7. huhtikuuta 2016

Kotiäiti liikkuu lasten kanssa

 Valehtelisin väittäessäni, ettei mulla ole mahdollisuutta liikkumiseen. Vaikka mies tekeekin pitkiä ja epäsäännöllisiä työpäiviä, pääsisin kyllä halutessani esim. lenkille tai salille. Se vaatisi vain mieheltä joustoa töistä ja minulla ajoista. En voi myöskään väittää, ettei liikkumiseeni ole rahaa sillä käytössäni olisi peräti kaksi ilmaista salia. Ei mitään sellaista kyläkyhäelmää vaan ihan oikeita, tosin jonkinlaisen ajomatkan päässä. Laiskaksi voisi joku siis kutsua, mutta oman itseni vuoksi liikun mielummin lasten kanssa. Salitouhut, kun voisivat pahimmassa tapauksessa jopa kerrasta mennä taas pääni sisällä yli ja sitten kärsisi koko perhe.
 Lasten kanssa sitä tulee harvoin oltua edes ihan paikoillaan ja hien saa päälle jo pelkästään uhmaikäistä pukiessa. Kuitenkin lastenkin kanssa pystyy liikkumaan, myös niiden pienten. Siinä missä isompien kanssa voi jo lähteä vaikka hiihtolenkille, pienet on helppo pakata rattaisiin ja pistää tossua toisen eteen. Isommat lapset menevät siinä vieressä tai oikeastaan edessä pyörillään pitkänkin matkan. Samalla lapset hyvällä tuurilla oppivat lenkkeilystä elinikäisen tavan.

 Ellei tylsät lenkit innosta, voi lasten kanssa lähteä kävelemään metsäänkin. Metsässä liikkuminenhan onkin teitä tehokkaampaa sillä jalkoja saa nostella ihan toisella tavalla. Samalla niin lasten kuin omakin tasapaino saa treeniä. Lasten syödessä eväitä esim. kivellä, voi itse jatkaa halutessa kävelyä näköetäisyyden päässä.
  Lasten kanssa on mahdollista liikkua tietysti myös leikkien ja pelaillenkin. Jalkapalloa, tossupalloa, sählyä jne. voi kokeilla jo pienempienkin lasten kanssa, vaikka toki vauhti lisääntyy iän myötä. Mitä isompia lapsia, sen enemmän saa juosta. Pihalla voi myös lasten kanssa esim. hypätä narua ja syke kohoaa varmasti. Me käydään toisinaan talvella ja sadepäivinä pelaamassa kylän salissa sählyä ja samalla sitten lapset tahtovat olla polttopalloa, hippaa, käsilläkävelykisaa jne. Hyvin siinä samalla tulee hiki itsellekin!

  En toki väitä, että näin lasten kanssa liikkuessa sitä liikkuisi samalla lailla kuin ilman heitä. Paitsi tietysti rattaiden kanssa lenkkeillessä vauhdin määrää ihan itse. Uskallan silti väittää jokaisen voivan liikkua jos niin haluaa. Ellei pääse irtaantumaan lapsista, liikutaan lasten kanssa. Lapsistahan on vain hauskaa yrittää ottaa vanhempaansa kiinni tai lasta voi ottaa kiinni vaikka pomppien. Luovuudella saa varmasti liikuttua monipuolisesti, ellei se pelkkä aamusta iltaan lasten perässä ravaaminen itselle riitä.

 Mitä mieltä te olette? Kuinka paljon muut vanhemmat liikkuvat?

4 kommenttia:

  1. Sama homma täällä :) Hoidan oman liikunnan lasten kanssa päivän mittaan. Ei riittäisi energia enään illalla lähteä salille kun herätäänkin mukavasti kuuden nurkilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä yksi hyvä syy; kun yön menee huonoilla unilla tai herää aikaisin ei vaan edes jaksaisi lähteä mihinkään!

      Poista
  2. Kun vielä olin kotona lasten kanssa kävin paljon kävelyillä ja ulkoilimme puistoissa ja toki myös nostelin lapsia paljon :) Minulle se ei kuitenkaan riittänyt - en tosin tietentahtoen koskaan tehnyt mitään varsinaista "kuntopiiriä" lasten kanssa niin kuin periaatteessa olisi voinut tehdä. Kaksi-kolme kertaa viikossa minun pitää päästä oikein kunnolla hikoilemaan ja nostattamaan sykettä ryhmäliikuntatunneille ja kuntosalille. Sama pätee edelleen.. En siis vähättele eri tapoja liikkua, mutta minulle tämä oli jaksamisen kannalta jotenkin ihan pakollista! Se on samalla myös hetki omaa aikaa ja voi olla ajattelematta mitään. Oikea resepti on varmaan siis että: jokainen omalla tavallaan, omien tarpeiden mukaan!! <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin ja mä ymmärrän täysin tuon sun tapasi! Itse tykkäsin kyllä aikoinaan käydä salilla ihan hurjasti vaan mulla tässä piilee iso mutta tuolla korvien välissä. Tuo mutta saa touhun menemään helposti yli ja peilikuvan kieroutuneeksi eli mä en vaan osaa kohtuutta, ellei se tapahdu juurikin näin.

      Poista