30. marraskuuta 2012

Muotia?

 Pikaisesti ennen perunoiden kypsymistä (sähkökatkos muistutti taas millaista on elämä ilman sähköä; ei mm. vettä, valoa, lämpöä eikä etenkään lämpöistä ruokaa) on pakko tulla kertomaan Pikkutäryn uudesta lempparikysymyksestä. Tänään poika oli siis syömässä lounasta; ihan normi peruna, kastike, reajuusto ja tomaatti. Siinä hetken katseli lautasta ja totesi: Mikä annnos! Onko tämä muotia? Naurahdin kysymykselle ja sen jälkeen on pitänyt tietää kaikesta, että onko muotia vaiko eikö. Ujona poikana kysyi jopa eskariopen avainkaulanauhasta tämän tärkeän kysymyksen. Mikä muotitietoinen nuorimies tuosta pojasta vielä kehittyykään ;)

29. marraskuuta 2012

Ihanan pieniä!

 Miten pian sitä voikaan unohtaa kuinka pieniä lapset joskus ovatkaan olleet? Onko meillä joskus voinut oikeasti olla näin pieni lapsi?
 Bodyt ja housut on kokoa 56 ja kokopuku 62. Tuntuvat hurjan pienille, mutta meillä lapset ovat ensimmäiset pari kuukautta käyttäneet 50 cm:n vaatteita, jotka nyt näyttävät lähinnä nukelle sopiville.  Mutta yksi asia ei ole unohtunut, sillä pienet vaatteet on yhä hurjan suloisia!

 Mutta hurjasti, liian hurjasti, lapset kasvavat ensimmäisinä vuosinaan. Pikkutäryn lempparihousut koossa 86/92 tuntuvat hurjan suurille näihin pieniin verrattuna.

 Ja kasvaa joku muukin kuin lapsen koko. Tahto nimittäin sillä ihan ensimmäiseksi ei itselleni tulisi mieleen ostaa tälläisiä.
 Yllättäen Pikkutäry ei muuta tahtoisi pukeakaan aamuisin jalkaansa. Harmi kun eivät mahdu kenkiin vaan pitää taistella sukat jalkaan. Niin ja ei, meille ei ole tulossa miehen pahenevasta vauvakuumeesta huolimatta perheenlisäystä vaan nämä ihanuudet päätyvät kaveripiirin paketteihin. Kahden kuukauden sisään kaveripiiri on lisääntynyt kahden tytön ja kahden pojan verran, joten pieniä ihanuuksia on saanut hypistellä. Kokopuku päätyy tulevan kummilapsen joulukääröön ja muut vaatteet ovat poikien vauvalahjukset. Voihan haikeus!

28. marraskuuta 2012

Joulukalenterit

Meillä on tontut jo liikkeellä sillä pieniä yllätyksiä on öisin jätetty lasten joulupusseihin. Tapana ei siis ole ollut kalliita joulukalentereita ostaa vaan mukaan on tarttunut marraskuun viimeisinä päivinä sitä mitä on jäljellä ollut. Se hyvä puoli tässä on, että usein kalenterit on saanut vieläpä alennuksella. Tänään mies oli poikennut ruokatunnilla kauppaan ja toi tullessaan tämän vuoden kalenterit.
 Perinteiset suklaakalenterit eivät meillä ole lasten suosioon päässyt. Usein suklaat on jäänyt osittain syömättä, joten sellaiseen ei kannata rahojaan pistää. Sama muuten pätee jostain syystä joihinkin pääsiäismuniinkin. Niinpä mies oli ostanut Tellulle prinsessakalenterin, josta saa myös koruja tms. ihanaa krääsää. Eipä ollut hinnalla pilattu sillä maksoi alessa kokonaisen euron! Ja onhan tämä kavereiden tavarakalentereihin verraten hienompi kuin jos omistaisi pelkän suklaan. Pikkutäryllä taas allergiakin jonkun verran vaikuttaa kalenterin hankkimiseen. Dumle-kalenterin pitäisi sopia ja tälläkin hintaa alen jälkeen vain 3 euroa :)

 Nyt kun kalenterit on hankittuna ei etenkään isompi lapsista enää meinaa malttaa odottaa lauantaita. Tai no Pikkutäry ei oikein kalenterin päälle tajunnutkaan vaan suuttui kun ei saanut syödä nameja heti-tässä-nyt. Saa nähdä millainen jännitys aiheutuu sitten itse jouluaatosta, mutta sitä ennen onneksi ehditään vielä puuhailemaan yhtä sun toista :)

26. marraskuuta 2012

Kohti joulua

 Aamu alkoi hieman ikävissä merkeissä. Tellu valitteli päätänsä, ääni teki katoamistempun ja kuumemittarikin näytti hienoista lämpöä. Ei siis ollut eskariin asiaa. Kuitenkaan tyttö ei ole niin kipeä etteikö jaksaisi touhuta. Ensimmäiset pari tuntia sainkin kuulla valitusta; TYLSÄÄÄ. Niinpä me leivottiin joulutorttuja ja tuhottiin niitä glögin kera.

 Tänään tyttö on myös juoksuttanut anoppia Tiimarissa (eihän anoppi pysty tytölle eitä sanoa) , joten loppupäivä menee askarrellessa jotakin jouluista. Askartelupunoksesta syntyi ainakin jo karkkikeppejä :) Koska meillä rakastetaan joulua niin olen miettinytkin josko jonkinlaista joulukalenteria tulisi blogiinkin. Katsellaan siis josko ideoita syntyisi!

23. marraskuuta 2012

Paikka leikeille

 Meillä Pikkutäry rakastaa leikkimistä sohvapöydällä. Lastenhuoneen ollessa remontissa olenkin alkanut pyöritellä ajatusta leikkipöydästä. Laiskana tutkin ensin valmiita ratkaisuja


Leikkikaupassa olisi tälläinen hieman päälle 200 eurolla. Tämä ei kuitenkaan iske.


Leikkien myisi tälläistä hieman alle 200 eurolla. Siis pelkkää pöytää, laatikot maksaisivat 89 euroa kappaleelta, leikkimatto hieman päälle kympin. Tätä voisi tuunata mieleiseksi mutta ei kyllä ole paria satasta ylimääräistä leikkipöytää varten. Kun rahat ei riitä, täytyy soveltaa itse. Kuinka siis leikkipöytä olisi fiksuinta rakentaa?


 Ensin mielessä pyöri rakentaminen levystä, puusta tms. Ihan sormi keskellä kämmentä itselläni ei ole, joten varmasti saisin kunnon pöydän aikaan jos vaan olisi sitä aikaa tehdä. Siispä valmiimpi ratkaisu olisi hakusessa. Mm. keittiöfirmathan myyvät nykyään istuinpenkkejä. Jos ostaisikin rungon ja tekisi siihen soveltuvan leikkitason? Muutama laatikko mahtuisi tähän hienosti ja täten saisi säilytystilaa leluillekin! Vaan paljon ne laatikot tänä päivänä maksaakaan?

 Toisaalta laiska tahtoisi varmaan päästä vielä helpommalla. Siispä olkkariin uusi pöytä, vanhaan pöytään kerros maalia ja alle säilytyslaatikoita? Tai Ikeasta tms. halpa olkkarin pöytä leikkipöydäksi? Vielä kun saisi Tellun pöytäongelman ratkaistua niin pääsisi suunnittelusta tekemään jotain sovellusta tästä  ja ehkä sitä ennen syntyy vielä entistä parempi ideakin? :)

20. marraskuuta 2012

Pikainen joululahjavinkki

Meidän lapsukaiset ovat mun puoleisen suvun selvästi nuorimmat. Vaikka suku asuukin kaukana niin saadaan aina välillä mielenkiintoisia puheluita ja paketteja. Kuten esim. äsken tädiltäni, joka puhelimitse ilmoitti ostaneensa Brion valkoisen hellan ja että heivatkaa vanha menemään jos sellainen on. Onneksi tämä on ollut haavelistalla sen jälkeen kun perintöhella muutti leikkimökkiin! Kuulemma Hong kongista sai halvalla ja pikaisesti netistä katsottuna kieltämättä ihan mukava tarjoushan siellä on sillä maksaa vain 19.95!
 Tästä pääset katsomaan onko hellaa lähimmässä myymälässä jäljellä.


