4-vuotisuhma on rantautunut meille. Pian 4 täyttävän elämä tuntuu olevan välillä erittäin vaikeaa. Mitään E:llä alkavaa ei saisi suustaan päästää ja Pikkutäry kävelee kädet maata hipoen pois aina kun hänelle sanoo jotain hänestä epämiellyttävää. Eilisestä asti meillä on annettu palautetta tyhmästä posteljoonista.
Niin Tellu sai eilen lehden ja poika ei ikinä saa mitään. Ennen ovat Aku Ankka ja mainokset kelvanneet, mutta nyt poika tarvisi jo jotain ihan omalla nimellään tulevaa. Kävin pojan kanssa netissä katsastamassa lehtivaihtoehtoja olettaen valikoimaa olevan. Onhan tytöillekin jos jonkinlaista; Prinsessa, Barbie, Top Model jne sekä liuta erilaisia kerhoja. Lemmikkilehdetkin taitavat enemmän kiinnostaa tyttöjä kuin poikia. Etsintäni tulos oli 0 kiinnostavaa.
Muumi lehti olisi uponnut varmasti vuosi sitten, mutta nyt ei kiinnostanut. Turtles tai Spiderman eivät ole äidin mielestä vaihtoehto. Bamse ja Nalle Puh eivät myöskään uppoa niin paljoa, että viitsisin maksaa. Autot kelpaisi kummallekin, mutta sitä ei saa kotiin asti kannettuna. Mistä siis saa tilattua poikaa miellyttävää postia?
8. maaliskuuta 2014
3. maaliskuuta 2014
Pestävä ja tuhottava ennen käyttöä
Muistan kuinka aikoinaan ihastuttiin Tellun kanssa ensisilmäyksellä Pompdeluxin vaatteisiin. Laatu oli vakuuttavaa ja tykkäsimme ettei ihan heti samanlaisia vaatteita vastaan tullut. Viime vuonna koimme karvaita pettymyksiä useamman vaatteen kanssa. Kaksi hajosi heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen ja pari muuta järkytti laadullaan lyhyen käytön jälkeen. Täältä esim. löytyy postauksesta viime vuoden alussa 70% alella ostetut toppahousut lyhyen käyttönsä jälkeen lumisena talvena.
Useamman pettymyksen jälkeen en ole syksystä lähtien juurikaan merkin vaatteisiin kiinnittänyt huomiota. Nyt kuitenkin 70% ale sai houkuteltua tilaamaan melko reilun paketin, jossa oli mm. viime viikonlopulle juhliin mekko. Hain paketin perjantaina sen ensin jonkin aikaa seikkailtua ilmeisesti Itellan logistiikkakeskuksessa.
Lauantaina iltasella pesin mekon pesuohjeen mukaan. Vaikka kuukaudesta toiseen huutavat poikavauvat ovat opettaneet kotitöissä menemään pitkälti siitä mistä aita on matalin, olen yhä erittäin tarkka vaatteiden hoidossa. Mies kiertääkin koko kodinhoitohuoneen kaukaa todeten ettei uskalla edes tyhjentää konetta. Väsyneenä laitoin mekon kuivumaan ja juhliin valmistautuessa huomasin sen menneen jo ensimmäisessä pesussa rikki.
En kovin taidokkaasti onnistunut kiireessä kameralla tuhoja ikuistamaan, mutta siis molemmista olkapäistä on laajalta alueelta paljetit irronneet lankojen vain hapsottaessa. Juhliin oli siis tietysti kamala kiire ja itselläni kolme lasta + itse laitettavana edes jonkinlaiseen edustuskuntoon miehen huudattaessa valmiina jo autoa ulkona. Jyrä huusi vakiona, Pikkutäry ilmoitti ettei halua tyhmiin juhliin (kiitos koulun isot pojat, jotka opetitte poikaa noin taidokkaaksti) ja Tellu itki ettei risalla mekolla voi mihinkään lähteä. Kuinka ihanaa!
Verenpaineeni ollessa varmasti huippulukemissa ehdittiin juhliin kuitenkin ajoissa. Tellulla oli kuin olikin risa mekko päällänsä. Taivaallisen ihana suklaakakku sai tytön mielen paremmaksi, Pikkutärynkin muuttamaan mielipidettään juhlista ja toimimaan lääkkeenä verenpaineelleni. Vain meidän minimies jatkoi kiukkuaan, mutta helliä sylejä hänelle juhlassa riitti.
