Mitä ihmettä tapahtui?

 Olen tässä viime aikoina ollut kovin ihmeissäni. Onnille on nimittäin tapahtunut jotain ja tällä kertaa se on todellakin suuri ilonaihe. Poika on nimittäin reipastunut niin, ettei häntä enää samaksi pojaksi tunnistaisikaan! Itse ehdin jo pelkäämään pikkuisen syntymän jälkeen pojan taantumista, mutta pah. Hän nauttii selvästi iso-liitteestään.

 Mitä tässä parin kuukauden aikana on tapahtunut? Ensin Onni alkoi rentoutumaan kerhossa. Jouduin vielä kuukausi sitten saattamaan pojan paikoilleen, mutta nyt eteisen ollessa vapaa hän suorastaan vilahtaa sisään. Kerhossa Onni puhuu ja vastailee aivan muiden lasten tavoin ja sijaisen ollessa paikalla Onni ei mene täysin lukkoon. Myös kerhon retkipäivä oli jännittävä ja ajattelinkin, ettei Onni suostu bussiin astumaan. Vaan poikapa hieman jännittyneenä sanoi kerhon eteisessä heipat ja reissu meni kuulemma loistavasti! Kerhopäivät ja muutenkin kova hälinä yhä selvästi väsyttävät poikaa, mutta lepohetki kainalossa auttaa.

 Kerhon ulkopuolellakin Onni on reipastunut hurjasti. Ajattelin, ettei 4-vuotisneuvolasta tule mitään, mutta mitä vielä! Onni teki kaksin th:n kanssa tehtävät reippaammin kuin sisaruksensa ikinä, vaikka paikalla oli sijainen. Toki vauvan osuuden ajan oli saanut tarkkailla tilannetta hieman kauempaa. Leikkipaikatkin ovat pojasta nykyään entistä houkuttelevampia.  Onni voikin hyvän kaverin kanssa mennä enää hieman ujostellen leikkimään, vaikka ympärillä olisikin hälinää. Myös meillä käyville vieraille Onni nykyään melko reippaasti vastailee. Tutussa ympäristössä poika on nyt vapautunut, reipas 4-vuotias, joka uhmaakin hymy huulilla. Melkoisen mahtava tyyppi♥

 Viime päivinä meillä on laskettu öitä joulukalenteriluukkujen avaamiseen. Enää yksi yö jäljellä! Mitähän kivaa tänne blogiin onkaan tulossa? Ehkä siitä saatte hieman lisävihjeitä huomenna ;) Muistattehan myös seurata Perheblogien joulukalenteria facebookissa ja instagramissa?!