15. luukku

 Tänään vuorossa on joulukalenterin toinen vieraspostaus. Tämän luukun on teidän iloksenne laatinut Oranssia-blogin Veera. Kiitos ihanainen, kun lähdit mukaan♥ Sen pidemmittä puheitta annan vuoron vierailijalle :)

Oletko huomannut, että joskus asiat jäävät puolivalmiiksi, silmä tottuu ja lopulta unohtaa, että asialle piti mitään tehdäkään?

Ulko-ovessamme on roikkunut kranssi rusetilla ja helmillä jo pian kolmen vuoden ajan - alunperin kranssissa oli myös käpyjä ja puolukanvarpujakin, mutta ne karisivat heti ensimetreillä pois. Suunnittelin tuunaavani kranssin kuntoon kevääksi, sitten kesäksi ja lopulta kävi mielessä syyslehtinen kranssi. Mikään suunnitelmista ei koskaan toteutunut ja kyllähän helmet ja rusetti näyttivät ihan kivoilta sellaisenaankin.

Tänä vuonna olen ollut joulun suhteen ajoissa ja blogissa onkin vietetty STRESSITÖNTÄ JOULUA jo marraskuun alusta lähtien. Jouluinnostuksissani päädyin tuunaamaan kranssinkin kuntoon ja puolessa tunnissa oli tehty homma, joka on odottanut parisen vuotta.

Ensin ajattelin, että olinpa ollut saamaton - eihän tämä ollut homma eikä mikään! Vaikka taistelu kuumaliiman kanssa oli yhtä tuskallista kuin ennenkin ja havujen kiinnittämiseen käytetty siima ärsyttävän liukasta, olisi puolen tunnin työn voinut tehdä jo paljon aikaisemmin.

Mutta eihän sitä olisi voinut.

Ilman inspiraatiota ja ideaa on vaikea saada aikaiseksi mitään luovaa. Kun arki on hektistä, väsymys riipaisevaa ja oma-aika vähäistä, ei kaikkea ehdi, pysty tai huomaa tehdä. On ihan ok, että ovikranssi odotti vuoroaan (kuten on muuten odottanut aika moni muukin juttu).

Uskon, että monille asioille on oma aikansa. Tämän kranssin oli tarkoitus valmistua vasta nyt, samoin kuin esimerkiksi SYKSYISET VILLASUKKANI tai PÖYDÄN TUUNAUS toteutuivat vasta tänä vuonna, vaikka ne kävivät mielessä jo monesti aikaisemmin.

Niin jouluna kuin muulloinkin rohkaisen ihmisiä tekemään asioita, jotka tuntuvat itsestä hyviltä. Et ehkä ehdi tehdä kaikkia kivoja juttuja, mutta tee sellaisia, jotka voit sovittaa tämänhetkiseen elämääsi ja arkeesi. Tilanteet muuttuvat, lapset kasvavat, sinä kasvat ja jonain päivänä löydät aikaa ja inspiraatiota asioihin, jotka nyt tuntuvat mahdottomilta.

Älä stressaa, kaikkea ei tarvitse saada tehtyä just nyt ja heti. :)

Jos muuten innostuit tekemään joulukranssin, niin se on oikein näppärä sijoituskohde vanhoille mausteille! Appelsiinien kuivaaminen on myös helppoa ja löydät siihen ohjeet TÄÄLTÄ.

Hyvää joulunodotusta sinulle ja tulehan kurkkaamaan ORANSSIA, kun ehdit! :)

Äiti, oletko ollut tuhma?

 Monessa perheessä lapsi kuulee joulun alla uhkauslauseen: Ellet ole kiltisti, joulupukki ei tuo sinulle lahjoja. Paljon on nyt puhuttu siitä, onko tuo tapa oikein vain väärin. Itse en ota lauseen sen kummemmin kantaa. Jokainen perhe tekee niin kuin parhaaksi katsoo. Meillä lapsen ilmoittaessa joulupukin tuovan hänelle lahjoja, korjaan hyvin usein, että ainakin jos lapsi osaa olla kiltisti. En halua lahjojen olevan lapselle itsestäänselvyys, jotka joulupukki tuo automaattisesti, mutta en tykkää myöskään ajatuksesta etteikö lapsi saisi olla normaali itsensä joulun alla. Mielestäni kun uhmat ja muut kiukut sekä hölmöt teot ovat valitettava osa lapsen kasvua.

