Taianomainen unikarhu

 Raskausaikana mietin usein millainen nukkuja pikkuisesta tulisikaan, tuntuihan hän olevan mahassakin aina liikkeessä. Kahden lähes vuorokauden ympäri valvoneen pojan jälkeen olin valmistautunut valvomaan seuraavat vuodet tämänkin vauvan kanssa. Rakentelin mieleeni jo toimintasuunnitelmia huonojen öiden varalle ja mietin millä tavoin voisimme edes hieman yrittää parantaa nukkumista.

  Pikkuisen unenlahjoissa ei kuitenkaan ole ollut valittamista koliikkia lukuun ottamatta. Vaikka koliikki tuntuikin isompiin poikiin verrattuna helpolle nakille, halusin tehdä kaikkeni pikkuisen olon parantamiseksi. Niinpä hetken pohdinnan jälkeen päätin lyödä rahat tiskiin ja tilasin meille Whisbear unikarhun, jonka äänisensorista kuuluu vauvan itkiessä valkoista kohinaa.

 Mies haki seuraavana päivänä paketin postista ja huvittuneena katseli kaivaessani unikarhua laatikosta pois. Olin kyllä itsekin epäileväinen voisiko tuo Whisbear oikeasti toimia, mutta mies muisti keskustelumme kevään Lapsimessuilta. Hän oli jo valmis myymään vetoa, ettei nalle tosiaankaan tulisi toimimaan vaan olisi yksi keino muiden joukosta saada tuoreilta vanhemmilta rahat pois. Isommat lapset ihastuivat unikarhuun oitis ja  nalle sai nimekseen Wille. Tutustumisen jälkeen laitoin Willen humisemaan ja hetken päästä vauva rauhoittui yöunilleen! Katsahdimme miehen kanssa toisiamme ja totesimme yhteen ääneen: 'Sattumaa!'

  Seuraavana iltana Wille kohisi Pikkuisen sängyssä nukkumaan mennessämme ja kävimme miehen kanssa seuraavanlaisen keskustelun:
M: Ärsyttää toi kohina!
N: Sammutanko sen?
M: No et! Sehän toimii!
Niin, Wille ei ollutkaan huijausta vaan toden totta sen kohina toimii! Toki eihän unikarhu mikään ihmeparantaja ole, joka veisi pikkuisen mahanväänteet pois. Kohdun äänimaailmaa muistuttava valkoinen kohina vaan rentouttaa sekä rauhoittaa lasta ja auttaa siten nukahtamaan.

  Yöunien lisäksi ymmärsin pian myös, ettei Pikkuinen vihaa vaunukoppaa / paikoillaan olevia vaunuja tai ole liian pirteä päiväunille. Mahavaivojen vuoksi hänellä oli vain vaikea nukkua pitempiä pätkiä! Wille onkin auttanut myös takaamaan pikkuiselle tarpeeksi pitkät päiväunet ja nyt päiväunilta herää aurinkoinen hymypoika. Suojaisan vaunukopan sisällä ei kovemmillakaan pakkasilla ole sisäilma mennyt pakkasen puolelle, joten olen uskaltanut unikarhun mukaan pakata. Onhan äänisensorikin vielä hyvin suojassa Whisbearin sisällä.

 Olemme Willestä aivan innoissamme ja monet ystävämme ovatkin meillä käydessään saaneet esittelyn tästä ihmeestä. Harmi, etten vastaaviin ollut törmännyt jo poikien vauva-aikoina. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä olisiko samalla lailla apua heille tuonut. Jos itse mietit nyt auttaisiko Whisbear vauvaasikin nukkumaan, kokeile tuottaa valkoista kohinaa itse laittamalla esim. hiustenkuivaajan päälle, mutta ei tietenkään vauvaan päin puhaltamaan. Mikäli vauva rauhoittuu, on hyvin todennäköistä myös unikarhun auttavan.

 Onko Whisbear sulle tuttu? Millaisia kokemuksia uninallesta muilla on?