5. lokakuuta 2016

Kotiäitiviha

 Tänään tarkoitukseni oli kirjoitella paljon kevyempää tekstiä, mutta yllättäen silmät ristissä huomasinkin näpytelleeni tämän.

 Istuin aamulla Onni sylissä sohvan nurkassa. Poika katseli lastenohjelmia ja itse selailin samalla kerrankin uutisia. Iltalehden sivuilla törmäsin uutiseen, jonka otsikossa tuleva perheministeri oli selvästikin kotihoidontuen kannalla. Hymy nousi kasvoilleni ja hyvillä mielin avasin uutisen. Tuo hyvä mieli vain katosi hyvin nopeasti jatkettuani lukemista pidemmälle. Uutisessa Timo Soinin mainitsema sana "kotiäitiviha" onkin melko osuva ilmaisu!
  En tiedä mistä ihan perusihmisten kotiäitiviha johtuu. Jos joku teistä tietää, niin kertokaa ihmeessä minullekin! Koetaanko meidät kotiäidit niin laiskoiksi vai miksi ihmeessä juuri äidit eivät saisi halutessaan lapsiaan kotona hoitaa? Kuten olen ennenkin todennut, kotiäitiys ei toki kaikille sovi ja kaikkien ei missään nimessä tarvitse sitä edes kokeilla. Jos äiti viihtyy paremmin töissä kuin kotona, niin laadukas päivähoitohan pitää kyllä lapsesta huolta. Päivähoidossa ei näin kotiäidin silmin ole todellakaan mitään pahaa. Miksi siis työssäkäyvät vihaavat meitä kotiäitejä?
 Politiikassa usein kotiäitivihaa selitellään kielteisillä vaikutuksilla mm. naisten työuriin ja eläkkeisiin tai sukupuolten välisellä tasa-arvolla. Jokainen kotiin jäänyt nainen on varmasti tiedostanut kotiäitiyden vaikutuksen tulevaisuuteensa. Aina ei ihmisillä ole päällimmäisenä mielessä ura tai eläke, josta kaikki eivät  valitettavasti ehdi edes ikinä nauttimaankaan. On ihmisiä, jotka arvostavat aivan muita asioita. He haluavat antaa lapsilleen hyvän alun elämälle sekä ennen kaikkea olla lapsensa elämän alkutaipaleella läsnä.

 Tasa-arvon mukaisesti toki miehetkin voivat ja ihailtavasti myös jäävätkin lastensa kanssa kotiin, mutta taloudellisesti tämä ei vaan kaikissa perheissä ole mahdollista. Onko sekin kotiäitien syy, että miehillä vaan usein on merkittävästi parempi palkka? Kyllä meilläkin mies haluaisi olla koti-isänä ja itse sen ilon haluaisin hänelle suoda, mutta mitenkäs yrittäjänä jäät?!
 Tuosta aamulla lukemastani uutisesta ehkä eniten niskakarvojani nostatti Juhana Vartiaisen kommentti, jossa varakkaiden perheiden lapset pärjäävät, mutta vähävaraisten vanhempien lapsille päiväkoti antaisi kotihoitoa paremmat eväät elämään. Siis miten ihmeessä varallisuus liittyy laadukkaaseen kotihoitoon?!

 On toki totta, että joillakin vähävaraisten lasten vanhemmilla on ongelmia, joiden vuoksi lasten päivähoito on täysin perusteltua ja taatusti paremmaksi lapsen kehitykselle, mutta samalla lailla niitä ongelmia voi löytyä myös varakkaammilta! Sitä paitsi eihän laadukkaaseen lasten kotona hoitamiseen välttämättä hyviä tuloja tarvita! Läsnäolo, leikkiminen, laulelu, sylittely ja ulkoilu ovat ihan ilmaisia ja askartelumateriaaleistakaan ei välttämättä tarvitse maksaa.  Löytyy myös avoimia perhekerhoja ja muita ilmaisia kerhoja. Moni vähävaraisten lasten vanhempi on tahtomattaan myös työtön. Jos viet lapsesi päiväkotiin ollessasi itse työttömänä kotona, teet taas väärin!
 Tiedän olevani kotiäitivihaajille sitä alinta kastia, enhän ole enää edes kotihoidontuella kotona vaan heidän mielestään käytän hyväksi miestäni. Tiedän, ettei iso osa tule ikinä tätä ratkaisuani ymmärtämään vaan olen kotona makaava luuseri. Mitäpä noista kommenteista välittämään, sillä onneksi tiedän kuitenkin myös sen, että voin olemattomista tuloistani huolimatta tarjota lapsilleni hyvää ja laadukasta kotihoitoa. Olen läsnä lasteni arjessa ja he tulevat taatusti kyllä pärjäämään elämässään. Pärjäisivät aivan yhtä hyvin myös jos olisivat päivähoidossa.

  Parasta mitä vanhempi voi lapselleen antaa on onnellinen ja turvallinen lapsuus ja tiedän omien lasteni sen saavan kotihoidostaan huolimatta kokea. Sainhan tänäkin aamuna märän pusun kanssa kuulla lauseen "Kiitos rakas äiti, kun saan eskarista tulla suoraan kotiin". Älkäämme siis kuluttako energiaamme mihinkään vihaan! Me vanhemmat olemme aivan yhtä hyviä, oli lapsemme hoidossa sitten kotona tai päiväkodissa ja meidän lapsemme kyllä saavat varmasti molemmissa paikoissa hyvät eväät elämälleen.


