20. maaliskuuta 2014
Kun Pikkutäry pyörään rakastui
Käytiin alkuviikosta taloprojektin tiimoilta asioilla ja samalla pyörähdettiin Prismaan ruokaostoksille. Miehen etsiessä treenivaatetusta tutkailtiin lasten kanssa uusia polkupyöriä. Pikkutäry rakastui ensisilmäyksellä.
Jopo pitäisi siis saada. Periaatteessa oltiin ajateltu, että Tellun vanha pyörä kelpaisi tyttömäisyydestään huolimatta. Poikia on kuitenkin kasvamassa kaksi joten josko jonkinlainen uusi pyörä kesällä synttärilahjaksi tulisikin hommattua. 16-tuumaisen Jopon vähimmäispituus on 105cm ja meillä ei aivan niin pitkiä taideta vielä olla. Pienemmän päällä istui kyllä kaupassa ja siinä jalat ylettivät kivasti maahan, mutta se jäisi sitten nopeasti pieneksikin. Ehkä me katsellaan kuinka pyöräily alkaa maistumaan sillä onhan kesään aikaa. Ihanahan tuo kyllä olisi äidinkin mielestä.
18. maaliskuuta 2014
Ekaluokkalaisen kevääseen
Ulkona on taas talvi pakkasineen, mutta mieli sekä aatokset ovat jo ihanassa keväässä. Tellu on ottanut kasvupyrähdyksen ja tarvitsisi kipeästi uutta vaatetusta. Muutamia luottokamppeita hankitaan ihan varmasti.
Yksi meidän perusvaatteista on NovaStarin huppari. Merkin vaatteita on käytetty meillä jokunen vuosi todella ahkerasti ja kertaakaan ei ole vielä tuottanut pettymystä. Yhdelle vaatteelle tulee käyttöikänsä aikana lukuisia pesuja, mutta kunto pysyy hyvänä. Jyrä saa siis aikanaan Pikkutäryn vanhoja loistokuntoisia vaatteita niiden ahkerasta käytöstä huolimatta.
Hupparit ovat keväällä ilmojen lämmetessä ja kesän viileinä iltoina niin käteviä, että niitä tulee hankittua useita. Tellu on tykästynyt Puman vaatteisiin, joten ensiviikon kauppareissulla voisi Prismasta katsoa vaikka tätä
Kouluun Tellu tarvitsisi myös jotkin mukavat housut vaihtohousuiksi. Talvella saatujen hyvien kokemusten myötä meinasin antaa Reimalle mahdollisuuden ja ostaa merkin Odenset kokeiluun.
Farkun tyyliset housut, jotka sopivat myös sisäkäyttöön. Voisivat siis olla varsin kätevät koulussa. En kyllä tiedä miten nämä kestävät poikien perässä rymyämisen, mutta ei kai muusta kuin rautahaarniskasta voisi täyttä varmuutta ollakaan. Näyttävät siis sen verran mukaville, että otetaan riski :)
Yksi meidän perusvaatteista on NovaStarin huppari. Merkin vaatteita on käytetty meillä jokunen vuosi todella ahkerasti ja kertaakaan ei ole vielä tuottanut pettymystä. Yhdelle vaatteelle tulee käyttöikänsä aikana lukuisia pesuja, mutta kunto pysyy hyvänä. Jyrä saa siis aikanaan Pikkutäryn vanhoja loistokuntoisia vaatteita niiden ahkerasta käytöstä huolimatta.
| Kuva Lasten Taikamaasta |
| Kuva Prisman verkkokauppa |
Kouluun Tellu tarvitsisi myös jotkin mukavat housut vaihtohousuiksi. Talvella saatujen hyvien kokemusten myötä meinasin antaa Reimalle mahdollisuuden ja ostaa merkin Odenset kokeiluun.
Farkun tyyliset housut, jotka sopivat myös sisäkäyttöön. Voisivat siis olla varsin kätevät koulussa. En kyllä tiedä miten nämä kestävät poikien perässä rymyämisen, mutta ei kai muusta kuin rautahaarniskasta voisi täyttä varmuutta ollakaan. Näyttävät siis sen verran mukaville, että otetaan riski :)
17. maaliskuuta 2014
Vinkkejä pienten taiteilijoiden valloilleen päässeen luovuuden putsaukseen
Kuten aikaisemmassa postauksessa taisin jo mainita, Pikkutäry päästi luovuutensa valloilleen hieman väärässä paikassa. Paneeliseinä näyttää nyt tältä
Tellu on aina rakastanut piirtämistä, mutta tuotokset ovat pysyneet sallituissa paikoissa. Pikkutäry taas ei juurikaan ole kynien käytöstä innostunut ennen talvea, mutta sisällä vellovaa luovuutta on päästetty valloilleen valvovan silmän välttäessä kiellettyihin paikkoihin. Niinpä päätin jakaa kokemuksia muillekin.