Vaikka välillä se pakettivuori ottaakin aivoon niin on nuo sukulaiset kyllä ihania kun huomioivat meidän lapsia! Tätikin on sanonut että koska omat lapsenlapset ovat jo aikuisia niin täytyyhän hänen jotain pieniä saada lelliä välillä. Ja tästä ihanuudesta tykkää kovasti kyllä meidän molemmat lapset!

19. marraskuuta 2012

Aamun pikaostokset

 Aamun lääkärireissulla stoppasin pikaisesti Lidlissä. Maitoa ja hedelmiä piti siis hakea lisää, mutta suurin syy kaupan valintaan oli nämä Briot jotka olivat hintaan 8.99€.
  Mä rakastan noita Brion leluja! Kuvan leluista siili meiltä löytyy ennestäänkin ja nyt nappasin tuon pöllön. Siili ja kilpikonna taas paketoidaan joululahjoiksi ja nyt onkin kaikki pienten lahjottavien lasten lahjat hommattuna :) Hetken mietin josko olisin tarjouksessa olleen balleriinabarbien napannut Tellulle ja siten oltaisiin yhdet pienet lahjat itse paketoitu lapsille. Pikkutäry oli kuitenkin mukana joten pöllö menee hetkeksi jemmaan ja otetaan esiin sopivassa tilanteessa. Tosin en kyllä tiedä kiinnostaako se enää edes poikaa, mutta hypätkööt sitten vaikka hyllyä koristamaan.  Tästä pääset katsastamaan barbiet ja muut Lidlin voimassa olevat lasten tarjoukset.

16. marraskuuta 2012

Pohjalta ylöspäin

 Sairastelujen jälkeen saatiin lähipiiristä pysäyttäviä uutisia. Sulattelemista on ollut ja rankkaa tulee varmasti olemaankin, mutta pohjaltahan pääsee vain ylös! Niinpä otin eilen niskasta kiinni, päätin aloittaa hiljalleen jouluilottelun ja sovelsin Pikkutärylle soveltuvan piparkakkutaikinan. Yllättävän hyvältä maistuivatkin! Kuvaa valitettavasti ei nyt ole kun leipomisen aikana kamerasta oli akku loppu ja sen jälkeen piparit kokivat kaamean lopun. Kävin vain pikaisesti hakemassa hirvenlihaa sulamaan, kun Pikkutäry näytti pipareille hakka-lelun hakkaa. Taidetaan siis herkutella huomenna pipareiden sijaan piparkakkurahkalla! Jos jotain kiinnostaa resepti gluteenittomiin joulupipruihin (muokkaamalla taitaa saada maidottomankin) niin vinkatkaa ;)

 Tellu sai ihanalta mummolta huoneeseensa jouluvalot, Airamin Helmikorennot. Kyllä tyttö on innoissaan!
Kuva täältä

 Keravalla tai lähiseudulla asuville vinkiksi nettisivuilta bongattua.



12. marraskuuta 2012

Paperirullasta on moneksi

 Täällä ollaan sairasteltu sen verran ettei ole ollut liiemmin voimia koneella istua. Josko tämä virus alkaisi vihdoin parin viikon sairastamisen jälkeen jo hellittämään otettaan! Eipä täällä kyllä liiemmin muutenkaan ole postausintoa näkynyt, joten katsotaan nyt tämä vuosi loppuun löytyykö sitä vaiko haudataanko koko blogi.

 Tässä sairastellessa olen koittanut lapsia viihdyttää ja hyvin paljon ovatkin yhdessä askarrelleet. Askarteluvarasto on olematon, mutta onneksi on paperirullat! Kaukoputki tai kiikarithan syntyy jo lähes itsestään. Paperirullista saa pieniä lahjapakkauksia, eläimiä, kulkuneuvoja... Siis vaikka mitä! Meillä syntyi viikonloppuna isänpäiväaskartelujen lomassa tälläiset
  Kynttilähän on hyvin yksinkertainen tehdä ja tapojakin on monia. Voi maalata, liimata tai muuten vaan koristella. Tellu käytti palan viime jouluna ylijääneestä lahjapaperista. Otan siis pienet ylijäämäpalat talteen juuri askartelua varten. Tämän tekemiseen ei siis kauaa aikaa mennyt ja lapsi selviää hommasta ihan itse.

