Olen oikeastaan kokenut esikoisen synnytystä lukuun ottamatta aina oloni todella hyväksi jo heti synnytyksen jälkeen. Viimeksi Onnin jälkeen hölkkäilin ja otin juoksupyrähdyksiä bussipysäkiltä kotiin jo muutama päivä synnytyksen jälkeen. Virhe! Vaikka olo tuntuisikin hyvälle, keho kaipaa aikaa toipumiseen onhan se 9kk:n aikana muovautunut ja pitänyt huolta uudesta elämästä. Keho on siis ansainnut kunnioitusta eli aikaa toipumiseen.
Nykyään somessa ja mediassa ihastellaan nopeaa synnytyksestä palautumista. Moni synnyttänyt haluaakin palautua mahdollisimman pian. Jotkut kenties jopa masentuvat, kun vanhat farkut eivät mahdu viikko-pari synnytyksestä jalkaan. Oikeasti aika harva heti niihin mahtuukaan! Vatsan palautuminen on yksilöllistä ja kestää oman aikansa. Itselleni raskauskiloja tuli vähemmän mitä pikkuinen syntyessään painoi, mutta silti raskaus näkyy yhä.
Terveydenhoitajan tekemässä jälkitarkastuksessa katsottiin ensimmäistä kertaa ikinä myös lantionpohjanlihasteni kunto sekä vatsalihasten erkauma. Tuota erkaumaa olikin yhä hieman havaittavissa. Onneksi tällä kertaa olenkin aloittanut liikunnan kevyesti ja jättänyt ne vatsalihasliikkeet tekemättä.
Kun nyt katson peiliin, ei takaisin kurkista missin mitoissa oleva tyyppi. Vatsani pömpöttää ja löysää nahkaa löytyy. Se ei kuitenkaan haittaa! Tiedän tarvitsevani aikaa ja yleensä viimeinen palautuminen onkin kohdallani tapahtunut vasta lopettaessani imetyksen. Siihen voi siis vierähtää vielä aikaa!
Ensihetket vauvan kanssa kiitävät aivan liian nopeasti ohitse. Mielestäni synnytyksen jälkeen tärkeintä onkin nauttia vauvasta ja muistaa myös levätä. Terveellinen ruokavalio ja omien voimien mukaan tehdyt vaunulenkit riittävät varmasti palautumiseen alussa. Ei meidän äitien tarvitse heti näyttää samalta kuin ennen raskautta vaan olemme upeita juuri sellaisina kuin olemme.
Millaisia kokemuksia palautumisesta sinulla on?
Kyllä keho vaatii aikaa palautumiseen! <3 Esikoisen jälkeen palautiminen oli nopeaa. Kävin silloin joogassa joka oli tarkoitettu juuri synnyttäneille. Vatsalihakset vetäytyi nopeasti ja muutenkin paikat palautuivat ennalleen. Kuopuksemme synnyttyä tarina ei ollut yhtä ruusuinen. Vaikka treenasin kovaa voin kertoa, että vasta vuoden päästä synnytyksestä kykenin samaan treeniin kuntosalilla kuin ennen raskautta. Huh.. vieläkin kauhistelen sitä työn määrää :O...
VastaaPoistaMä en poikien kanssa jaksanut edes ajatella treenaamista. Toisaalta, vaikka olisin jaksanutkin niin eihän siitä olisi ollut rättiväsyneenä hyötyäkään. Ehkä oisin kuitenkin voinut väsyksissäni syödä edes jotain muuta kuin sitä suklaata kahvin kanssa :D
Poista