7. maaliskuuta 2018

On aika kiitoksen

 Kuluneet vuodet ovat olleet meidän perheelle omalla tavallaan hyvin raskaita ja stressaavia. Pikkuisen ihmeemme myötä päätimmekin keskittyä niihin elämän hyviin puoliin ja yrittää välttää turhaa stressiä. Pyrkimys stressittömämpään elämään tuo toisinaan eteen tilanteita, jotka eivät ole helppoja. Tätäkin päätöstä mietin pitkään sillä sydän ja järki taistelivat kovasti.

 Bloggaaminen on antanut minulle paljon. Joskus vain haaveksin kuuluvani johonkin blogiyhteisöön ja voi kuinka onnellinen olinkaan päästessäni mukaan Perheblogeihin. Jo viime vuoden puolella bloggaaminen kuitenkin tuotti enemmän stressiä kuin iloa. Oli tehtävä raskaita päätöksiä.
 Tämä blogi on yhä rakas, enkä ollut vielä valmis sitä kokonaan hylkäämään. Raskain mielin sanoin kuitenkin hyvästit Perheblogeille, sillä en halunnut olla tuolle mahtavalle joukolle riippakivenä. Kiitos teille ihanaisille vertaistuesta ja siitä, että sain olla mukana ja kokea monta ilon hetkeä♥ Te olette aivan mahtava porukka ja pääsette varmasti vielä pitkälle♥

 Tästä hetkestä eteenpäin kuljen siis kiitollisena kaikesta kokemastani taas yksinäisenä sutena bloggaillen silloin, kun se itsestä hyvälle tuntuu. Toivon, että tämä päätös riitti vähentämään stressikuormaani blogin suhteen ja saisin sen myötä taas paremmin toteutettua ne kaikki päässäni pyörivät ideat. Ihania, auringon täyteisiä päiviä teille kaikille♥

8 kommenttia:

  1. Huh, ehdin jo pelästyä että lopetat kokonaan! Pidä niin pitkä tauko aina kun tuntuu, niin tein minäkin kun alkoi tuntua ettei aika riitä ja hommat kasaantuu. Nyt onkin uutta intoa entistä enemmän, aikaa vois kyllä saada vuorokauteen lisää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei musta niin vaan eroon pääse :D Kieltämättä lisää tunteja vuorokauteen olisi kyllä mukava jostain löytää! Sen verran kun olen vuosien varrella oppinut, ettei niistä yöunistakaan kannata nipistää :)

      Poista
  2. Mäkin ehdin jo pelästyä, että lopetat kokonaan..onneksi et.♥ Stressittömämpää bloggaamista sinne.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos♥ Vaikka lopettamistakin jo mietin, ei tästä vielä osaa kokonaan luopuakaan :)

      Poista
  3. Huh, otsikosta jo ajattelin että lopetat koko bloggaamisen. Onneksi kuitenkin jatkat, sillä tykkään kovasti tästä lämminhenkisestä blogista:) Hyvä ajatus jatkaa bloggaamista rauhassa omaan tahtiin. Näin varmasti into säilyy paremmin. Jäin kuitenkin joitain kohtia postauksessa ihmettelemään. Kuten millaisia paineita koit blogatessasi perheblogeissa? Onko siellä tietty tahti jolloin postauksia pitää syntyä? Näin varmasti paineita kasvaa. En bloggaa, mutta tuntuu että yhteisöissä blogatessa olisi toisten tuki ja tapaamisia jolloin voisi jakaa kokemuksia.Miten koit, että olit riippakivenä? Hyvää alkavaa kevättä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missään nimessä paineet eivät tulleet Perheblogien puolelta vaan enemminkin omista vaatimuksistani. Täydellisyyteen pyrkivänä luonteena olisin esim. tahtonut selviytyä minulle osoitetuista yhteisistä hommista paremmin, mutta ajanpuutteen vuoksi ne roikkuivat ja aiheuttivat stressiä. Vaikka mitään vaadittua postaustahtia yhteisöllä ei olekaan, koin täysin omissa ajatuksissani myös ettei tämänhetkinen hiljaisuuteni välttämättä ole heille hyväksi vaan paikkani kuuluisi sen vuoksi ennemmin jollekin aktiivisemmalla bloggaajalle.

      Poista
    2. Ok, kiva kun avasit asiaa ja blogimaailmaa. Mukava kun jatkat blogia kuitenkin:)

      Poista