5-vuotiaatko jo eskarilaisiksi?

 Viime viikolla pyöri uutinen, jossa kerrottiin suunnitelmista muuttaa esiopetus koskemaan jo 5-vuotiaita. Sinälläänhän tämä ei ole uutta, sillä vastaavia toiveita on saanut lukea viime vuosina useampaankin kertaan, mutta tällä kertaa uutinen vain kosketti perhettämme Onnin täyttäessä tänä vuonna tuon 5 vuotta.

 Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistääkin syksyllä kokeilun, jossa 5-vuotiaat saavat maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen. Tuon kokeilun tarkoituksena on selvittää miten maksuttomuus vaikuttaa vanhempien työssäkäyntiin ja 5-vuotiaiden osallistumiseen varhaiskasvatukseen. Onnia tuo kokeilu ei koske, sillä kotikuntamme ei aio hakea mukaan kokeiluun. Toisaalta, vaikka hakisikin, Onni pysyisi kotona. Toivon myös, ettei 5-vuotiaiden esiopetuspakko ole voimassa aikanaan pikkuisen kohdalla.

 Esiopetuksen aloittamista 5-vuotiaana perustellaan mm. perhetaustaisten erojen tasoittamisella, koulutuksellisella tasa-arvolla ja kasvun, kehityksen sekä oppimisen tukemisella. Miksi ihmeessä olemme siis suunnitelmia vastaan?  Oikeasti, miettikääpä mitä pidemmän päälle tapahtuu lapsen aloittaessa eskarin! Ensimmäisestä eskaripäivästä lähtien lapsen elämää rytmittää pakosta ensin opiskelut ja sitten työt eläkeikään asti.

 Onko liikaa vaadittu, että lapsi saisi sen pienen, nopeasti kiitävän hetken olla lapsi ja elää vapaata, aikataulutonta elämää, mikäli perhe sen lapselle ja itselleen sopivaksi katsoo? Toki eihän 4 tunnin eskaripäivä lapsuutta kokonaan lopeta ja opetus olisi hyvin leikinomaista. Koemme kuitenkin 5-vuotiaan paikan olevan vielä kotona, mikäli se perheen elämäntilanteeseen sopii.

 Emme todellakaan ole itse esiopetusta vastaan! Tellun ollessa 6-vuotias eskari oli vielä täysin vapaaehtoista ja tyttö kävi sen silti. Se oli kotona kasvaneelle lapselle hyvä ja mielestämme riittävä valmistautuminen koulumaailmaan. Vaikka lapsemme eivät ole kuuluneet varhaiskasvatuksen piiriin, menestyvät he loistavasti koulussa. Meidän perheen kohdalla en siis ymmärrä miten 5-vuotiaiden esiopetus lisäisi tasa-arvoa koulumaailmaan, mutta on toki perheitä joilla ei ole voimavaroja yhtä lailla lapsensa kehitystä tukea.

Mietimme myös miten ihmeessä kunnat takaisivat kaikille 5-vuotiaille laadukasta varhaiskasvatusta monen päiväkodin pullistellessa jo nyt ääriään myöten täysinä. 5-vuotiaista toki suurin osa on jo varhaiskasvatuksen piirissä, mutta olisihan kuitenkin etenkin suuremmissa kaupungeissa esim. 10% lisäys jo melkoinen, jolloin lisätilaa sekä osaavaa henkilökuntaa tarvittaisiin reilusti.

Piileekö halutussa uudistuksessa suurin syy kuitenkin siinä kokeilun toisessa puolessa? Siis siinä, että meidät vanhemmat, etenkin enemmän kotona olevat äidit, tahdotaan väkisin töihin huolimatta siitä riittääkö mieleisiä töitä kaikille vai ei? Lapsista ilmeisesti kaavaillaan supermenestyviä, siis aiempaa parempia veronmaksajia. Mikäli perimmäinen syy olisi oikeasti vain koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen, uskoisin avun tarpeessa olevien lasten löytämiseen löytyvän toiset keinot.  Onhan meillä kuitenkin esim. neuvolassa varsin kattavat tarkastukset lapsille! Mikäli taas haetaan uutta menestystä PISA-tutkimuksissa, onko tämä oikea tapa? Onhan valtaosa jo nyt testin tehneistäkin käynyt aikanaan sen eskarin!

  Joskus sitä toivoisi, että päätöksissä ajateltaisiin oikeasti perheiden ja etenkin lasten parasta eikä aina ajateltaisiin vain sitä miten sinne valtion kirstuun saisi vanhempien nahoista mahdollisimman tehokkaasti varoja kiskottua.

 Mitä mieltä olet 5-vuotiaiden esiopetuksesta?