30. huhtikuuta 2015

Lystikästä vappua!

 Monien sattumusten jälkeen pääsemme vihdoin rauhoittumaan vapun viettoon. Aurinko paistaa vielä niin ihanasti, että taidamme iltapalaksi nauttia grilliherkkuja ja simaa terassilla ennen sisälle siirtymistä.
  Lystikästä ja ihanaa vappua kaikille!

 Niin ja juhlijat voivat olla huoleti. Nuori Batman treenasi tänään ostetun vappupallon innoittamana ja on valmiina pelastustehtäviin ;)

29. huhtikuuta 2015

Sadepäivän pelastaja

 Pienimmän herätessä aamulla oli isommat lapset jo poistuneet kotoa. Aamutoimien jälkeen poika kulki orpona pitkin kotia. Ulos olisi ollut kova hinku pyöräilemään, mutta ilkeä äiti ei tällä kertaa suostunutkaan. Mikään tavallinen sisäpuuha, ei edes askartelu, kiinnostanut poikaa. Oli kaivettava esille jotakin uutta.
  Pienin ei ole juurikaan lahjapäiviä lukuun ottamatta uusia leluja saanut. Kahden isomman lapsen jäljiltä kun pienille soveltuvia on liikaa jo ennestäänkin. Marimekon ystävämyynnissä näin hyvään hintaan Raitti-laatikkotornin ja pitihän sellainen ostaa. Ajatuksena oli antaa tämä lahjaksi, mutta päätinkin jättää meille. Ellei tornileikit poikaa enää kauaa kiinnosta, niin voihan nämä vaneriset laatikot ottaa säilytyskäyttöönkin.
  Laatikkotornin kaivaminen esille näin sadepäivänä osoittautui nappivalinnaksi. Pieni kävi hakemassa peittonsa ja asettautui lattialle puuhastelemaan. Jo laatikoiden kuvia tutkiessa sai aikaa kulumaan kivasti.
 
 Hauskaa oli myös leikkiä näillä. Torneja pystyi tekemään hurjasti erilaisia ja niiden sisälle oli hauska piilotella pieniä aarteita. Pikkuautot sai ajettua sateelta turvaan laatikon sisään ja niistä pystyi leikisti myös juomaan kahvia. Testauksen jälkeen päätin piilottaa nämä puuhalaatikkoon. Jos torni toimii yhtä hyvin isompien lasten ollessa paikalla, on seuraavan migreenin aikaan taas hieman helpompi levätä.

 Kuinka muilla on sadepäivä sujunut?

28. huhtikuuta 2015

Päivän odotetuin hetki

 Tänään oli taas niin ihanan aurinkoinen päivä, että piti vajaakuntoisenakin ulkoilla. Iltapäivällä koko ajan liikkeessä olevat lapset jo valittelivat päät märkinä kuumuutta ja kieltämättä ilma oli lupaavan lämmin.
  Toukotyötkin ovat ajankohtaisia ja sehän tietää pienimmälle kiireistä aikaa. Traktorista pitää katsella kun oikeilla traktoreilla tehdään töitä.
  Vesisade ja lämmennyt ilma näkyvät selvästi jo luonnossakin. Aivan pian nurmikot jo kaipaavat leikkaamista.
 Päivän suurin ja varmasti odotetuin hetki koettiin kuitenkin illalla miehen tullessa töistä. Mies nimittäin toi pienimmän pyörän postista. Huudon kanssa jouduttiin rimpuileva ja kapinoiva poika kantamaan sisälle iltatoimille ja siellä tuo yhä sängyssään hokee: ajaa, ulot ajamaaaa. Taisin siis tehdä pyöräpohdinnoissani aivan oikean ratkaisun :)

 Aurinkoista vapun odotusta!

27. huhtikuuta 2015

Tahdon Batmaniksi!

 Vaviskaa kaikki paholaiset täältä tulee uusi Batman!
  Pikkutäry siis toivoi tänä vuonna Batman-pukua. Tarkoitukseni oli ommella supersankareista innostuneelle pojalle yksinkertainen viitta, jonka toinen puoli olisi supermiehen ja toinen tämän toivotun lepakkosankarin. Kangaskaupassa huomasin sattumalta kuitenkin kankaan, joka muutti suunnitelmani täysin. Sinne unohtuivat salaman nopeasti Supermiehet ja sankareiden merkkien kankaat, kun löysin nahkaa jäljittelevän kankaan.
  Nyt uusi Batman on saapunut turvaamaan meidän eloa. Rintamerkkinä saa toimia ihan paidan kuva.
  Päähineen kaava on anopin löydös jostain 2000-luvun alkupuoliskon käsityölehdestä. Sekä naamio että viitta ovat tarrakiinnitteisiä ja siten niissä on jonkin verran säätövaraa.
  Tarrakiinnitteinen vyö on kaksinkertaista fleeceä ja vyön merkki tehty huovasta, josta alun perin piti tulla viittaan naamari. Uusi Batman antoi palautetta vyön puuttuvista taskuista, mutta antoi puutteet kuitenkin anteeksi. Kyllä tällaisella asulla saa kuulemma mahtavat leikit aikaan :)

Naamiaiset tulee, mitä päälle?

 Näin vapun tienoilla kerhoissa, päiväkodeissa ja kouluissa vietetään hyvin usein naamiaisia. Naamiaiset ovatkin hurjan kivoja! Ehkä jotkut meistä ovat kuitenkin miettineet mistä kummasta naamiaisiin saisi lasta miellyttävän puvun? Kaupoissahan on paljon kivoja pukuja myynnissä, mutta entä ellei halua ostaa tai ei löydy mieleistä?

 Jo lapsen vaatekaapista löytyy jotakin pohjaa puvulle. Pienelle prinsessallehan voi yksinkertaisuudessaan pukea mekon ja asustaa sen koruilla. Monella prinsessafanilla taitaa olla pikkuinen leikkitiarakin olemassa. Pojat taas voi pukea vaikka merirosvoksi, jos raitapaita löytyy. Jos halua löytyy, vaatteiden lisäksihän on helppo askarrella pieniä juttuja.
 Prinsessoille syntyy paperista helposti kruunuja ja ellei omaa pikkupeiliä ole voi sellaisen tehdä paperista ja foliosta. Merirosvoille taas saa helposti mustasta kartongista tai kankaasta silmälapun. Pikkutärylle tehtiin foliosta hopearahoja sekä korvarengas, joka kiinnitetään kumilenkin avulla. Kaukoputki on pojan aikaisempi askartelu lintujen tiirailuun. Putki syntyy helposti kahdesta talouspaperirullasta, joista toinen halkaistaan pituussuunnassa.

 Sitten on tietysti mahdollista tehdä puku nopeastikin itse. Naamareita on helppo tehdä esim. huovasta. Meidän jänisnaamarin löydät täältä. Naamarin lisäksi vain jotkut sopivat vaatteet ja taas on asu valmis. Tyttöjen pantoja apuna käyttäen saa taas todella helposti tehtyä erilaisia korvia jne. Jos taas haluaa naamarin lisäksi panostaa hieman enemmän, voi valmista vaatetta muokata. Me tehtiin niin dinohuppari, jonka löydät täältä. Nopeaa ja todella helppoa on myös tehdä lakanasta aavepuku! Ritarin kaapukin syntyy nopeasti huoparullasta; leikataan suorakaiteeseen vain aukko päälle ja pujotetaan pään yli.

  Jos haluaa panostaa vieläkin enemmän puvun tekemiseen, voi ommella koko puvun. Monet eläinhahmot tulevat helposti hupullisesta kokohaalarista tehtynä. Toiset puvut taas saisi helpommalla kaupasta, mutta...
... joskus sitä saa vaan muka kivempia itse tehden. Tämä puku ansaitseekin paremman esittelyn, joten näette lisää seuraavalla kerralla!

 Vauhdikasta viikonalkua!

26. huhtikuuta 2015

Mitähän onkaan tulossa?

 Flunssa vaivaa yhä kovin, mutta toiveissani olisi yhä saada ensiviikolle ajankohtaisia postauksia. Yksi niistä valmistuu hitaasti, mutta varmasti.
 Siihen tarvitaan ainakin mustaa kangasta ja mittanauha. Lisävinkkinä olkoon Pikkutäryn yksi uusista kesän t-paidoista. Kuka arvaa jo mitä on heti viikon alussa tulossa?

24. huhtikuuta 2015

Kotiäiti sairastaa

Olen onnistunut saamaan jostakin kovan flunssan ja miehellähän on tietysti juuri työputki menossa. Kotiäidin ammatista ei sairauslomaa saa eli ne samat työt on mahdollisuuksien mukaan hoidettava kaikesta huolimatta. Onnekseni Pikkutäry lähti juuri ennen kuin flunssa kaatoi minut lomalle leikkejä sotkevasta pikkuveljestä mummolaan ja on viihtynyt siellä yllättävän pitkään.
 Tellun kanssahan sitä pärjää jo heikommassakin kunnossa ja tytöstä on jopa apua pienimmän kanssa. Vaikeinta onkin selvitä aamupäivästä. Ensin oli Tellun saattaminen pysäkille, mutta onneksi on auto käytössä, ettei kunto päässyt loppumaan kesken matkan! Sisään tullessa pienin suuttui, kun ei vietettykään aamupäivää tavalliseen tapaan ulkona. Mielessä kävi hien valuessa ja hapen loppuessa jo ajatus ettei tästä selvitä. Yrmykuppi toi kuitenkin pientä helpotusta olotilaan ja sängyssä makoilukin onnistui hetkittäin kainalossa viihtyvän kuopuksen kanssa. Pikkutäryn kanssa sama ei olisi ikinä onnistunut.
 Kun pienin kyllästyy makoilemiseen ja kutitteluun, on onneksi migreenejä varten kasattu jemmalaatikko lähellä. Brion pöllö jaksaa viihdyttää yllättävänkin pitkiä aikoja, kun sen kanssa saa harvemmin leikkiä.
  Rauhallinenkin alle 2-vuotias on siinä iässä jolloin ei juuri vahtimatta pysty jättämään ja muutenkin koti on tutkimuskenttä. Tällä kertaa pienin ennätti tyhjentämään monen kupillisen verran koiranruokasäkkiä lattialle. Onneksi koirat olivat ulkona eivätkä päässeet ahmimaan ähkyksi asti!
 Hetkittäin pieni jo leikkii nätisti itsekseen, jolloin äiti saa taas levätä. Tänään paras leikki syntyi kuorma-autosta ja Duploista. Palikkakuormaa piti siirrellä kovasti paikasta toiseen :)

 Nyt onkin ehkä jopa tunti aikaa ihan vaan levätä ja kerätä voimia touhukkaaseen iltapäivään. Tarkoituksena oli Pikkutäryn lomailun aikana urakoida useampi ajankohtainen postausidea valmiiksi ennen viikonloppua, mutta katsellaan miten voimat riittävät.

 Leppoisaa viikonloppua!

23. huhtikuuta 2015

Testissä ekologisia tuotteita Odyliquelta

  Mainitsinkin jo kerran aikaisemmin, että saatiin suureksi ilokseni Odyliquen ekologisia tuotteita testiin. Odyliquen tuotteethan sisältävät ekologisia reilunkaupan kautta tuotettuja raaka-aineita. Tuotteet tehdään Odyliquen omassa sertifioidussa tehtaassa käsityönä, eivätkä tuotteet sisällä keinotekoisia aineita.

 Muistan vielä hyvin kuinka harmittelin perheen neljättä atoopikkoa sillä alle 6kk:n iässä pienin oli jo joutunut kortisonikierteeseen ja elämä tuntui olevan yhtä rasvaamista. Mietin eikö olisi muuta luonnollisempaa vaihtoehtoa kuin pienen lapsen ohuen ihon ohentaminen entisestään ja toivoin myös isompien lasten saavan helpotusta ihovaivoihinsa. Omalta kohdaltani olin varmaan jo menettänyt uskon sopivien tuotteiden löytämisestä.

  Viime talvena lapset eivät kertaakaan tarvinneet kortisonirasvoja! Heidän ihonsa eivät missään nimessä olleet hyvässä kunnossa, mutta eivät niin pahoja tai märkää vuotavia, että olisin kortisoniinkaan turvautunut. Suurella mielenkiinnolla otettiin testiin Odyliquen palkitun Mum & Baby-sarjan Baby repair lotion.
 Tämä Baby repair lotion nousikin meillä lasten hitiksi. Ennen rasvaamista inhonnut pikkuinen osaa jo ilmoittaa: Pipi, tattaa tänne. Rasva siis selvästi helpottaa pojan oloa. Kevään tulollakin voi toki olla nyt merkitystä, mutta en muista milloin lasten ihot olisivat viimeksi näin hyvässä kunnossa olleet. Pienimmälle on vain ajoittain lievää vaippaihottumaa, Pikkutäryllä pari pientä ihottumaläiskää ja Tellunkin ihottuma on jo parempi. Tämä rasva otetaan ehdottomasti ensi talveksi oikein kunnon testiin, että nähdään kuinka hyvässä kunnossa lasten ihot pysyvät vaikeimpanakin kautena.  Baby repair lotionin löydät tästä.
  Tellun suosikkituotteeksi nousi Organic soothing salve. Kieltämättä se tehosikin tytön rutikuiviin ihottumaläikkiin yllättävän hyvin. Itse taas laitoin tätä ihoni ollessa auki ja olisiko ollut kamomillan ansiota kun jatkuva oireilu helpottui? Pikkutäry ei tästä tuotteesta tykännyt, mutta hänen mielestään kyllä nyt testijakson aikana ylipäätään kaikki rasvat ovat ihan akkojen hömpötyksiä. Tuote löytyy tästä.

 Tellun syntymän jälkeen lähdin innosta puhkuen kaverini kanssa hemmottelupäivään. Tarkoituksenamme oli käydä laittamassa hiukset uuteen uskoon ja lähteä sen jälkeen viihteelle. Jälkimmäinen osa jäi toteutumatta, kun kampaaja poltti päänahkani ja vieläpä kahdesti. Sen jälkeen päänahkaa kuumotti enemmän tai vähemmän useasti ja vielä Pikkutärynkin syntymän jälkeen koin saman kohtalon. Oli pakko uskoa ettei herkkä päänahkani kestänyt enää hiusten värjäämistä. Harmittaa, mutta päänahan poltteluakaan en viitsi enää harrastaa. Myös kuivashampoon kokeileminen oli yhtä tuskaa. Päänahan reagoidessa pienimmän syntymän jälkeen entistä herkemmin otin hieman jännittyneenä testiin Gentle Herb Shampoon.
  Tuotteesta saa parhaimman hyödyn jos sen antaa muutaman minuutin vaikuttaa. Ensimmäisellä kokeilukerrallani päänahkaani alkoi uhkaavasti taas poltella. Muutaman kerran testauksen ja Ultra Rich Balmilla päänahalle tehdyn hoidon jälkeen olen kuitenkin tykännyt tuotteesta. Enää herkkä päänahkani ei reagoi ja mikä parasta tämän tuotteen kanssa en ole tarvinnut hoitoainetta laisinkaan. Gentle Herb Shampoon löydät täältä.

  Jo äsken mainitsemani Ultra Rich Balm onkin varsin monikäyttöinen tehotuote, joka sopii niin kasvoille kuin vartalollekin ja tosiaan jopa hiuksiinkin. Itse kokeilin tätä päänahan lisäksi käsitaipeisiini ja ihottuma kyllä helpottui. Tuotteen löydät helposti tästä.

 Myös koko kasvoni olivat aivan kamalan kuivat testin alussa. Hyvä jos kehtasi ihmisten ilmoilla liikkua. Kokeilin Avocado replenishing creamia ja nyt selvästi kaikki kuiva on poissa. Ihmetuotteeksi en tätä vielä julista, sillä oman osansa kasvojen kunnonkohotukselle on varmasti tuonut myös lisääntynyt aurinko. Siltikin en muista koska kasvoni olisivat olleet näin hyvässä kunnossa. Pikkutäry ei kyllä pitänyt avocado-rasvan tuoksusta ja kommentoi: Äiti sä haiset kamalalle kasvoista. Ei tämä omasta mielestäni kuitenkaan nyt niin voimakastuoksuinen ole vaan ihanan tuntuinen rasva. Avocado replenishing cream löytyy täältä.

 Yhteenvetona sanoisin kaikkien tuotteiden olleen kokeilemisen arvoisia, mutta parempaan tehotestiin ne pääsisivät talvella. Baby repair lotion aiheutti pienessä rakkauden rasvaan ja hän tyhjensi jalkojensa päälle salaa anopin kokonaisen vartalorasvapullon todeten että väärä puteli. Vaikka Shampoon kanssa ei syntynytkään rakkautta ensisilmäyksellä, on se nyt yksi parhaista kokeilemistani ekologisista.

 Itseäni houkuttelee kokeilla vielä useampaa tuotetta. Suosittelen teillekin käydä tutustumassa Odyliquen verkkokaupassa merkin muihinkin tuotteisiin.

22. huhtikuuta 2015

Alevinkki: Reiman varastontyhjennysmyynti myös netissä!

 Huomasin juuri, että Reiman perinteinen varastontyhjennysmyynti löytyy tänä vuonna Kankaanpään, Lappeenrannan, Tammiston ja Ikaalisten lisäksi myös netistä. Nyt siis myös meillä kaukana muualla asuvilla on mahdollisuus tehdä hyviä löytöjä! Kokosin pikaisesti kollaasiin muutamia netistä löytyneitä ulkoilutamineita.
 Ylärivissä on toppaa. Tuo ensimmäinen puku meillä oli viime talvena käytössä ja suosittelen! Oli pojalle selvästi reilu ja onkin kunnoltaan yhä aivan uudenveroinen. Toivottavasti mahtuisi vielä alkutalvesta. Alarivissä on kevättakkeja eli nyt voi tehdä edullisia löytöjä jos kevätvaatetusta vielä puuttuu! Tarjolla oli myös mm. saappaita ja sadevaatteita.

 Aletuotteet löydät suoraan tästä.

Tellun vaatetusta vuodelta 2007

 Pikkutäry hajotti totaalisesti Ticketin haalaristaan toisen lahkeen polven kohdalta. Etsiessäni lisätuhojen välttämiseksi Tellun vanhaa haalaria remppahommiin, löysin myös jemmalaatikosta muutaman tytön vanhan vaatteen. Muistaakseni lupailin teille joskus sopivan paikan tullen vilautella tytön vanhoja vaatteita, mutta silittäminen ei nyt kuvia varten innostanut. Tässä teille kuitenkin hieman noin 1-vuotiaan tytön vaatetusta vuodelta 2007.

  Name It:n farkkuhaalarit löytyivät alesta. Hassua, miten monta asiaa olen poikien synnyttyä unohtanut, mutta tämä alelöytö on jäänyt mieleeni!
  Fixioni merkkisessä mekossa juhlimme joko tytön ensimmäistä nimipäivää tai sitten se puettiin virallisena syntymäpäivänä jolloin tytölle halusi välttämättä tulla muutama vieras kylään ennen varsinaisia juhlia.
 Cirafin puku oli tytön mieleen sillä siinä oli vetoketju jota saattoi jännityksessä vedellä :)
 Name it:n kietaisumekko oli myös tykätty. Mukavaa vaihtelua ainaiselle vaaleanpunaiselle yhdistettynä ruskeaan.
  Tellun ollessa pieni ostin lähes kaikki vaatteet alella tai kirpparilta. Tämä Lindexin mekko oli kuitenkin pakko saada ja sitä pidimmekin tosi paljon.
  Kirppikseltä ostettu mansikkamekko oli yksi tytön lemppareista. Ei liene ihme kun siinä on paljon tytön lemppariherkkua eli mansikoita!
  Nalle Puh-vaatteita löytyi kaapista paljon ja niitä joskus ostin myös normihinnalla. Tästä paidasta näkyy yhä tytön inho ruokalappuja kohtaan.
  Name it:n mekko. Muistaakseni pienempää kokoa ei löytynyt, joten ostin jouluksi sitten tämän hieman liian ison.
  Kimalletta, kukkia ja perhosia löytyy myös tästä Name it:n paidasta.
 H&M:n housut olivat kovassa käytössä. Nämäkin olivat pakko saada-ostos.
  Name it:n paita puettiin joihinkin juhliin. Valitettavasti paidan kanssa ollut hame on piiloutunut johonkin toiseen laatikkoon.
  Lindexin Bamse-sarjaa piti vaatteissa olla, vaikka sitten ihan pienellä farkkujen taskuissa.

 Lopuksi vielä yksi laatikon löytö, joka on jo kokoa 92. Tämä päällä tehtiin retki Särkänniemeen, jossa laitteet olivat hauskuuden sijasta kammotuksia ellei saanut kaveria mukaansa :)
   Mitäs tykkäätte näistä näin 8 vuotta myöhemmin?