 Oletteko koskaan ajatelleet, että jos joulupukki tuo lahjoja vain kilteille, miltä tilanne lapsen silmissä näyttää vanhemman saadessa vain muutaman paketin?! Eräänä jouluna tarkkasilmäinen Tellu kysyi minulta olenko ollut tuhma. Lapsilla oli aivan liian isot kasat lahjoja ja mahtava kasa oli miehelläkin. Siinä missä mies sai lahjoja minulta, vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan sekä äidiltäni oli minun kasassa vain poikkeuksellisesti kääröt mieheltä sekä appivanhemmilta.

 Mitä minun olisi Tellun kysymykseen pitänyt vastata? Jos lahjat ovat vain kilteille, olin toki ollut tuhma. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole täydellinen ja jokainen tekee virheitä joskus. Me aikuiset tiedämme, ettei vaatimaton lahjakasani johtunut siitä mitä olin tai en ollut tehnyt. Tiesin jo etukäteen, etten tule lahjoja juurikaan saamaan sillä enhän ollut lapsuuden kodissanikaan niitä saanut sitten rippikoulun, ellei huomioon oteta muutamaa kodin ulkopuolelta tullutta Juhlapöydän konvehti-rasiaa tai mahdollisia kavereiden ihania yllätyksiä. Tyttöni kuitenkin katsoi epäuskoisena vuoroin minua ja vuoroin pientä lahjakasaani.

 Mielestäni sadut ja satuolennot kuuluvat lapsuuteen. Yritän vaalia mahdollisimman pitkään lapsen uskoa mm. joulupukkiin, vaikka joidenkin mielestä se on huijausta. Minun luokseni joulupukki tuli kuitenkin kutsumatta vielä täysi-ikäisenäkin. Olisittepa nähneet naapureiden ilmeet :D Mitä siis vastasinkaan Tellulle? Selitin hänelle, ettei varmaan kukaan ole ollut täysin kiltti. Virheet kuuluvat elämään ja joulupukkikin sen ymmärtää. Selitin kuinka pukki osaa antaa toisenlaisiakin lahjoja, joita ei voi kääriä. Sellaiset toisenlaiset lahjat vievät hyvää joulumieltä muille. Kerroin myös kuinka suurin lahjatoiveeni kuitenkin toteutui; ympärilläni oli kaikki rakkaat ihmiset onnellisina ja iloisina eikä kenelläkään ollut kiire mihinkään.

 Lopuksi muistutan teitä arvonnasta. Vielä on huominen aikaa osallistua ja se arvontahan löytyy täältä. Mukavaa ja rentoa loppuviikkoa♥

Paperirullatontut

 Rakastan askartelemista ja haluan myös tukea lasten innostusta sekä luovuutta. Jos meillä lapset saisivat päättää, he eivät varmaan muuta tekisikään kuin askartelisivat :D Joskus on kuitenkin niitä hetkiä, jolloin ei jaksa, ehdi eikä kiinnosta käyttää sitä omaa luovuuttaan. Niitä hetkiä, jolloin ei jaksa suunnitella mitään uutta. Onneksi askarteluideat eivät vanhene ja joskus voi olla ihan kivaakin tehdä vuosien päästä jotain uudestaan! Ainakin lapsen kanssa, joka ei aikaisemmin ole vastaavaa edes tehnyt.

 Niinpä Onnin kanssa otimmekin monipuolisen paperirullan käsittelyyn. Tonttuja paperirullasta on syntynyt aikaisemminkin ja tällä kertaa tontut saivat huovasta vaatteet ja tokihan hatussa tiuku pitää olla! Onni tahtoi myös langasta parran, sillä mitä enemmän poika saa saksia käyttää, sen enemmän hän nauttii. Nämä tontut ovat kuulemma olleet kovia ulkoilemaan, joten tarvitsivat punaiset nappinenät. Punalakkisen tontun silmissä Onni myös hieman hupsutteli valitsemalla erikokoiset irtosilmät :)

 Tonttumaista joulunaikaa♥

Lucia-neito

 Tänään vietetään Lucian päivää ja isommat lapset pääsevätkin katsomaan Lucia-kulkuetta. Viime vuonna tein lapsille oman Lucia-kruunun, mutta tänä vuonna meillä on Onnin ilona hieman hiljaisempi Lucia.

