23. kesäkuuta 2019

Pilasimmeko lastemme juhannuksen?

 Vanhemman tehtävä on tuottaa lapsilleen myös pettymyksiä. Silti tunsin epäonnistuneeni kuullessani aatonaattona 9-vuotiaamme suusta pettyneen lauseen 'mun koko juhannus on pilalla!'. Olimme juuri miehen kanssa kertoneet lapsille ettemme sittenkään pääsisi juhannukseksi mökille. Lapset olivat pakanneet ja odottaneet lähtöä koko aamupäivän. Vene oli valmiina testiajoon ja kerrankin helle helli. Olimme odottaneet mökille pääsyä koko kiireisen alkukesän, joten kyllähän se kotiin jääminen pettymys oli kaikille. Jonkun on kuitenkin hoidettava tietyt päivystystyöt juhannuksenakin.
 Olemme me aikaisemminkin juhannuksia kotona viettäneet mm. muutama vuosi sitten vesirokon vuoksi, mutta Onnin muisti ei niin pitkälle riittänyt. Poika päätti ottaa kotiin jäämisenkin seikkailuna ja suunnitteli innoissaan ohjelmaa; vaahtokarkkien grillausta, pihaolympialaiset, jätskin syöntiä ja töitä. Isommat olivat enemmän harmissaan ja pikkuinen nyt ihmetteli koko show'ta. Kuinka meidän kotijuhannus sitten loppujen lopuksi meni? Pilasimmeko lastemme juhannuksen?

 Naurun määrästä päätellen emme sittenkään aiheuttaneet lapsillemme suuria traumoja vaan opetimme taas pääsemään yhden pettymyksen yli. Keskityimme viettämään perheen yhteistä juhlaa ja unohdimme niin hyvin kuin mahdollista kaiken muun. Hauskinta oli saunominen itsetehtyjen vastojen kanssa. Juhannustunnelmaa saa tehtyä, vaikka järvi puuttuisikin! Eikä lapset joutuneet olemaan täysin ilman järveäkään, sillä kävimme kyllä uimassa joka päivä. Lisäksi grillasimme, leikimme vesisotaa, keräsimme kukkia, pelasimme krokettia, herkuttelimme kesäisillä herkuilla jne. Jokaisen lapsen toiveet toteutettiin sitä mökille pääsemistä lukuun ottamatta.
 Ainut, joka jälkikäteen vähän harmittelee, olen minä. Syykin on vain Pikkuisen odotusaikana muodostuneessa juhannuskuvaperinteessä, joka nyt siis katkesi. Toisaalta voihan tuon kuvan ottaa sittenkin, kun pääsemme laiturillemme! Ei se järvi sieltä mihinkään karkaa eikä poika muutamassa viikossa metrejä kasva.

 Huomioitava tosiasia on myös se, että lämpöä riittää juhannuksena aina kotona sitä juhlistaessamme. Eipähän tarvinnut Pikkuisen piiloutua makuupussiin, kuten viime vuonna :D Kylmyyden sijasta saimme nauttia lämmöstä muuallakin kuin saunassa ja juuri sehän on tässä vuodenajassa ihanaa. Jokaisessa asiassa on siis puolensa ja tämäkin keskikesän juhla oli alun peloista huolimatta kaikkien mielestä oikein onnistunut :)
 Kuinka sinun juhannuksesi sujui?

2 kommenttia:

  1. Joskus voi käydä noin, että sunnitelmat muuttuvat lennosta! Lapset ovat onneksi hyvin mukautuvaisia ja kiva, että teitte juttuja silti yhdessä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdessäolosta me ei kyllä helposti tällaisina päivinä luovuta. Toki miehen pitää tarvittaessa keikat hoitaa, mutta eihän sen tarvitse meidän muiden touhuja haitata. Lapset ovat tosiaan hyvin mukautuvaisia ja meidän omat jo tottuneet näihin yllätyksiin :)

      Poista