20. huhtikuuta 2015

Niin maanantai (Picokin teki sen taas)

 Aamun kirkkauteen herätessäni ajattelin tästä päivästä tulevan taas ihan normaalin mukavan viikonaloituksen. Herätellessä Tellu ei saanut silmiä auki, mutta muuten ei ollut mitään ongelmia kenenkään lapsen kanssa. Pikkutäry jopa sikeästi kuorsasi, vaikka siskonsa kolistelikin. Bussille lähtiessämme Pikkutäry juuri heräili ja jäi katsomaan lastenohjelmia. Tellu taas pukiessaan päästi epätoivoisen parkaisun; ei taaaas. Tyttö huomasi rakkaasta Mini Rodinin Pico-takistaan noin parin viikon käytönjälkeen vanhan tutun vian.

  Vielä lenkki ei ole yhtä pahasti ja molemmista päistä purkautunut, mutta selvästi on taas toinen pää purkautumassa. Miten ihmeessä tämä voi olla mahdollista?!! Muistissani on erittäin hyvin edellisen takin yli kuukauden kestänyt vaihto eikä itku ole kaukana. Tarkistin taas myös tytön muut takit, mutta ohuen ohuetkin lenkit niissä ovat ehjänä. Miksi kummassa nämä eivät sitten kestä?

 Yritin unohtaa koko takin poikien kanssa aamulla leikkiessä ja auringon pilkahdellessa sainkin loistavasti mieleni paremmaksi. Lounaan jälkeen ajattelin poikien saavan leikkiä vielä sen aikaa kun kävisin vessassa ja laittavani pienimmän sitten nukkumaan. Ehdin juuri ja juuri istuutumaan, kun kuului kamala kolahdus, jonka jälkeen alkoi valtaisa huutokonsertti. Pojat olivat kaataneet tuolin ja menneet itse mukana! Verta oli iso lammikko, mutta Pikkutäry selvisi säikähdyksellä. Pienin sen sijaan osui tuolin takana olleeseen Wuff-koiraan ja sai osumaa leukaan, kieleen, päähän ja jalkaan.
 Onneksi nyt näyttäisi siltä ettei purukalusto kärsinyt vaurioita eikä muutenkaan vakavampia vammoja olisi. Pienin valitti kuitenkin päänsärkyä, joten täytyy päiväunien aikana kuitenkin pojan vointia tarkkailla aivotärähdyksen mahdollisuuden vuoksi. Ehkä tämän jälkeen isommallekin menee jakeluun, ettei tuoli ole mikään kiipeilypaikka edes silloin kun vanhemmat eivät näe ja että pienin kyllä ottaa isommista mallia aivan kaikessa?

 Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

19. huhtikuuta 2015

Lettulauantai

 Eilen illalla kysyttiin lapsilaumalta millä he haluaisivat saunan jälkeen herkutella. Useamman suusta tuli toive letuista, joten sellaisia sitten urakoin. Mietin olisiko litran taikina liikaa, mutta ei se ollut. Jäljelle jäi vaan muutama hassu pikkulettu!

  Yleensä teen letut myös Pikkutärylle sopiviksi. Tällä kertaa poika kuitenkin halusi ehdottomasti banaanilettuja ja muut lapset tavallisia. Siispä paistoinpa Pikkutärylle satsin omia lettuja.
 Banaaniletut
250g rahkaa
2 muussattua banaania
4 munaa
1dl jauhoja
ripaus suolaa
halutessa 1tl vaniljasokeria
 Sekoita aineet ja anna turvota noin 10 min ennen paistamista. Paista kuumalla pannulla voissa. 

Banaanilettuja olen myös tehnyt puolikkaan satsin munattomana käyttämällä ohjesääntöä 1 kananmuna= 1dl banaanisosetta. Myös Pikkutäryn annos oli tehty puolikkaasta ja siitä tuli noin 12 pientä lettua. 

 Tänään ollaankin nautittu letun jämät, käyty äänestämässä, leikitty paljon ulkona kylmyydestä huolimatta ja pidetty renkaanvaihtotalkoot. Nyt tulin pikaisesti heittämään pyykkiä koneeseen ja pistämään hirvipaistin uuniin. Arvatkaapa vaan mitä lapset tahtoisivat jälkiruuaksi? No lettuja tietysti! Saavat kuitenkin tyytyä miehen tuomaan jäätelöön, jota unohtui eilen tarjota :)

 Leppoisaa äänestyspäivää!

18. huhtikuuta 2015

Voihan kirosana!

