Tänään etäopetus on päättynyt ja lapset ovat suurelta osin palanneet kouluun. Meillä jatkuu kuitenkin vielä etäopetuksesta tuttu arki. Vaikka Onni ilmoittikin, ettei aio mennä takaisin eskariin, ovat nämä asioita joiden päätöksissä ei lasten mielipiteillä ole väliä. Hallituskin sen sanoi: kouluun on palattava tai anottava hyvällä syyllä lomaa.
Me emme ole vieläkään anoneet lomaa loppukevääksi. Lapset ovat ensi alkuun tämän loppuviikon poissa, sillä huomenna he olisivat joka tapauksessa hautajaisten vuoksi. Jäljelle jää siis Onnilla 8 päivää ja isommilla päivä enemmän. Pojat salaa toivovat flunssaoireita ja neiti jää kotiin, ellei allergiaoireet helpota. Eipä olisi koskaan tullut mieleenkään jättää siitepölyallergista lasta kotiin potemaan oireitaan, mutta kun oireisena ei missään nimessä saa kouluun mennäkään.
Kouluun paluun ohjeita lukiessani mietin useampaan kertaan onko tässä kaikkien oppilaiden kouluun paluussa oikeasti mitään järkeä? Onhan koulukirjatkin jo pitkälti opiskeltu kannesta kanteen! Etäisyyksien vuoksi pitäisi olla lisätiloja, joita ei ole. 20 oppilasta plus opettaja luokassa, vaikka 10 hengen kokoontumiset vain sallittuja. Ai niin, mutta lapsethan ei tartuttanut! Ensimmäiset pääsevät ruokailemaan jo klo 10 ja viimeiset saavat ruokansa klo 13. Käsiä pitäisi pestä ahkerasti, mutta lämmin vesi ja vesipisteet ovat riittämättömät. Koulussa pitäisi pitää etäisyyksiä, mutta koulukyydissä voidaan istua ihan vieritysten täpötäysissä takseissa. Ymmärrän oikein hyvin, jos vanhemmat pelkäävät koulujen olevan kesäloman pilaavia viruslinkoja.
Suoraan sanottuna mun tekisi mieli pitää Onni kotona loppukevät. Ei taksimatkan tai eskarissa tapahtuvien altistusten vuoksi vaan koska se olisi henkisesti pojalle helpointa. Onni on yhä edelleen hieman hidas sopeutumaan muutoksiin ja luvassa on mm. risa kouluviikko ja koronan tuomat muutokset. Lisäksi metelin ja vauhdin määrä voi olla melkoinen, kun pari kuukautta erossa olleet eskarikaverit näkevät toisiaan. Apua ei toisi omat kuulosuojaimetkaan, sillä omien tavaroiden vienti kielletty. Olemme eskarirytmin ja tehtävien mukaan menneet kotona koko kevään ja Onnia alkaa vaivata pienille koululaisille normaali kevätväsähtäminen. Veisin pojan mieluusti vain metsään tai mökille nauttimaan hiljaisuudesta!
Vaikka mielestäni muutamassa koulupäivässä ei ole mitään järkeä, palataan meillä normaaliin kouluarkeen ensi viikon alusta. Olisin varmasti saanut kaikille lapsille vapautuksen ilman lääkärintodistuksiakin, mutta jossain kohtaa se on kuitenkin palattava normaalimpaan arkeen. Emme voi jatkaa kotona opiskelua ainiaan, vaikka kaikki siitä tykkäämmekin. Salaa kuitenkin toivotaan aivastelujen ja nuhan lisääntyvän. Oli nämä mahtavat pari kuukautta kotona!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti