1. joulukuuta 2018

1. luukku

 Vihdoin on tullut se kauan odotettu aamu, jolloin pääsemme joulukalentereiden kimppuun! Olimme ajatelleet, ettei tänä vuonna kalliita kalentereita lapsille hankittaisiin, vaan menisimme lastentapahtumasta saaduilla kuvakalentereilla ja tonttuyllätyksillä. Mummo päätti kuitenkin toisin ja nyt heidän toivekalentereidensa lisäksi lasten omiin tonttupussukoihin käy öisin tontut jättämässä yllätyksiään sekä toki myös toisinaan pieniä herkkujakin.

 Pojat uskovat tontun kulkevan tonttuoven kautta. Ensimmäisen kerran ovi ilmestyi lasten kirjoitettua  kirjeensä joulupukille. Uusi naapurimme saattoi kuitenkin hieman suuttua pikkuisen käsiteltyä ovea kovakouraisesti ja tonttu muutti pois. Tontut tuntuvat leppyvän kuitenkin, sillä aamulla lapset huomasivat uuden oven! Tällä kertaa tonttu on tehnyt kuitenkin kulkureittinsä sen verran korkealle, ettei pikkuisen pitäisi päästä tekemään liian läheistä tuttavuutta :D
 Meillä lapset siis saavat uskoa tonttuihin ja joulupukkiin, mutta emme uhkaile tai tyrkytä niitä lapsille. Oikeastaan haluaisin itsekin vielä uskoa, sillä joulupukki kävi kutsumatta luonani joka joulu yli 20 vuotta! Joulupukin lahjat ovat toki odotettuja, mutta haluan lasten enemmin oppivan joulun olevan niin paljon muutakin. Kuinka lapset siis joulun näkevät?

 Viime vuonna joulukalenterin toisesta luukusta löytyi poikien sepittämiä jouluisia sanoja, jotka löydät täältä. Kuuntelin eräänä aamuna salaa nurkan takana, kun Onni intoutui selittämään pikkuiselle, mikä se kaikkien huulilla oleva joulu oikein on. Näin hän tänä vuonna kertoi: " Joulu on kuules tosi ilonen aika vuodesta! On paljon tunnelmaa ja jännitystä. Tonttujakin! Ne tuo meille yllätyksiä. Joulua ei voi nähdä, mutta silti se on punainen ja kultainen. On kynttilöitä, kuusia, tähtiä, ihania tuoksuja ja glögiä. Tiiätkö, se onkin sellasta herkkua!" Siinä se pikkuinen katsoi silmät suurina suu leveässä hymyssään kuin miettien mitä tuo veikka tuossa höpöttää :D
 Olemme viettäneet tätä iloista aikaa vuodesta oikeastaan jo isänpäivästä lähtien tekemällä päivittäin jotain jouluista. Kodissa on tuoksunut jo joulun maut, koristeet ovat lisääntyneet yksi kerrallaan ja suloisia askarteluja on syntynyt. Kaiken puuhastelun takana on kuitenkin yksi ajatus; ei stressiä, sillä kuten Mary Ellen Chase on sanonut: 'Joulu ei ole päivämäärä. Se on mielentila.'
 Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään ja täydellisyyteen pyrkimisen sijaan ota rennosti! Jos sotku kauhistuttaa, anna lapsen vaikka tehdä oma jouluasetelmansa, kuten Onni teki vitriinin suojaan pikkuveljeltään. Tai lähtekää ulos nauttimaan talvisesta säästä ja pakatkaa jouluiset eväät mukaan! Lasten kanssa on turha stressata siivoamisesta, jouluruuista ja lahjoista, sillä heille täydellinen joulu on täynnä yhdessäoloa ja hauskoja hetkiä.

 Tässä joulukalenterissa pääsetkin seuraamaan millaisia herkkuja, askarteluja sekä puuhia me tehdäänkään ennen joulua. Puuhiemme lisäksi luvassa on viime vuoden tapaan iloksesi alennuksia ja arvontoja, joista en itse hyödy mitään. Toivottavasti viihdyt kalenterimme parissa♥

 Mitä sana joulu merkitsee sinulle?

2 kommenttia:

  1. Joulu merkitsee minulle ennen kaikkea yhdessäoloa. Lapset rakastavat toki jännitystä ja paketteja. Minä puolestani odotan niitä hetkiä kun saamme istua yhdessä joulupöydän ääressä ja se kun lapset avaavat innoissaan lahjoja. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten ilon seuraaminen on kyllä ihanaa! Ja nyt kun mainitsit joulupäydän niin mulle iski nälkä :D Voi niitä kaikkia ihania herkkuja, joita pian pääsee yhdessä perheen kanssa maistelemaan!

      Poista