Nyt vuorokauden toivuttuani olen entistä varmempi ettei meille taida pitkään aikaan enää Pompin vaatteita tulla. Tosin eihän sitä koskaan tiedä jos jollain heikolla hetkellä sorrun taas aleen. Toivon että muut paketin vaatteet edes kestäisivät ja olen onnellinen ettei mekko maksanut kuin reilun 10€. Niin ja kaiholla lähes kuola kilpaa Jyrän kanssa valuen muistelen sitä taivaallista suklaakakkua.
Maukasta maaliskuun alkua kaikille!
Useamman pettymyksen jälkeen en ole syksystä lähtien juurikaan merkin vaatteisiin kiinnittänyt huomiota. Nyt kuitenkin 70% ale sai houkuteltua tilaamaan melko reilun paketin, jossa oli mm. viime viikonlopulle juhliin mekko. Hain paketin perjantaina sen ensin jonkin aikaa seikkailtua ilmeisesti Itellan logistiikkakeskuksessa.
Lauantaina iltasella pesin mekon pesuohjeen mukaan. Vaikka kuukaudesta toiseen huutavat poikavauvat ovat opettaneet kotitöissä menemään pitkälti siitä mistä aita on matalin, olen yhä erittäin tarkka vaatteiden hoidossa. Mies kiertääkin koko kodinhoitohuoneen kaukaa todeten ettei uskalla edes tyhjentää konetta. Väsyneenä laitoin mekon kuivumaan ja juhliin valmistautuessa huomasin sen menneen jo ensimmäisessä pesussa rikki.
En kovin taidokkaasti onnistunut kiireessä kameralla tuhoja ikuistamaan, mutta siis molemmista olkapäistä on laajalta alueelta paljetit irronneet lankojen vain hapsottaessa. Juhliin oli siis tietysti kamala kiire ja itselläni kolme lasta + itse laitettavana edes jonkinlaiseen edustuskuntoon miehen huudattaessa valmiina jo autoa ulkona. Jyrä huusi vakiona, Pikkutäry ilmoitti ettei halua tyhmiin juhliin (kiitos koulun isot pojat, jotka opetitte poikaa noin taidokkaaksti) ja Tellu itki ettei risalla mekolla voi mihinkään lähteä. Kuinka ihanaa!
Verenpaineeni ollessa varmasti huippulukemissa ehdittiin juhliin kuitenkin ajoissa. Tellulla oli kuin olikin risa mekko päällänsä. Taivaallisen ihana suklaakakku sai tytön mielen paremmaksi, Pikkutärynkin muuttamaan mielipidettään juhlista ja toimimaan lääkkeenä verenpaineelleni. Vain meidän minimies jatkoi kiukkuaan, mutta helliä sylejä hänelle juhlassa riitti.
Nyt vuorokauden toivuttuani olen entistä varmempi ettei meille taida pitkään aikaan enää Pompin vaatteita tulla. Tosin eihän sitä koskaan tiedä jos jollain heikolla hetkellä sorrun taas aleen. Toivon että muut paketin vaatteet edes kestäisivät ja olen onnellinen ettei mekko maksanut kuin reilun 10€. Niin ja kaiholla lähes kuola kilpaa Jyrän kanssa valuen muistelen sitä taivaallista suklaakakkua.
Maukasta maaliskuun alkua kaikille!
1. maaliskuuta 2014
Kotiäiti "sijoittaa"
Sattuipa toissa viikolla niin ihanasti, että hetken mielijohteesta ostetulla Kenolla voitin reilut 100€. Mukava lisä kotiäidin tienesteihin. Viisaampi olisi ehkä sijoittanut rahat jotenkin toisin, mutta kun reissun päällä ollessamme kyläpaikassa sattui olemaan Me&I esittely niin järki unohtui. Säästämisen tai fiksumman sijoittamisen sijaan meille on tulossa jokaiselle lapselle jotakin.
Vauvalle tilasin nämä housut, mutta en tiedä mikä ihme ajatuskatkos tuli sillä tilasin koossa 74/80, vaikka tällä hetkellä käytämme vasta kokoa 62. Onneksi näin päin sillä kasvaahan tuo minimies joskus!
Pikkutäryllä on yhä punainen vaihde menossa, joten ei tarvinnut kauaa miettiä mistä poika voisi tykätä.
Toivottavasti kesää ajatellen kuitenkin muutkin t-paidat kelpaavat. Ainakin sellaiset joissa on autoja.
Tellu sai valita ihan itse, mutta päätyi eläinrakkaana vain tähän
Vauvalle tilasin nämä housut, mutta en tiedä mikä ihme ajatuskatkos tuli sillä tilasin koossa 74/80, vaikka tällä hetkellä käytämme vasta kokoa 62. Onneksi näin päin sillä kasvaahan tuo minimies joskus!
Pikkutäryllä on yhä punainen vaihde menossa, joten ei tarvinnut kauaa miettiä mistä poika voisi tykätä.
Toivottavasti kesää ajatellen kuitenkin muutkin t-paidat kelpaavat. Ainakin sellaiset joissa on autoja.
Tellu sai valita ihan itse, mutta päätyi eläinrakkaana vain tähän
Yleensä onni ei ole puolellani joten olen tuhlailun jälkeenkin vielä kovin iloinen voitosta. Salaa haaveilen jo uudesta voitostakin, vaikka todella harvoin edes Veikkauksen pelejä pelailen. Ainahan sitä saa haaveilla ja suunnitella! Eihän sitä koskaan tiedä vaikka onni kotiutuisi joskus risukasaankin!
28. helmikuuta 2014
Uimakouluun
Talvilomalle tullessa Tellun reissuvihosta löytyi tieto uimakoulun alkamisesta muutaman viikon päästä. Mahtavaa! Vaan uudet uikkarithan meni ostoslistalle. Käytiin hieman kyläilemässä ja samalla reissulla pyörähdettiin kauppakeskuksessa uikkareita ostamassa tai pikemminkin katsomassa. Miellyttäviä kun ei löytynyt. Onneksi on nettikaupat!
Espritin sivuilta Tellu tykkäsi tästä eniten. Toivoi kuitenkin etsittävän vielä muualtakin mieluisampaa.
Nextin sivuiltakaan ei mitään suuria ihastuksia koettu. Monesti muutenkin merkin meille jo pieneksi jääneet mekot sun muut saavat enemmän ihasteluja.
Tarpeeksi kauan eri putiikkeja selattuamme löytyi se mikä vei tytön sydämen.
MoloKidsin mallistoa siis. Harmiksemme Lasten Taikamaassa ei meidän kokoamme ollut eikä muualtakaan vielä oikeassa koossa ole löytynyt. Etsintä siis jatkukoon ja toivottavasti ajoissa sopiva koko jostain ilmaantuisi. 14. helmikuuta 2014
Ystävänpäivää
Rastasta arkea huutavan pikkumiehen kanssa, uuvuttava influenssa ja kiireet taloprojektin kanssa. Hetkittäin öisin sitä miettii, että tällaista sysipimeääkö se elämä on? Toisaalta taas ei osaisi kuvitella muunlaistakaan elämää. Omien kiireiden ja huolien keskellä sitä sortuu liian helposti unohtamaan ystävät. Ystävänpäivänä on hyvä ottaa itseään niskasta kiinni ja yrittää parantaa tapansa. Kullanarvoisia ystäviä kun tarvitsemme joka päivä eikä vain kerran vuodessa!
Alla olevan runon myötä haluan toivottaa teille ihanaa ystävänpäivää!
Ystävän ajatus ja rohkaiseva hymy ovat lämpö ja valo,
joita me kaikki tarvitsemme
jaksaaksemme elämämme matkalla.
joita me kaikki tarvitsemme
jaksaaksemme elämämme matkalla.
10. helmikuuta 2014
Luistellaan
Vaikka elo pienimmän kanssa onkin ollut vaikeaa, olemme yrittäneet isompien kanssa viettää normaalia elämää. Hiihtäminen on jäänyt lumen puutteen vuoksi harmittavan vähälle, mutta luistimia on kulutettu.
Itse pienenä vihasin luistimen piikkejä ja sainkin ihmetystä muilta luokan tytöiltä luistellessani hokkareilla. Hieman myöhemmin ne alkoivatkin yleistymään myös tyttöjen keskuudessa. Meillä Tellu on aina luistellut piikittömillä luistimilla ja on koulustakin saanut opettajalta kehuja ollen yksi luokan parhaita luistelijoita muiden tyttöjen kompuroidessa piikkeineen.
Tällä hetkellä lasten luistimet näyttävät tältä. Tellun ensimmäiset tyttömäisemmät luistimet ja Pikkutäryllä tietysti pitää olla edes hieman punaista. Tellulle on aikaisemmin hankittuna tyttömäisyyttä tuomaan pinkki kypärä sillä kypäränhän tarvitsee jokainen omansa.Yleensä olen ostanut uutena mustat luistimet, jotka toivottavasti koon sattuessa menevät sitten kaikilla lapsilla. Nyt lasten jalat ovat kuitenkin täysin saman kokoiset! Pikkutäry sai tuttavaperheeltä parilla pojalla olleet luistimet jotka varmasti ovat hyvässä kunnossa vielä Jyränkin jälkeen kunhan muistaa käytön jälkeen vaan huoltaa ja kauden alkaessa teroittaa.
Toivottavasti nyt vaan tulisi taas muutama pakkasaste, jotta päästäisiin yhä ulkojäälle. Jäähalliin kun on matkaa ja vapaita luisteluvuoroja hyvin vähän. Pikkutäry jo luisteleekin hienosti, mutta ulkojäällä meillä on ainakin opetteluvaihe ollut vähemmän hermoja kiristävää erilaisen pintansa takia.
Mukavia talven ulkoilupäiviä kaikille!
Itse pienenä vihasin luistimen piikkejä ja sainkin ihmetystä muilta luokan tytöiltä luistellessani hokkareilla. Hieman myöhemmin ne alkoivatkin yleistymään myös tyttöjen keskuudessa. Meillä Tellu on aina luistellut piikittömillä luistimilla ja on koulustakin saanut opettajalta kehuja ollen yksi luokan parhaita luistelijoita muiden tyttöjen kompuroidessa piikkeineen.
Tällä hetkellä lasten luistimet näyttävät tältä. Tellun ensimmäiset tyttömäisemmät luistimet ja Pikkutäryllä tietysti pitää olla edes hieman punaista. Tellulle on aikaisemmin hankittuna tyttömäisyyttä tuomaan pinkki kypärä sillä kypäränhän tarvitsee jokainen omansa.Yleensä olen ostanut uutena mustat luistimet, jotka toivottavasti koon sattuessa menevät sitten kaikilla lapsilla. Nyt lasten jalat ovat kuitenkin täysin saman kokoiset! Pikkutäry sai tuttavaperheeltä parilla pojalla olleet luistimet jotka varmasti ovat hyvässä kunnossa vielä Jyränkin jälkeen kunhan muistaa käytön jälkeen vaan huoltaa ja kauden alkaessa teroittaa.
Toivottavasti nyt vaan tulisi taas muutama pakkasaste, jotta päästäisiin yhä ulkojäälle. Jäähalliin kun on matkaa ja vapaita luisteluvuoroja hyvin vähän. Pikkutäry jo luisteleekin hienosti, mutta ulkojäällä meillä on ainakin opetteluvaihe ollut vähemmän hermoja kiristävää erilaisen pintansa takia.
Mukavia talven ulkoilupäiviä kaikille!
8. helmikuuta 2014
Pakkia
Postauksen piti käsitellä kuvien kanssa jotain ihan muuta, mutta nyt ei näköjään vaan aivotoimintaa sekä voimia ole. Meillä otettiin siis takapakkia ja sormiruokailu jäi hyvin lyhyeen. Ilmeisesti Jyrän röörit ovat siinä kunnossa, että kiinteät vain aiheuttivat enemmän tuskaa. Hoidellaan siis lääkkein ja pelkällä maidolla nyt jonkin aikaa ja mietitään ruokailua myöhemmin uudestaan.
Unettomien öiden ja miehen työreissujen ohella täällä on kovasti kilpailutettu talopakettifirmoja. Kuukauden päästä olisi viimeistään tarkoitus olla rakennuslupahakemus sisässä. Tämä aivottomuus sattuu siis hieman huonoon aikaan kun pitäisi pystyä niitä päätöksiäkin tekemään vaikka suusta tuleekin lähinnä jotain siansaksaa, tavarat löytyvät mitä kummallisimmista paikoista ja ruuastakin tuppaa löytymään varsin mielenkiintoisia mausteita kuten kanelia makaronilaatikosta. Nyt kuitenkin huutavan pojan ja kahden isomman termiitin kanssa luistelupuuhiin. Voin taata ettei jää taajaman asukeille epäselväksi mikä rytmiryhmä jään valloittaakaan :D
Unettomien öiden ja miehen työreissujen ohella täällä on kovasti kilpailutettu talopakettifirmoja. Kuukauden päästä olisi viimeistään tarkoitus olla rakennuslupahakemus sisässä. Tämä aivottomuus sattuu siis hieman huonoon aikaan kun pitäisi pystyä niitä päätöksiäkin tekemään vaikka suusta tuleekin lähinnä jotain siansaksaa, tavarat löytyvät mitä kummallisimmista paikoista ja ruuastakin tuppaa löytymään varsin mielenkiintoisia mausteita kuten kanelia makaronilaatikosta. Nyt kuitenkin huutavan pojan ja kahden isomman termiitin kanssa luistelupuuhiin. Voin taata ettei jää taajaman asukeille epäselväksi mikä rytmiryhmä jään valloittaakaan :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)