 Oikeastaan lapset tekivät enkeleitä, mutta samalla laillahan tämä Luciakin syntyi ilman siipiä. Vielä ehdit tehdä oman Luciankin, sillä tämä on taas kerran helppo ja nopea tehdä.

Pieni enkeli/Lucia syntyy helposti kiertämällä valkoista lankaa tulitikkuaskin ympärille; ensin leveyssuunnassa reilu 10 kertaa. Keritty lankavyyhti solmitaan pienillä lankapätkillä käsiksi. Sitten kieputetaan askin ympärille pituussuunnassa noin 20 kertaa. Kädet pujotetaan varovasti vyyhdin väliin ja solmitaan tiukasti langalla. Mekon helma leikataan auki ja pääksi liimataan helmi ja selkään siivet. Nämä lasten versiot on kieputettu noin 6cm:n ja noin 10cm pitkiin pahvinpalasiin.

 Hyvää Lucian päivää♥

Kakkupaperikuuset

 Tänään luukusta paljastuu superhelppo ja nopea kuusen ohje. Meidän kuuset päätyvät suurella todennäköisyydellä jouluasetelmaan, mutta näillä voi myös koristaa roikkuversiona ikkunaa, kuusta jne. tai iskeä alustalle pöytäkoristeeksi.

 Tähän helppoon kuuseen tarvitsee vain helmiä, erikokoisia kakkupapereita, puutikun, sakset, liimaa ja halutessa tähden sekä sen ripustusnarun. Kakkupaperia leikataan säteen verran ja liimataan kartioksi. Puutikkuun pujotetaan vuoroin helmiä ja kakkupapereita niin, että helmi asettuu kakkupaperin alle. Lopuksi tikkuun liimataan tähti. Näihin lasten omiin tähtiin tein pienen kolon ennen liimausta.

 Suosittelen lasten kanssa harkitsemaan kakkupaperin liimaamista helmeen kiinni. Etenkin meidän eskarilaisella oli sellainen vauhti päällä, että muutama paperi hieman kärsi tikussa ja kuusi on nyt epäsymmetrinen. Toisaalta sellaisiahan ne kuuset ovat luonnossakin :D

 Jännittäviä joulunaluspäiviä♥

Muumikassi-arvonta

 Olemme taas päässeet sunnuntaihin ja kolmanteen adventtiin. Tässä joulukalenterissa se tarkoittaa viime viikkoisen tapaan arvontaa :) Tällä kertaa palkinnon on valinnut Onni.

 Valitettavasti palkinnon kuvaamiseen sisällä oli liian pimeää ja ulkona liian tuulista. Kuva siis hieman vääristää palkinnon väriä. Arvottavana on yksi kappale tummansinisiä, puuvillaisia Taikamuumi-kasseja. Tuttuun tapaan osallistua voi jättämällä kommentin. Blogin viralliset lukijat saavat yhden lisäarvan ja joulun kunniaksi lisäarvan voi saada myös seuraamalla meitä Instassa. Jaossa on siis yhteensä kolme arpaa, joten ilmoitathan, monella arvalla olet mukana ja jätäthän myös toimivan sähköpostiosoitteesi, niin palkinnon pitäisi ehtiä vielä jouluksi perille.  Arvonta alkaa nyt ja päättyy torstaina 15.12 klo 23.59. Onnea arvontaan♥

Itsenäisyyspäivän retki

 Yhteistyössä ArkiDesign

 Tämän päivän kalenteriluukku aukeaakin vasta illalla, joten kannattaa tulla katsomaan mitä kivaa on luvassa ;) Kalenteritouhujen välissä on mukava kirjoitella muutakin. Muistaakohan joku omasta lapsuudestaan joulun alla jaettuja paperisia joulupusseja? Siis sellaisia, jotka sisälsivät esim. hedelmän, piparin, karkin tms.? Halusin omille lapsilleni saada vastaavan kokemuksen, joten päätin suunnitella itsenäisyyspäiväksi retken metsään. Pussi muuttui lopulta kassiksi, jonka jokainen lapsi sai koristella omanlaisekseen.