Tuo tuorein tuotos saa kohta, mikäli Jyrä vain suostuu nukkumaan, kyytiä ihan Fairylla. Monet vannovat ihmesienten nimeen, mutta itse koitan aina ensin selviytyä sellaisilla tuotteilla joita kotoa jo löytyy. Kokemuksella uskallan jo sanoa maalin kestävän. Ensin siis pyyhitään kevyesti ihan pelkkää Fairya ja sitten voi vielä kostetulla liinalla pyyhkäistä.
Mustekynätahrat saavat myös kyytiä. Kevyitä keinoja paikasta riippuen on Fairy, sappisaippua, hiuslakka (suihkutetaan seinään) tai vaikkapa alkoholia sisältävä hajuvesi. Hajuvettä ei kuitenkaan kannata suihkuttaa seinään vaan ihan liinalle ja kevyesti kokeilla hankaamista. Sohvasta olen saanut taideteokset pois vauvan shampoolla, mikä pisti miettimään mitähän tavaraa tuote oikeasti onkaan! Eli ensin kostutetaan aineella liina tms. ja sitten varovaisesti pyyhitään ja tahranpoiston jälkeen vielä putsataan kevyesti kostutetulla liinalla. Mikäli jollain näistä ei lähde (meillä aina lähtenyt) niin asetonia tms. liuotinta sisältävät tuotteethan voivat tahran poistaa, mutta pinnan kestävyyttä en mene takaamaan.
Myös vauvan kosteuspyyhkeistä on moneksi. Tuoreet tussituotokset saa seinistä pois (myös taulutussi maalatulta seinäpinnalta). Puuväreihin sekä muovimattoon tulleisiin tuotoksiin tehoaa kuulemma myös ja käyttävätpä jotkut niitä ihan perussiivouksessakin.
Nyt sen seinän kimppuun! Toivottavasti muut eivät pääse katselemaan yhtä ihanaa taidetta vaan lasten luovuus pääsisi valloilleen pelkästään sallituissa paikoissa.
Tellu on aina rakastanut piirtämistä, mutta tuotokset ovat pysyneet sallituissa paikoissa. Pikkutäry taas ei juurikaan ole kynien käytöstä innostunut ennen talvea, mutta sisällä vellovaa luovuutta on päästetty valloilleen valvovan silmän välttäessä kiellettyihin paikkoihin. Niinpä päätin jakaa kokemuksia muillekin.
Tuo tuorein tuotos saa kohta, mikäli Jyrä vain suostuu nukkumaan, kyytiä ihan Fairylla. Monet vannovat ihmesienten nimeen, mutta itse koitan aina ensin selviytyä sellaisilla tuotteilla joita kotoa jo löytyy. Kokemuksella uskallan jo sanoa maalin kestävän. Ensin siis pyyhitään kevyesti ihan pelkkää Fairya ja sitten voi vielä kostetulla liinalla pyyhkäistä.
Mustekynätahrat saavat myös kyytiä. Kevyitä keinoja paikasta riippuen on Fairy, sappisaippua, hiuslakka (suihkutetaan seinään) tai vaikkapa alkoholia sisältävä hajuvesi. Hajuvettä ei kuitenkaan kannata suihkuttaa seinään vaan ihan liinalle ja kevyesti kokeilla hankaamista. Sohvasta olen saanut taideteokset pois vauvan shampoolla, mikä pisti miettimään mitähän tavaraa tuote oikeasti onkaan! Eli ensin kostutetaan aineella liina tms. ja sitten varovaisesti pyyhitään ja tahranpoiston jälkeen vielä putsataan kevyesti kostutetulla liinalla. Mikäli jollain näistä ei lähde (meillä aina lähtenyt) niin asetonia tms. liuotinta sisältävät tuotteethan voivat tahran poistaa, mutta pinnan kestävyyttä en mene takaamaan.
Myös vauvan kosteuspyyhkeistä on moneksi. Tuoreet tussituotokset saa seinistä pois (myös taulutussi maalatulta seinäpinnalta). Puuväreihin sekä muovimattoon tulleisiin tuotoksiin tehoaa kuulemma myös ja käyttävätpä jotkut niitä ihan perussiivouksessakin.
Nyt sen seinän kimppuun! Toivottavasti muut eivät pääse katselemaan yhtä ihanaa taidetta vaan lasten luovuus pääsisi valloilleen pelkästään sallituissa paikoissa.