Siispä Tellun tehdessä kynttilää pystyin itse vahtimaan sormiväreillä maalaavaa Pikkutäryä. Muumit on meillä kova juttu ja päätettiinkin tehdä pieni muumitalo. Pikkutäry siis maalasi paperirullan siniseksi, Tellu laittoi yhdessä veljensä kanssa ovet ja ikkunat. Kattoa varten ei löytynyt kuin punaista kukkapaperia. Hyvinhän Tellu olisi voinut maalata valkoisesta punaisenkin, mutta tahtoi ennemmin tätä kukkaista. Vaikka talo ei olekaan mikään suuren suuri, on se ollut kovasti jo leikissä  mukana. Talon ympärillä muumit leikkivät hippaa ja ties mitö muuta :)

5. marraskuuta 2012

Voittajaa mä metsästän

Kuukausi sitten Pikkutäry arpoi voittajan, mutta palkinto ei ole vieläkään saanut uutta kotia. Siispä nyt seuraa kolmas ja viimeinen, epätoivoinen yritys saada muumipeikko ilahduttamaan uuteen kotiin. Muistin virkistykseksi palkinto on siis tämä

 Ja nyt en täältä huudakaan voittajaa vaan kirjan saa omakseen ensimmäinen henkilö joka ensisijaisesti osallistui oikeaan arvontaan laittamalla tähän kommentin sekä sähköpostin tellujapikkutary at gmail.com
Ellei keskiviikkoaamuun mennessä ole näin voittajaa löytynyt on virallisilla lukijoilla mahdollisuus toimimalla yllä mainutulla tavalla
Ellei torstai-iltaan mennessä ole voittajaa löytynyt niin ilmottautukaa nyt ihmeessä joku halukkaaksi kirjan omistajaksi! Tarkoitus oli näin marraskuussa arpoa jotain jouluistakin vielä, mutta jos voittajan löytyminen venyy pääsiäiseen niin ei varmaan paljon saajaansa ilahduta. Toisaalta onhan se joulu ensi vuonnakin!

2. marraskuuta 2012

Haaveitahan saa olla

 En saanut yöllä yskimiseltäni unta, joten istuin kaikessa hiljaisuudessa olkkarin tuolissa joululehteä selaillen. Törmäsin mainoksessa Fleimion Halkovaunuun, jota vieläpä saisi valinnan vaikeuttamiseksi sekä mustana että valkoisena.  Vihdoinkin löytyi jotain varteenotettavaa tapaa säilyttää takkapuita!
 Täytyihän se aamulla sitten kiiruhtaa tarkemmin tätä katsomaan. Valitettavasti ei halkovaunu taidakaan meille kotiutua sillä hintaa on useita satoja euroja. Jos olisi rahaa niin olisin kyllä taatusti heti pistänyt tilaukseen, mutta tässä elämänvaiheessa täytyy tyytyä vain kuvittelemaan vaunu meidän takan eteen ja säilyttää ne takkapuut vastaisuudessakin miehen 7-luokalla tekemässä puunkantotelineessä.

1. marraskuuta 2012

Mistä vauvat tulee?

 Aamulla leikittiin lattialla telkkarin ollessa taustalla päällä. Telkkarista kuului vauvan itkua ja Pikkutäry riensi katsomaan mikä hätänä. Takaisin leikin pariin tullessaan sitten poika totesikin haluavansa pikkusiskon. Tarkentavan kysymyksen jälkeen ymmärsin siis että vauvasta jota poika voisi äidin apuna hoitaa on kyse eikä esim. suht' samanikäisestä tyttökaverista. Kysyinkin sitten Pikkutäryltä mistä niitä pikkusiskoja oikein saa. Ensin poika totesi 'En mä tiiä' , mutta hetken mietittyään tiesikin jo. Joulupukki tuo pikkusiskon! Siinä onkin joulupukilla "hieman" kiire jotta saa suuren toiveen toteuttua : D Nyt tämä lähtee unten maille parantelemaan tautiaan ja keräämään voimia huomiseen. Öitä!