5. helmikuuta 2016

Puhuu kuin ruuneperi

 Mun oli tarkoitus kirjoittaa tästä jo hieman aikaisemmin, mutta eräänä yönä valvoessa päätinkin tämän postauksen kuuluvan ehdottomasti Runebergin päivään. Asiahan ei kyllä oikeastaan liity mitenkään tänään juhlittavaan henkilöön, vaikka muistini mukaan Runeberg kärsikin jonkinlaisesta puheviasta ja oppi puhumaan vasta 5-vuotiaana. Täällä kirjoitin Pikkutäryn puheesta ja ORA-kojeesta ja tänään siis kerron hieman kuulumisia siltä saralta.
 Saadessamme ORA-kojeen Pikkutärylle olin varovaisen toiveikas. Aikaisemman kojepostaukseni jälkeen olemme resurssipulan vuoksi päässeet puheterapiaan vain kerran. Kotona olemme päivittäin korjanneet muutaman kerran äänteitä, mutta suurimmaksi osaksi olemme siis olleet ORA-kojeen varassa. Tilanne voisi olla aika toivoton ja huono, mutta täällä ollaan oikein iloisia!

 Pikkutäryllähän on ollut ongelmia kielensä kanssa hampaiden takaa tuotettavissa äänteissä. ORA-koje on selvästi auttanut ja aikaisemmin epäpuhtaat äänteet ovat nyt puhtaita! Lisäksi l on yleistynyt spontaanipuheessa ja suureksi ilokseni huomasin taannoin r-äänteen korvaantuvan nyt yhä useammin l-äänteenä. Myös sanoissa, joissa on alussa tai lopussa s, äänne useimmiten tulee, vaikkakin normaalia pehmeämpänä. Vaikka alun perin jopa puheterapeutti epäili, että joudumme opettelemaan spontaanipuheeseen lähes sanan kerrallaan, on osa äänteistä tulossa kuin itsestään!
  Pikkutäryn sanavarasto on aina ollut upea, mutta äänneongelmansa kanssa pojasta on kehittynyt mahtava sanojen käsittelijä. Tellu ei suostu veljensä kanssa enää pelaamaan Aliastakaan, sillä Pikkutäry löytää sanalle kuin sanalle kiertoilmaisun! Poika tuntuu imevän kaikesta ja kaikkialta tietoa itseensä. Aina ei siis ole huono asia jos puhuu kuin ruuneperi tai puhumisesta puuttuu jotakin :)

 Ihanaa viikonloppua!

4 kommenttia:

  1. Ihanaa viikonloppua teille <3
    Ja pitääkin oikein lukea tuo sun aiempi postaus uusiksi, musta nimittäin tuntuu että meidän Mimolla vois olla jotain ehkä vastaavaa. sanoja tulee ja puhetta, pitkiä lauseita, lauluja vaikka kuinka mutta ääntäminen ja sanojen tuottaminen on tosi vaikeaa ja työlästä. Joskus Mimosa jopa itse sanoo että "mä en osaa puhua" "tää on vaikeeta" ja Mimosa täyttää siis 3v vappuna, että onhan toki pieni vielä.. Mutta selvästi on vaikeaa tämä puhuminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä Pikkutäry 3-vuotiaana jo nimitti puhettaan monkelokieleksi. Ensimmäisiä sanojaan sanoi jo alle vuoden ikäisenä, mutta tosiaan itsekin koki puhumisen vaikeaksi. Nyt kielijumpan jälkeen puhuukin sitten 24/7 :D Kannattaa ehdottomasti mainita tuosta puhumisesta neuvolassa etenkin kun se selvästi lasta itseäänkin häiritsee! Täällä ainakin on niin paha pula puheterapeuteista, että arviokäynneillekin saa jonottaa ihan hurjan kauan. Nytkin me vaan odotellaan päätöksiä jatkosta, vaikka säännöllisistä käynneistä olisi ehdottomasti lisähyötyä.

      Poista
  2. Osuva otsikko :) Hienoa kuulla, että edistystä on tapahtunut! Onkin hyvä ettei hän ole alkanut aristamaan puheen kanssa tai jättänyt sanomatta asioita vain koska pelkää ettei osaa lausua sanoja! <3<3 Meilläkin tuo nuorimmainen juuri 2-vuotias taistelee vielä sanojen muodostamisen kanssa, mutta se lienee ihan normaalia vielä noin pienenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kyllä oli kausi, jolloin poika ei halunnut yhtään vieraammille tai edes lempparikummilleen puhua, koska tiesi ettei häntä ymmärrettäisiin. Nopeasti se kehittyminen kuitenkin lisää itsetuntoa ja nyt tuo höpöttelee ihan kaikkialla kaikille. Ellei kuulija ymmärrä niin sitten selittää niin että ymmärtää :D Meilläkin vielä nuorin kompastelee sanojensa kanssa. On mm. sitä mieltä, että käpy on papu.

      Poista