Meidän kuopus on nykyään täysin isin poika. Äiti ei kelpaisi mihinkään. Niinpä pieni on myös välillä päässyt miehen mukaan miestenhommiin eli autoja korjaamaan. Joskus on ilmeisesti mieheltä mennyt pojan kuullen totaalisesti hermot. Mopo heitti pikkumiehen selästä ja sai sen jälkeen keppiä saatesanoilla: Taatanan tittu mopo. Auts!
 Kyllä meillä isommatkin lapset kirosanoja osaa, mutta enpä muista milloin olisivat niitä käyttäneet. Koska mies on tällä hetkellä pienimmän suuri idoli, on selvää hyvien ja pahojen tapojen ja eleiden siirtyvän suoraan pikkupainokseen. Ehkä tämä kiroileminen unohtuu, ellemme kiinnitä siihen mitään huomiota? Pikkutäry oli veljensä puheesta aivan järkyttynyt, joten josko kuopus ottaisi tässä asiassa mallia veljestäänkin? Toivoa ainakin sopii, ettei poika julkisesti näitä uusimpia sanoja esittelisi. Voi olla ettei kaupan mummot pitäisikään enää niin ihastuttavana pienenä poikana!

 Onko muiden lapset päästelleet suustaan rumuuksia ja miten olette toimineet? Myönnän tilanteen olleen mielestäni jossakin määrin melkoisen huvittava, mutta pojan kuullen en missään nimessä halunnut nauraa. Mikäli kiroilemassa olisi ollut pojista vanhempi, olisin toki torunut ja selittänyt miksi niitä sanoja ei lapset saisi käyttää, vaikka isi niin tekikin. Alle 2-vuotiaalle tuskin selittäminen olisi mennyt perille asti ja toruminenkin olisi vain innostanut lisää kokeilemaan rajojaa, joten kielsin vain kepillä lyömisen ja johdatin pojan huomion muualle.  Toivottavasti siis huomion kiinnittäminen muihin asioihin toimisi ja ensi kerralla poika saisi idoliltaan hieman parempaa oppia :)

 Aurinkoista lauantaita!

17. huhtikuuta 2015

Askarrellaan kukkia

 Koska ulkona on viimeaikoina ollut huono sää, ei luonnosta juuri kukkia vielä löydy. Onneksi kevättä ja kukkia voi tuoda sisälle piristykseksi. Tellu onkin askarrellut kukkia niin keittiön kuin olohuoneenkin koristukseksi.
  Ennen maljakossa olevia kukkia tehdään kuitenkin roikkuva kukkanen. Kukkaan tarvitset kaksi samankokoista mielellään molemmin puolin värjättyä paperia. Tellu ei halunnut tehdä perusväripaperista, joten teki kuultavasta.
  Ensin molemmat paperit taitellaan haitareiksi ja vielä kahteen osaan.
  Sitten taitokseen leikataan kuvioita ihan niin kuin lumihiutaleissakin.
  Molemmat puolet liimataan keskeltä yhtenäisiksi palasiksi, jolloin pitäisi olla kaksi kuvan näköistä palaa. Lopuksi nämä palaset liimataan vielä yhteen.
Valmis kukka näyttää suunnilleen tältä. Liiman kuivumisen jälkeen kukkaan ripustetaan naru ja roikkuva koriste esim. ikkunaan on valmis. Koska kukkanen tulee kahdesta osasta, ei molempien puolien tarvitse olla samanlaisia vaan halutessaan voi ilotella väreillä.

 Toinen kukka-askartelu sopisi mielestäni myös kivasti kesän juhliin somisteeksi. Tähän tarvitset yksinkertaisemmillaan vain muffinssivuokia, liimaa ja varren.
 Otetaan muffinssivuokia ja taitetaan ne yksi kerrallaan ensin kahtia ja sitten vielä kahtia. Taitettu vuoka kierretään rullalle.
  Liimaa kierretyt taitokset ehjälle vuoalle. Meillä oli vain vähän valkoisia jäljellä, joten rullia näissä Tellun kukissa on vain 8-9kpl.
  Kiinnitä kukan varsi keskelle ja asettele hieman kukkaa. Tellu käytti vartena grillitikkua, johon kieritettiin ympärille kukkateippiä. Varrastikun voisi tietysti myös maalata tai miksi ei piipunrassiakin voisi käyttää.
 Kukat ovat valmiit! Vuokien päätähän voisi vaikka hieman maalatakin, jos näihin haluaisi hentoa väriä. Rullien määrää lisäämällä taas saa suurempia kukkia.

 Mukavaa viikonloppua!