Kohti pääsiäistä

 Tajusin eilen lehteä selaillessani, että aivan pianhan pitää jo ostaa pääsiäisruohoihin siemenet. Meillä Pikkutäryltä puuttui viime vuona oma istutusastia, joten päätettiin korjata tilanne askartelemalla. Fiksu olisi tarkistanut ensin olemassa olevat tarvikkeet ja vasta sitten luvannut, mutta  hyvin selvittiin näinkin ja saatiin omasta mielestämme melkoisen hieno pupu aikaan :)

 Jugurttipurkki siis päätyi pohjaksi, jonka päällystimme valkoisella huovalla. Päällystämiseen ohut huopa olisi sopinut paljon paremmin, mutta sitä meiltä ei juuri nyt löytynyt. Nenän ja korvan kimaltavat osiot ovat kartonkia, mutta hyvin esim. ohut huopakin soveltuisi.

 Keltaisesta huovastahan saisi samalla tyylillä esim. hienon tipun. Muutenkin tyhjät maito-, jugurtti- ja pillimehupurkit tai vaikkapa kertiskupit soveltuvat tähän tarkoitukseen loistavasti. Niiden koristelussakin vain luovuutta kehiin ja kyllä tulee hienoja ruohoja pääsiäiseksi!

Etsintäkuulutus!! (halutaan ostaa)

Pikkutäry on jo kauan etsinyt kirpputoreilta Tomi traktori-sarjan Hinkua, mutta turhaan. Tänään meni hermot ja koska huuto.netistäkään ei löytynyt niin kokeillaan vielä tätä. Eli siis halutaan ostaa hyväkuntoinen Hinku-puimuri. Siis tämä


Kuva täältä

  Jos joltakin sattuu ylimääräinen löytymään niin tarjota saa sähköpostilla tellujapikkutary(at)gmail.com

Suurten asioiden äärellä

 Vieläkään en ole saanut tartuttua kunnolla kameraan ja syykin siihen on todella suuri. Siinä missä kevät saa aikaan naisissa vauvakuumetta ja miehet kuumeilemaan puolestaan autoista on meillä kuumeilun aihe vieläkin suurempi. Talo täytyisi saada tai siis sopiva talopaketti tai pohja löytää. Netistä olen vähäisellä omalla ajalla selaillut vaihtoehtoja, mutta ei oikein innosta mikään valmiista ratkaisuista. Toki talopakettienkin pohjiin voi joitain muutoksia aina tehdä, mutta tulisikohan kuitenkin jokin muu ratkaisu halvemmaksi? Toimivuudesta en missään nimessä halua tinkiä ja niinpä kaikelle on löydyttävä kunnolla paikkansa.

 Pitkään ollaan myös mietitty nykyisen talon laajennusta, sillä perhekoon kasvaessa lisätilaa tarvitaan. Kuitenkaan laajennuksella ei saisi nykyiseen kokonaisuuteen huimasti lisää toimivuutta ongelmakohtien ollessa jossain ihan muissa kohdissa, joten onko siihenkään järkeä rahojaan pistää?  Etenkään kun samalla pitäisi tehdä muutakin kallista kuten uusia ikkunat, joita on määrällisesti lähes kahden omakotitalon verran.

 Talokuume on siis kova! Jos tästä joskus ratkaisu saadaan tehtyä niin luvassa on varmasti myös sisustuspohdintaa ja muuta aiheeseen liittyvää. Mutta ennen niitä pitäisi ongelma osata ratkaista ja pistää hommat eteenpäin. Katsellaan siis mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan!

Vilinää

 Pikkutäryn kanssa karattiin hetkeksi koneelle. Täällä on näin loma-aikaan taas riittänyt vilskettä, kun on omien lasten lisäksi ollut vaihteleva määrä yökyläilemässä. Saapahan kokea oikeaa suurperheen elämää, jossa jopa kilo jauhelihaa tuntuu kovin pienelle ;) Energiaa on purattu niin pulkkamäessä kuin hiihtoladullakin. Tai kuten eräskin vieras suureen ääneen kyseli, että missä ladulla? Umpihangessa on hieman enemmän haastetta, mutta tarpeeksi kun hiihtää niin tulee siihen latukin :)

 Sisällä leikkien ja pelien mennessä väsymyksestä osittain riidaksi piti keksiä muuta puuhaa. Kävin sitten illan pelastukseksi kauppareissulla nappaamassa tekemistä Tiimarista -70% alella.

 Näistä tarroista, papereista ja korttipohjista jne. taitaa syntyä vanhemmille ja kavereille kauniita kortteja sekä muita tekeleitä.

 Ihanaa viikonloppua kaikille!

Pohdintaa kotiäitiydestä

 Lapsen lähestyessä kolmen vuoden rajaa alkavat ajatukset viimeistään kääntymään töihin paluuseen. Itse mietin jo viime syksynä Tellun aloittaessa eskaria miten seuraava syksy hoidettaisiinkaan. Tahtoisin siis olla kotona, kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, mutta tuo yksi kotielämän rajapyykki ylittyisi kesällä. Päätin asian kuitenkin järjestyvän tavalla tai toisella. Eihän tuo toive nyt voisi olla muutamasta kuukaudesta kiinni etenkään kun vakituista työpaikkaa ei olisi odottamassa. Toisaalta taas tuntuu pidetäänkö tälläistä useita vuosia kotona viihtyvää äitiä ihan lusmuna? Nykyäänhän pienten lasten äidit tahdottaisiin takaisin työelämään mahdollisimman pian.

