Apua, lomaa jäljellä enää vähän päälle 2 viikkoa! Näin kauhistelivat viime viikolla kilpaa kaikki koululaisemme. Vastahan virallinen kesäloma alkoi ja nyt jo viimeisiä viikkoja viedään. 'Ihan epistä'- totesi tuleva ekaluokkalainen.
Mietin mielessäni kuinka paljon lasten mielipiteeseen vaikuttaa erikoinen kevät? Etenkin Onnillehan hiljaisempi kotielämä on suuri helpotus. Voin vain kuvitella kuinka väsyttävää hänelle tulee olemaan opettelu 24 oppilaan arkeen. Neidin luokalla on yhtä paljon oppilaita ja jopa viime vuonna yläastelainen tuskaili ajoittain työrauhan kanssa. Kotona oli helpompi, rennompi ja hauskempi opiskella. Opiskelun sujuessa kiitettävästi rennommin kotona paluu vanhaan tuntuu ärsyttävälle, vaikka kavereita onkin ihana nähdä enemmän.
Koko kesälomassa emme ole tehneet perinteisiä reissuja tai käyneet huvipuistoissakaan. Eipä lapset näitä ole kaivanneetkaan. He eivät siis tahdo loman jatkuvan sen vuoksi, etteivät ole saaneet elämyksiä. Rentous on vain tainnut viedä vähän turhankin hyvin mukaansa. Luonnon hiljaisuus, mökillä olon ihanuus ja kesän ilot eivät vain houkuttele takaisin pulpettien ääreen. Kesä tuntuu oikeastaan kyllä aina katoavan aivan liian nopeasti, mutta onneksi vielä on kesää jäljellä. Me niin nautitaan näistä päivistä, satoi tai paistoi!
Joko sinä odotat arkeen paluuta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti