28. toukokuuta 2019

Aika kiittää ja kättä puristaa

 Taas sai huomata kuinka nopeasti vuodet vierivätkään. Onnilla nimittäin alkoi kesäloma ja samalla kerhotaival tuli päätökseen. Vastahan se alkoi! Muistan niin selvästi vielä kuinka innoissaan Onni odotti kerhoon pääsemistä vanhempien jännittäessä aran pojan pärjäämistä ja kuinka poika hymy huulilla tuli aina haettaessa ovesta ulos.
 Ujon lapsen kanssa kerhotaival olisi voinut päättyä jo ennen kuin se olisi ehtinyt kunnolla alkaakaan. Etenkin ensimmäinen vuosi ei varmasti ollut ohjaajienkaan kannalta helppo, mutta he antoivat ihanasti Onnille tarvitsemaansa tilaa ja kannustusta. Poika sai istua hiljaa paikallaan, vaikka koko kerhon tai tarkkailla tilannetta pöydän alta. Hän sai aamunavauksissa nopeasti hiljaa kuiskata vastauksensa ja osallistua oman rohkeutensa mukaan. Onni sai olla oma itsensä, vaikka se välillä vaatikin erikoissääntöjä.

 Kerho ja sen sosiaalisuus söivät selvästi Onnin voimia ja toisinaan pojan maha oli kipeänä jännityksestä. Usein tuo voimille käyminen näkyi ihan selvästi päiväunina, vaikka Onni oli ne lopettanut muuten jo parivuotiaana. Hiljalleen rohkeus kuitenkin lisääntyi ja lopulta Onnista kuoriutui erittäin reipas ja oma-toiminen kehuja keräävä kerholainen.
 On ollut upea seurata kuinka Onni on kolmen vuoden aikana hitaasti kehittynyt. Viimeiseen kerhovuoteen mahtui paljon isojakin muutoksia, mutta kerhossa käyntiin ne eivät enää vaikuttaneet. Onni teki reippaasti sen mitä piti ja muutoin nautti kavereidensa seurasta. Enää kerhon alusta muistutti vain oman tilan tarve silloin kun paikalla oli paljon vieraita ihmisiä. Viimeinen suuri muutos, kerhon loppuminen, olikin kovempi paikka varmasti meille vanhemmille, jotka tahtoisimme näköjään pitää vielä lastamme pienempänä kuin todellisuudessa onkaan.
 Onni itse on hyvillä mielin siirtynyt kesälomalle odottamaan eskarin alkua. Syksyistä muutosta helpottaa eskarin ja kerhon tekemä yhteistyö. Hän pääsee siis yhä tuttuun pihapiiriin leikkimään ja tapaamaan tuttuja ohjaajia. Eskariope taas on jo hieman tuttu ja paras kaveri tulee olemaan seurana. Voimme siis hyvillä mielin kiittää ihanista kerhomuistoista ja suunnata kohti uusia seikkailuja. Eskari täältä tullaan!

 Joko siellä ollaan kesälomalla?

2 kommenttia:

  1. Aikamoinen taival tosiaankin! :D on upeaa seurata vierestä kun toinen ottaa suuria askelia eteenpäin kehityksessä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä taivalta oli kyllä mukava seurata vierestä :) Onneksi pojalla oli mahdollisuus kehittyä omaan tahtiinsa, sillä lopputulos ei voisi parempi olla!

      Poista