11. maaliskuuta 2014
Paljosta kiitollinen (sekä Ticketin haalari)
Mielestäni kun on ikää reilusti päälle 70 saisi itsekkäästi nauttia elämästä juuri niin kuin haluaa etenkin jos on vielä voimissaan. Meillä mummo on aina ollut vähään tyytyväinen ja ahertanut urakalla töissä unohtaen itsensä. Koska kunto on ikäisekseen vielä erinomainen, olen yrittänyt houkutella mummoa ottamaan aikaa omaan hemmotteluunsa. Ei kuulemma osaa vaan jaksaa paremmin jos saa olla rakkaiden täystuhojeni kanssa. Siis myös sen yksilön joka päätti taiteilla tänään alkuillasta kokonaisen seinän kun paperi on loppunut!!
Olenkin mummolle kovin kiitollinen siitä kaikesta panostuksesta, jotka nämä meidän suvun nuorimmaiset ovat häneltä saaneet. Itse en kehtaa mummoa enää lastenhoitoavuksi pyytää, mutta mummo tulee usein automaattisesti paikalle auttamaan. Milloin tuo sairastuvalle pari kassillista ruokaa, milloin nappaa jonkun lapsista yökylään voidakseni keskittyä paremmin muihin tai sitten ajaa minut omasta kodistani nuorimmaisen kanssa rauhassa asioimaan. Lapset tykkäävät valtavasti, kun mummo jaksaa pelailla, lukea ja ylipäätään keskittyä vain ja ainoastaan heihin. Oikea aarre siis!
Ajan antamisen lisäksi mummo on myös viimeaikoina valitettavasti hemmotellut lapsemme piloille. Lähes aina kassissa on lapsille jotain; kirjaa, lelua, kyniä, vaatetta jne. Olen tästä hänelle ystävällisesti maininnut, mutta aina hän vaan hymähtää ettei täältä omaisuutta mukaansa hautaan saa. Juu ei saa, mutta ei meilläkään seinät enää tätä vauhtia yksinkertaisesti kestä ja lapsillakin pitäisi jotkin rajat olla. Aina ei yksinkertaisesti voi saada kaikkea!
Viikonloppuna mummon kassista löytyi vaatetta plus vuoden 7. värityskirja. Toki olen kiitollinen että mummo lapsille kalliita ulkovaatteitakin ostaa, mutta ennen ne olivat etukäteen synttäri- ja joululahjoja. Nykyään merkkipäivinä kannetaan lisää isoja suosikkitoivelahjoja lastenhuoneen täytteeksi. Vaikka mummo ostaakin yleensä ihan laatuvaatetta niin aina ne maut ja koot ei mene yksiin.
8. maaliskuuta 2014
Pikkutäry odottaa posteljoonia
4-vuotisuhma on rantautunut meille. Pian 4 täyttävän elämä tuntuu olevan välillä erittäin vaikeaa. Mitään E:llä alkavaa ei saisi suustaan päästää ja Pikkutäry kävelee kädet maata hipoen pois aina kun hänelle sanoo jotain hänestä epämiellyttävää. Eilisestä asti meillä on annettu palautetta tyhmästä posteljoonista.
Niin Tellu sai eilen lehden ja poika ei ikinä saa mitään. Ennen ovat Aku Ankka ja mainokset kelvanneet, mutta nyt poika tarvisi jo jotain ihan omalla nimellään tulevaa. Kävin pojan kanssa netissä katsastamassa lehtivaihtoehtoja olettaen valikoimaa olevan. Onhan tytöillekin jos jonkinlaista; Prinsessa, Barbie, Top Model jne sekä liuta erilaisia kerhoja. Lemmikkilehdetkin taitavat enemmän kiinnostaa tyttöjä kuin poikia. Etsintäni tulos oli 0 kiinnostavaa.
Muumi lehti olisi uponnut varmasti vuosi sitten, mutta nyt ei kiinnostanut. Turtles tai Spiderman eivät ole äidin mielestä vaihtoehto. Bamse ja Nalle Puh eivät myöskään uppoa niin paljoa, että viitsisin maksaa. Autot kelpaisi kummallekin, mutta sitä ei saa kotiin asti kannettuna. Mistä siis saa tilattua poikaa miellyttävää postia?
Niin Tellu sai eilen lehden ja poika ei ikinä saa mitään. Ennen ovat Aku Ankka ja mainokset kelvanneet, mutta nyt poika tarvisi jo jotain ihan omalla nimellään tulevaa. Kävin pojan kanssa netissä katsastamassa lehtivaihtoehtoja olettaen valikoimaa olevan. Onhan tytöillekin jos jonkinlaista; Prinsessa, Barbie, Top Model jne sekä liuta erilaisia kerhoja. Lemmikkilehdetkin taitavat enemmän kiinnostaa tyttöjä kuin poikia. Etsintäni tulos oli 0 kiinnostavaa.
