitten perään iloisena vilkuttavan taivasta kohti isoisilleen. En tiedä mistä poika on tuon pilven päällä olemisen keksinyt. Onni kuitenkin usein ihmettelee, miksei suihkukone tuo vaaria pilven päältä leikkimään hänenkin kanssaan tai miksei voi rakentaa konetta, jolla vaari haettaisiin pilveltä pois. Onnikin haluaisi touhuta muiden lasten tapaan isoisän kanssa.
 Valitettavasti rakkaiden menettäminen on osa elämää. Aikuinen ei aina tahdo ja pysty sitä käsittämään, mutta vielä vähemmän siihen pystyy lapsi. Menetys voi pitkään tuntua epäreilulle ja kipeälle. Pikkutäry itkee kaipauksesta toisinaan vieläkin, vaikka oli hyvin pieni vaarinkin kuollessa. Kuitenkin joskus tulee se hetki, jolloin kaipauksen ja ikävän seassa ne muistot eivät enää satuta. Hetki, jolloin muistoille voi jo hieman nauraakin ja se tuntuu hyvälle. Ikävä ei katoa koskaan, mutta se muuttaa muotoaan siedettävämmäksi. Mutta mitä oikeasti tuntee Onni, joka ei oikeasti tiedä millaista elämä isoisän kanssa voisi olla, mutta kaipaa sitä silti?

 Synkästä aiheesta huolimatta aurinkoista päivää kaikille♥

2 kommenttia:

  1. Kyllä lapset ymmärtävät yllättävän paljon elämänkulusta ja huomioivat keskusteluista ja tilanteista enemmän kuin me aikuset edes uskallamme kuvitella <3

    VastaaPoista