 Näihin joulukasseihin piilotin matkaan hieman evästä; omenan, rusinakopan ja kaksi piparia. Itselleni pakkasin reppuun juomista ja tukevampaa retkievästä tarpeineen. Ilma oli ihanan aurinkoinen, mutta reilu 10 astetta pakkasta ja pieni viima saivat melkein vilukissan perumaan suunnitelmansa. Lopulta lähdettiin kuitenkin matkaan ja eihän metsän siimeksessä niin tuuli käynyt!

 Usein metsässä lapset leikkivät keskenään, valloittavat kiviä jne. Niin tehtiin nytkin, vaikka päämääränä olikin laavu. Onnin väsyessä oli hyvä levittää talja maahan ja levätä hetki sekä nauttia tietysti eväistä.

Retkijuomiset me olimmekin saaneet maisteltavaksi ArkiDesignilta, mutta palataan näihin juomiin myöhemmin. Koska halusin välttää taistelut kenen mikäkin juomapullo on, askartelimme pulloihin merkit, jotka sai tarvittaessa myös helposti pois. Näin pullot eivät menneet korissa sekaisin, mutta juominen paksujen hanskojenkin kanssa onnistui varmasti.

 Auringon jo laskiessa pääsimme vihdoin laavulle. Nuotion lämpö ja makkara kyllä jo maistuivatkin, vaikka itselläni pitikin kiirettä ollessani liikkeellä yksin lasten kanssa :D Monta tuntia juoksemista ja telmimistä metsässä vei lapsiltakin kyllä hyvin energiat pois. Tosin jälkikäteen etenkin Onnin väsymyksen ja harvinaiset retkikiukun syyksi paljastuikin illalla nousut kuume.

 Tuolla laavulla auringon laskiessa kyllä mieli lepäsi! Kuinka kaunis ja talvinen luonto voikaan olla, vaikka lunta ei ihan tuhottomasti ollutkaan! Sen verran vähän seikkailumieltä kyllä omistin, ettei hämärässä lähdetty kotiin kävellen. Eihän sitä tiedä mihin petoihin olisimme törmänneet :D Lämmin autokyyti jäätyneille sormilleni tuntuikin aika mahtavalle kotimatkalle.

 Kuten aikaisemmin lupasin, kerron teille nyt hieman uusista kotimaisista Röllijuomista, joita saimme retkellemme maisteltavaksi. Itse olin lapsena kova Rölli-fani ja meillä lapset tykkäävätkin kovasti vanhasta Rölli-pelistäni. Vanha Röllifani kyllä huomaa kauppojen hyllyiltä tällaiset uutuudet eli meillä oli siis ennestäänkin jo hieman kokemuksia Rölli-juomista.

 Uusista Rölli-limuista löytyy kolme eri makua. Pikkutäry rakastaa colaa ja hän tahtoikin maistaa Rölli-colaa. Näissä Rölli-limuissa on 30 prosenttia vähemmän sokeria, mutta pojan mielestä tämä oli todella hyvää. Äiti kiittää siis hieman terveellisemmästä vaihtoehdosta!

Onni kärsii refluksista eikä oikein ole edes limuista tykännyt. Pahentavathan ne hänen oloaan. Rölli juomista olisikin löytynyt kaksi täysmehua sisältävää pillimehuvaihtoehtoa; vadelma tai päärynä. Poika tahtoi kuitenkin muiden tavoin limupullon ja valitsi maukseen Röllimetsän marjat. Muiden Rölli-limujen tapaan tämäkin oli väri-ja lisäaineeton ja matalahiilihappoisena sopikin Onnille paremmin kuin normaalit limut. Oikeastaan yllätyin kuinka vähän pojan refluksioireet tästä limusta paheni! Limun juonnin jälkeistä tuttua korinaa, megaröyhtäyksiä ja ylösvirtausta ei lainkaan samassa mittakaavassa ollut.

 Mies maistoi Röllikylän päärynää ja joi salaa olemmat pullot :D Meidän perhe siis suosittelee näitä uusia Rölli-juomia! Kannattaa myös käydä tutustumassa osoitteessa www.röllimetsä.fi, josta löytyy askartelutehtäviä, Rölli-videoita ja muuta mukavaa puuhaa.