29. elokuuta 2016

Sylissä

 Monet vanhemmat väsyneenä huokailevat, kun lapsi viihtyy vain sylissä tai räkä poskella huutaa lattialla kädet ojossa tahtoen syliin yhä uudestaan ja uudestaan. Joidenkin vanhempien hartiat taas huutavat hoosiannaa, kun lasta on kantanut sylissä vuorokaudesta toiseen päivin öin. Tuntuu kuin lapsi olisi kasvanut kiinni vanhempaansa. Tiedän todella hyvin millaista on elää vain sylissä viihtyvän pikkutyypin kanssa päivästä ja vuodesta toiseen.
 Välillä tosiaan tuntuu siltä kuin Onni olisi kasvanut syliini kiinni. Onhan hän varmaan suurimman osan elämästään ollutkin sylissäni tai vähintään nukkunut siinä enemmän öitä kuin omassa sängyssään. Myönnän tilanteen joskus olevan turhauttava sillä syliini kaipaisi yhtä lailla isommatkin lapset ja päivisin pitäisi saada muutakin tehtyä kuin istua lapsi sylissä. Ruoka ei valmistu itsestään. Kuitenkin yritän noudattaa periaatetta, että lapsi otetaan syliin silloin kun hän haluaa. Lapsi tarvitsee syliä juuri silloin, ei kohta tai tunnin päästä! Ellen ehdi istua paikoillani lapsi sylissä tarpeeksi kauan, on helppo pitää kädet vapaina ja lapsi lähellä käyttämällä Manducaa.

 Viikonloppukin meillä meni Onnin kanssa sylitellessä. Onnille nousi taas vaihteeksi kova kuume, joten viikonlopun tärkein tehtäväni oli istua kuuma kekäle sylissäni. Onneksi mieskin ehti välillä tuuraamaan etten ihan ratakiskoksi sentään muuttunut :D Nukkuva lapsi olisi toki ollut kovin helppo siirtää pois sylistä sänkyyn nukkumaan, mutta uskon sylin tekevän sairaan lapsen olosta paremman. Syli on kuitenkin se turvallinen pesä, joka rauhoittaa lasta.
 Toiset lapset kaipaavat syliä enemmän kuin toiset eikä lasta tietenkään väkisin voi sylissä pitää. Seuraavan kerran kun sylissä takiaisen tavoin roikkuva lapsi ärsyttää, voi kuitenkin lohduttautua esim. ajatuksella, että syli ja lempeä kosketus vähentävät lapsen stressiä. Lapsi tarvitsee läheisyyttä, mutta sylivaihe menee loppujen lopuksi sekin aivan liian nopeasti ohitse! Vielä tulee siis sekin aika, kun takiaisten vanhemmat kaipaisivat lasta syliinsä.

 Asuuko muilla sylissä viihtyviä pikkutyyppejä?

2 kommenttia:

  1. Meidän esikoinen viihtyi vauvana todella paljon sylissä. Silloin tein ruokaa ja ripustin pyykit juuri manducaa käyttäen <3 Meidän nuorempi versio taas ei viihdy sylissä juuri ollenkaan. Tiedän jonkun olevan pahasti vialla jos hän tahtoo syliin. Yritän välillä kaapata hänet halausotteeseen, mutta siinäkään hän ei viihdy. Läheisyyttä ja huomiota pitää siis antaa muulla tavalla. Potkitaan palloa, rakennetaan palapeleja yhdessä jne. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taas menee päinvastoin :D Kaksi isompaa ei sylissä pienenä viihtyneet, mutta tää kuopus sitten isompienkin edestä :) Onneksi läheisyyteen on niitä muitakin tapoja kuin pelkkä syli. Jo silitys poskelle voi joillekin lapsille olla tarpeeksi :)

      Poista