Muumi lehti olisi uponnut varmasti vuosi sitten, mutta nyt ei kiinnostanut. Turtles tai Spiderman eivät ole äidin mielestä vaihtoehto. Bamse ja Nalle Puh eivät myöskään uppoa niin paljoa, että viitsisin maksaa. Autot kelpaisi kummallekin, mutta sitä ei saa kotiin asti kannettuna. Mistä siis saa tilattua poikaa miellyttävää postia?
3. maaliskuuta 2014
Pestävä ja tuhottava ennen käyttöä
Muistan kuinka aikoinaan ihastuttiin Tellun kanssa ensisilmäyksellä Pompdeluxin vaatteisiin. Laatu oli vakuuttavaa ja tykkäsimme ettei ihan heti samanlaisia vaatteita vastaan tullut. Viime vuonna koimme karvaita pettymyksiä useamman vaatteen kanssa. Kaksi hajosi heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen ja pari muuta järkytti laadullaan lyhyen käytön jälkeen. Täältä esim. löytyy postauksesta viime vuoden alussa 70% alella ostetut toppahousut lyhyen käyttönsä jälkeen lumisena talvena.
Useamman pettymyksen jälkeen en ole syksystä lähtien juurikaan merkin vaatteisiin kiinnittänyt huomiota. Nyt kuitenkin 70% ale sai houkuteltua tilaamaan melko reilun paketin, jossa oli mm. viime viikonlopulle juhliin mekko. Hain paketin perjantaina sen ensin jonkin aikaa seikkailtua ilmeisesti Itellan logistiikkakeskuksessa.
Lauantaina iltasella pesin mekon pesuohjeen mukaan. Vaikka kuukaudesta toiseen huutavat poikavauvat ovat opettaneet kotitöissä menemään pitkälti siitä mistä aita on matalin, olen yhä erittäin tarkka vaatteiden hoidossa. Mies kiertääkin koko kodinhoitohuoneen kaukaa todeten ettei uskalla edes tyhjentää konetta. Väsyneenä laitoin mekon kuivumaan ja juhliin valmistautuessa huomasin sen menneen jo ensimmäisessä pesussa rikki.
En kovin taidokkaasti onnistunut kiireessä kameralla tuhoja ikuistamaan, mutta siis molemmista olkapäistä on laajalta alueelta paljetit irronneet lankojen vain hapsottaessa. Juhliin oli siis tietysti kamala kiire ja itselläni kolme lasta + itse laitettavana edes jonkinlaiseen edustuskuntoon miehen huudattaessa valmiina jo autoa ulkona. Jyrä huusi vakiona, Pikkutäry ilmoitti ettei halua tyhmiin juhliin (kiitos koulun isot pojat, jotka opetitte poikaa noin taidokkaaksti) ja Tellu itki ettei risalla mekolla voi mihinkään lähteä. Kuinka ihanaa!
Verenpaineeni ollessa varmasti huippulukemissa ehdittiin juhliin kuitenkin ajoissa. Tellulla oli kuin olikin risa mekko päällänsä. Taivaallisen ihana suklaakakku sai tytön mielen paremmaksi, Pikkutärynkin muuttamaan mielipidettään juhlista ja toimimaan lääkkeenä verenpaineelleni. Vain meidän minimies jatkoi kiukkuaan, mutta helliä sylejä hänelle juhlassa riitti.
Nyt vuorokauden toivuttuani olen entistä varmempi ettei meille taida pitkään aikaan enää Pompin vaatteita tulla. Tosin eihän sitä koskaan tiedä jos jollain heikolla hetkellä sorrun taas aleen. Toivon että muut paketin vaatteet edes kestäisivät ja olen onnellinen ettei mekko maksanut kuin reilun 10€. Niin ja kaiholla lähes kuola kilpaa Jyrän kanssa valuen muistelen sitä taivaallista suklaakakkua.
Maukasta maaliskuun alkua kaikille!
Useamman pettymyksen jälkeen en ole syksystä lähtien juurikaan merkin vaatteisiin kiinnittänyt huomiota. Nyt kuitenkin 70% ale sai houkuteltua tilaamaan melko reilun paketin, jossa oli mm. viime viikonlopulle juhliin mekko. Hain paketin perjantaina sen ensin jonkin aikaa seikkailtua ilmeisesti Itellan logistiikkakeskuksessa.
