Kenties yksi elämän hienoimmista puolista on sen yllättävyys. Asioita voi suunnitella, haaveilla ja toteuttaa, mutta koskaan ei voi ennakolta olla täysin varma mitä seuraava hetki, päivä tai vuosi tuo tullessaan. Elämä on yllätyksiä ja ihmeitä täynnä!
Kirjoitin edellisessä postauksessa vauvakuumeesta näin vähän vanhemmalla iällä. Onnekseni olen löytänyt rinnalleni miehen, joka haaveilee pitkälti samoista asioista. Vaikka hän ei aina täysin ymmärräkään vauvakuumettani, on mies ollut suuri tuki ja turva. Halannut ja lohduttanut pettymyksien ja surun hetkellä sekä kannustanut luottamaan tulevaisuuteen silloin, kun itse olen ollut syvällä jossakin. Yhdessä me olemme selvinneet ♥
Niin, vauvakuumeen lisäksi olemme käyneet läpi yrittämisen raskaan tien tietäen, ettei tässä todellakaan hedelmällisimmässä iässä enää olla. Pelkästään siinä olisi ollut tarpeeksi haasteita, mutta koronarokotukset sekoittivat kiertoni aivan täysin aina edellistä pahemmin sekä taustalla oli diagnosoitu myös lapsettomuutta aiheuttava syy. Raskaustestit ilkkuivat kuukaudesta toiseen 'ei raskaana' aiheuttaen kyyneltulvia ja mieli oli jo usein täysin luovuttanut. Sydän yhä kaipasi ja järki yritti epätoivoisesti tehdä surutyötä. Ajatus luovuttamisestakaan ei silti vain tuntunut oikealle.
Tämä vuosi alkoi aivan toisin kuin olimme ehkä haaveilleet. Vuodesta näytti tulevan huolien värittämänä musta eikä toivoa onnistumisesta ollut. Olimme kirjaimellisesti rikki yrittäessämme käsittää tilannettamme ja ainut lohtu tuntui usein olevan jo olemassa olevissa lapsissa. Elämä päätti kuitenkin yllättää ja muuttaa totaalisesti vuoden suunnan, kun eräänä kauniina talvipäivänä päätin jälleen kerran suuttuneena kehooni tehdä taas yhden negatiivisen raskaustestin. Ei tullut negatiivista vaan totaalinen jättiyllätys, jota ei ensin meinannut millään uskoa todeksi.
Huolimatta kaikista vastoinkäymisistä ja vastoin olemattomia onnistumisprosentteja unelmamme on lähempänä toteutumistaan. Jos kaikki menee hyvin, meille tulee syksyllä vauva♥ Olo on yhä vieläkin suuren kiitollisuuden lisäksi epäuskoinen. Oikeastiko me onnistuimme sittenkin? Kuinka ihmeellisesti elämä osasikaan taas yllättää ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti