1,5-vuotias

 Tuntuu uskomattomalle ajatella kuinka meidän pikkuinen on ollut ilonamme jo 1,5 vuotta. Aika on mennyt niin hurjan nopeasti! Koon puolesta monet luulevat poikaa todella taitavaksi vauvaksi vaan eihän tuo mikään vauva ole! Millainen on meidän pikkuinen?

- Ääni on yhä hentoinen, mutta hiljaisia hetkiä ei ole. Ei edes pojan nukkuessa. Selvää puhetta tulee jos poika niin haluaa. Yksittäisiä sanoja on hurjasti ja lauseet ovat yksinkertaisia pisimmillään 3-4 sanan mittaisia.
- Luonteeltaan poika on oikea ilopilleri. Ellei asiat mene pienen mielen mukaisesti, menee alahuuli mutruun ja saattaa huutoakin kuulua. Mielenosoitusta kestää kuitenkin vain todella pienen hetken.
- Yöt ovat vielä suurimmaksi osaksi valvomista, mutta muutama ihan mukava unipätkäkin väliin mahtuu. Päiväunia nukkuu ulkona yhdet 1-3 tunnin mittaiset.
- Päivät ovat täynnä liikkumisen riemua; kävelyä, juoksua, kiipeilyä, portaiden opettelua ja hyppimistä tai ainakin tasajalkaa hyppäämisen yrittämistä.

  -Lempilelu on Pikkutäryn attoi eli siis traktori. Myös muut ajoneuvot kiinnostavat kovasti, mutta vastapainoksi myös koti-, rakentelu- ja palloleikit ovat suosiossa.
-Paras leikkikaveri on ehdottomasti Tellu, jonka perään pieni kysyy heti ensimmäiseksi herättyään. Voi sitä tuskaa jos sisko onkin koulussa! Pikkutäryn kanssa leikit sujuvat vaihtelevasti. Yleensä isoveljellä olisi juuri se auto tms. jonka pienin haluaisi. Molemmat sisarukset kuitenkin peittyvät halauksiin ja erittäin märkiin suukkoihin.
-Rakastaa piirtämistä (myös itsensä tatuoimista jos tussi löytyy) sekä yksinkertaisia askarteluja. Sormivärit yms. ovat kuitenkin tällä hetkellä kauhistus, sillä nehän sotkevat kädet! Itseään pieni voi siis piirtää vaikka kuinka paljon, mutta työmiehen kädet eivät saa likaantua :D
-Lukee, laulaa ja soittaa mielellään, mutta innostus palapeleihin on lopahtanut vauhdin lisääntymisen myötä.
- Viihtyy ulkona lumikolan, pulkan ja suksien parissa. Myös luistelemaan hinkuaisi isompien tavoin, mutta raukalta puuttuu luistimet ja tarkkana poikana hän ei voi muka kengillä mennä jäälle.

- Ruoka maistuu vaihtelevasti ja riippuu paljon ihan refluksin oireilustakin. Herkuille taas ei kieltäytyisi ikinä.
- Yksi lemppareista on yllä olevan kuvan aineksista keitettävä kasvissosekeitto. Perunasta ei kovin paljon pidä sillä se aiheuttaa ilmeisesti vaivoja.
- Syöminen tapahtuu ehdottomasti ihan itse. Paras ase ruokailussa on haarukka, mutta lusikointikin onnistuu. Siis silloin kun pieni ei halua tehdä jännittäviä lentoruokakokeita.

 Mitäs muuta? Pottailut onnistuu vaihtelevasti, etenkin housujen riisuminen on hurjan hauskaa ja kengillä kävellään sisälläkin. Ihana nauru raikaa hassuille ilmeille, sanoille ja meistä aikuisista ihan kummallisille asioille. Jonkinlainen huumorintaju on siis jo olemassa. Kotitöissä auttaa enemmän kuin apua tarvittaisiinkaan ja lelut korjaa hienosti koriin tai toisinaan esim. keittiön laatikoihin.

 Sellainen on meidän pieni. Kuulostiko yhtään tutulle vai millaisia muut noin 1,5-vuotiaat ovat?