Lauantaina iltasella pesin mekon pesuohjeen mukaan. Vaikka kuukaudesta toiseen huutavat poikavauvat ovat opettaneet kotitöissä menemään pitkälti siitä mistä aita on matalin, olen yhä erittäin tarkka vaatteiden hoidossa. Mies kiertääkin koko kodinhoitohuoneen kaukaa todeten ettei uskalla edes tyhjentää konetta. Väsyneenä laitoin mekon kuivumaan ja juhliin valmistautuessa huomasin sen menneen jo ensimmäisessä pesussa rikki.
En kovin taidokkaasti onnistunut kiireessä kameralla tuhoja ikuistamaan, mutta siis molemmista olkapäistä on laajalta alueelta paljetit irronneet lankojen vain hapsottaessa. Juhliin oli siis tietysti kamala kiire ja itselläni kolme lasta + itse laitettavana edes jonkinlaiseen edustuskuntoon miehen huudattaessa valmiina jo autoa ulkona. Jyrä huusi vakiona, Pikkutäry ilmoitti ettei halua tyhmiin juhliin (kiitos koulun isot pojat, jotka opetitte poikaa noin taidokkaaksti) ja Tellu itki ettei risalla mekolla voi mihinkään lähteä. Kuinka ihanaa!
Verenpaineeni ollessa varmasti huippulukemissa ehdittiin juhliin kuitenkin ajoissa. Tellulla oli kuin olikin risa mekko päällänsä. Taivaallisen ihana suklaakakku sai tytön mielen paremmaksi, Pikkutärynkin muuttamaan mielipidettään juhlista ja toimimaan lääkkeenä verenpaineelleni. Vain meidän minimies jatkoi kiukkuaan, mutta helliä sylejä hänelle juhlassa riitti.
Nyt vuorokauden toivuttuani olen entistä varmempi ettei meille taida pitkään aikaan enää Pompin vaatteita tulla. Tosin eihän sitä koskaan tiedä jos jollain heikolla hetkellä sorrun taas aleen. Toivon että muut paketin vaatteet edes kestäisivät ja olen onnellinen ettei mekko maksanut kuin reilun 10€. Niin ja kaiholla lähes kuola kilpaa Jyrän kanssa valuen muistelen sitä taivaallista suklaakakkua.
Maukasta maaliskuun alkua kaikille!
1. maaliskuuta 2014
Kotiäiti "sijoittaa"
Sattuipa toissa viikolla niin ihanasti, että hetken mielijohteesta ostetulla Kenolla voitin reilut 100€. Mukava lisä kotiäidin tienesteihin. Viisaampi olisi ehkä sijoittanut rahat jotenkin toisin, mutta kun reissun päällä ollessamme kyläpaikassa sattui olemaan Me&I esittely niin järki unohtui. Säästämisen tai fiksumman sijoittamisen sijaan meille on tulossa jokaiselle lapselle jotakin.
Vauvalle tilasin nämä housut, mutta en tiedä mikä ihme ajatuskatkos tuli sillä tilasin koossa 74/80, vaikka tällä hetkellä käytämme vasta kokoa 62. Onneksi näin päin sillä kasvaahan tuo minimies joskus!
Pikkutäryllä on yhä punainen vaihde menossa, joten ei tarvinnut kauaa miettiä mistä poika voisi tykätä.
Toivottavasti kesää ajatellen kuitenkin muutkin t-paidat kelpaavat. Ainakin sellaiset joissa on autoja.
Tellu sai valita ihan itse, mutta päätyi eläinrakkaana vain tähän
Vauvalle tilasin nämä housut, mutta en tiedä mikä ihme ajatuskatkos tuli sillä tilasin koossa 74/80, vaikka tällä hetkellä käytämme vasta kokoa 62. Onneksi näin päin sillä kasvaahan tuo minimies joskus!
Pikkutäryllä on yhä punainen vaihde menossa, joten ei tarvinnut kauaa miettiä mistä poika voisi tykätä.
Toivottavasti kesää ajatellen kuitenkin muutkin t-paidat kelpaavat. Ainakin sellaiset joissa on autoja.
Tellu sai valita ihan itse, mutta päätyi eläinrakkaana vain tähän
Yleensä onni ei ole puolellani joten olen tuhlailun jälkeenkin vielä kovin iloinen voitosta. Salaa haaveilen jo uudesta voitostakin, vaikka todella harvoin edes Veikkauksen pelejä pelailen. Ainahan sitä saa haaveilla ja suunnitella! Eihän sitä koskaan tiedä vaikka onni kotiutuisi joskus risukasaankin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)