 Mitään lusmuilua ei kuitenkaan mielestäni kotiäiti harrasta vaan lasten sekä siinä ohessa kodin hoitaminen käyvät kyllä työstä. Päivät ovat erittäin työntäyteisiä eikä ainakaan maalla asuessa aikuiskontakteja ole läheskään joka päivä. Itselleni tämä on sopinut sillä olen halunnut olla lasten arjessa täysipainoisesti läsnä kun he ovat vielä pieniä. En muista omasta lapsuudestani mitään yhteistä vanhempieni kanssa, mutta toivottavasti omat lapseni aikuisina muistaisivat.

 Mietin myös miten erilaisessa asemassa esikoinen on saadessaan olla kotona paljon kauemmin. Tellun eskarivuosi ja näillä näkymin koulun aloitus sujuvat turvallisesti kotona vanhemman kanssa, mutta kuinka mahdollista se on enää Pikkutäryllä saati sitten hänen sisaruksellaan? Epäilen vahvasti ettei siinä vaiheessa enää pelkkä tahtotila riitäkään mahdollistamaan toivetta. Suuri unelma olisikin tehdä töitä kotoa käsin, mutta aika näyttää mihin työhön kotiäidin ura aikanaan vaihtuukaan.

 Lopuksi voin suurella ilolla ilmoittaa, että kuvaongelmat ovat viimein voitettu. Tulossa siis vihdoin postauksia ihan kuvien kera kunhan ensin ehdin niitä nappailemaan.

14.2

 Vaikka itse en karun menneisyyden vuoksi ole oppinut ystävänpäivästä perustamaankaan niin silti tämän lainauksen myötä haluan toivottaa teille hyvää ystävänpäivää!

"Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä.
- Ole hyvä...kesytä minut! se sanoi.
- Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä ja oppia tuntemaan paljon asioita.
- Ei voi tuntea muuta kuin sen, minkä itse on kesyttänyt, kettu sanoi. Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea mitään. He ostavat kaupasta valmiiksi tehtyjä tavaroita. Mutta kun kaupoissa ei myydä ystäviä, niin ei ihmisillä enää niitä ole. Kesytä minut, jos kerran haluat ystävän!
- Mitä minun tulee tehdä? pikku prinssi kysyi.
- Sinun täytyy olla hyvin kärsivällinen, kettu vastasi. Ensin istuudut ruohikkoon, noin, vähän etäälle minusta. Minä tarkastelen sinua, etkä sinä puhu mitään. Väärinkäsitykset johtuvat aina sanoista. Mutta päivä päivältä voit istuutua vähän lähemmäksi..."
   -Antoine de Saint-Exupéry

Liukasta laskiaista

 Tänään käytiin kokeilemassa ystäväperheen kanssa vaatteiden kestävyyttä retkeilemällä laskiaismäkeen osittain tihkusateessa jopa viideksi tunniksi. Vaikka sää ei suosinutkaan niin oli hurjan kivaa paistella makkaraa ja katsella lasten riemua :) Mäki vei etenkin lopuksi hurjan lujaa, mutta onneksi Pikkutäryltä karkasi aina liukuri alta ennen kuin pääsi vielä kunnolla vauhtiinkaan.

Valitettavasti kuvia en pysty vieläkään lähettämään, mutta tulipahan talvivaatteiden vedenkestävyys testattua.
Tytsy oli Pompdeluxin haalarissaan sisävaatteiltaan täysin kuiva kuten myös Pikkutäry Ticketissään , vaikka kotimatkalle ulkoapäin täysin läpimärkiä lapsia ei olisi viitsinyt autoon ottaa. Lasten kaverilla oli  Reimatecin takki sekä housut ja hänellä vaatteet kastuivat käsivarsista sekä polvista alaspäin. Onneksi lapsi kuitenkaan ei aivan jäässä ollut! Reiman puolustukseksi voin kyllä sanoa, että Pikkutäryn Reimatecin hanskat kyllä pitivät veden ulkopuolella, mutta kyllähän tämäkin "testi" hieman vahvisti omia kokemuksiani merkin ulkovaatteista. Harmi sinällään sillä en tiedä uskallanko satsata Reiman kevätvaatteisiin, vaikka varsin kivoja vaihtoehtija olisikin tarjolla.

 Hyvin siis talvivaatteetkin kestävät vesikelejä ja kaikkein pahiten kastuimme me aikuiset! Sauna, viltti, takka ja kuuma juotava ovat päivän reippailujen jälkeen erittäin kaivattuja. Päivän kokemusten jälkeen päätin myös, että ensi talveksi on kyllä itsellekin hankittava oikeasti kunnon varusteet ihan kengistä päälakeen asti!