Äiti, mikä puku tuo muka on?

 Kuinka ihanaa olikaan taas lukea alkuviikosta Wilmasta tiedotetta vappunaamiaisista. Etenkin tässä tilassa sitä tykkäisin valmistautua asioihin rauhassa. Ihan vaan sen takia, että olisi aikaa olotilan mukaan pukua suunnitella, tehdä ja kaivella kaappeja. Ne kaupan valmiit puvut, kun tuppaavat olemaan aika mukavissa hinnoissa.

 Yleensä Pikkutäry on vähään tyytyväinen. On riittänyt, että puku on sinne päin. Tänä vuonna hän toivoi ensin Lego Ninjago-asua, mutta vaihtoikin eskaripäivän aikana toiveensa Lego Chiman Lavaliin. Koska puvun piti olla reppuun mahtuva ja helposti kuljetettava, hylkäsin idean pahvilaatikosta tehdystä asusta. Lopulta ompelin vielä puolilta öin maha kipeänä asuun vyötä, vaikka älli ei enää riittänyt edes paininjalan laskemiseen :D Arvatkaapa vaan kuinka iloinen poika aamulla pukua tutki?!

 Eihän se nyt mennyt ihan putkeen! Puvussa olisi pitänyt olla liivi, jossa olisi ollut joku ihme kivihässäkkä. Tarkoitus oli alun perin kyllä liivi tehdäkin, mutta enhän mä osaa kangasta taikoa ja huopaakin oli niin vähän, ettei se riittänyt edes lisäristikoksi vyöhön. Puku meni melkoisella kiukulla muminan säestämänä reppuun.

 Eskaripäivän aikana Pikkutäry oli kuitenkin tullut pukunsa suhteen toisiin ajatuksiin. Ei hän kuulemma edelleenkään Laval ole, mutta joku kiva kaukainen sukulainen ehkä :D Keppi miekkana syntyi vauhdikas leikki aikaan eikä aamun harmituksesta enää näkynyt jälkeäkään :) Myönnän tappioni, mutta tulipahan tehtyä. Aina äidit ei vaan ymmärrä! Aina ei myöskään voi onnistua, etenkään täydellisesti, mutta mitäs sitten! Kivaa voi olla silti :D

 Onko muut lapset päässeet nauttimaan vappunaamiaisista? Millaisia hahmoja on ollut liikenteessä?