8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos♥ Hetken mietin pitäisinkö nämä ajatukset tällä kertaa vain itselläni, mutta tulipahan julkaistua :D

      Poista
  2. Jälleen kirjoitit asiaa!
    Täällä myös yksi hoitovapaalla oleva, tällä kertaa nimettömänä kommentoiva "luuseri". Ihmettelyä ja jopa syyttelyä olen saanut siitä, että päätimme hoitaa lapset pienenä kotona. Onko osittain kyse kateudesta, sillä kärkkäimmät kommentit ovat tulleet niiltä, jotka ovat vieneet lapsen heti vanhempainvapaan päätyttyä hoitoon? Ymmärrän sen, että joidenkin on pakko ja jotkut haluavat itsekin palata töihin, mutta miksi kotiäitiys olisi jotenkin huonompi vaihtoehto päivähoidolle?

    Minulla ei olisi varaa tehdä lyhennettyä työviikkoa ja alle 3-vuotiaan hoitoon vienti työmatkojen takia 9 tunnin ajaksi tuntuu kohtuuttoman pitkältä ajalta lasta ajatellen. Täydestäkin päivästä taloudellinen hyöty jää mitättömäksi. Jos hoitovapaamahdollisuutta ei olisi ollut, olisin luultavasti irtisanoutunut työstäni jäädäkseni kotiin. En jaksa ajatella eläkekertymääkään, sillä en usko eläkkeen olevan tällainen enää silloin, kun sen aika on. Ennemmin säästän rahaa talteen rahastoihin.

    Pitkän töistä poissaoloni aikana olen opiskellut uuden tutkinnon itselleni pikkuhiljaa ilta- ja viikonloppuopintoina ja olen voinut hoitaa lapset samalla kotona päivisin. Lapsilla on pitkä koulu-ura vielä edessä ja hetki päiväkotielämääkin, eivätköhän he ehdi kokea riittävästi oravanpyörässä oloa alkuvuosien kotihoidosta huolimatta. Itse muistan lapsuudestani päivähoitopäivät hyvässä ja pahassa, kotona oloa en juuri lainkaan. En halunnut omille lapsilleni samaa, vaan haluan voida askarrella, leikkiä ja touhuta heidän kanssaan edes sen pienen hetken, kun he ovat pieniä. Vartiaisen kommentit kaikessa älyttömyydessään usein jätän lukematta, mutta kun nyt tuli luettua, niin enpä usko että hyvän kotihoidon tae on varallisuus. Tärkeämpää on aito läsnäolo.

    Kotihoidontuen lakkauttaminen äkisti olisi monelle kunnalle myös katastrofi, ainakin meillä päin päiväkodit ovat tupaten täynnä ja ylisuurta ryhmää alimitoitetuissa tiloissa yritetään kaitsea alati vaihtuvien harjoittelijoiden avustuksella. Perhepäivähoitajia ei juurikaan enää ole tarjolla, nekin vähät lähestyvät vääjäämättä eläkeikää. Lienee kunnille paljon edullisempi vaihtoehto säilyttää kotihoidontuki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi♥ Jokainen tekee itselleen sopivat ratkaisut. Ehkä osa näistä arvostelijoista ei vain ole valmiita luopumaan yhtään mistään? He haluavat ostaa joka kauppareissulla uuden takin tai upeita kodintuotteita, hemmotella itseään siellä, täällä ja tuolla ja tietävät, ettei se kotiäitinä olisi samassa mittakaavassa mahdollista. Tai ainakin itse olen saanut kuulla kommentteja tyyliin: ei meillä vaan varaa olisi, vaikka molemmat vanhemmat ovat meitä parempipalkkaisissa ammateissa. Varmasti on myös niitä, jotka haluaisivat olla kotiäitejä, mutta heistä ei ole siihen ja he kommenteillaan purkavat pahaa oloaan.

      On myös totta, että moni kotiäiti sinun tavoin opiskelee tai muuten kouluttaa itseään. On myös heitä, jotka omalla ajallaan ovat hiljalleen tehneet harrastuksesta itselleen työn kotiäitiyden oheen. Kotiäitiys ei siis millään tavalla tee naisesta laiskempaa tai hölmönpää, vaikka niinkin olen kuullut sanottavan.

      Poista
  3. On aina yhtä monta mielipidettä kuin ihmistä! :/.. Mitä pidempään lapsi saa olla kotona, sen parempi. On maita jossa se on miltei edellytys että (erityisesti) äidit ovat kotona lasten kanssa kunnes ovat about teini-ikäisiä. Kaikki muu on outoa. Esimerkiksi jenkkilässä on enemmän kuin tavallista että on kotiäitinä. Nauti sinä tästä ajasta ja ole piittaamatta kaikista muista mielipiteistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisihan se kovin tylsää, jos me kaikki olisimme samaa mieltä asioista! Mielipiteitä saa ja kuuluukin olla erilaisia :) Oikeastaan eihän siitä niin kovin kauaa ole ollut, kun ihan kotimaassakin on kotiäitejä ollut ilman sen ihmeempää kummastusta. Niin miehen kuin omakin isoäitini olivat kotiäitejä, vaikka toki tilan töitä tekivätkin siinä missä lapsetkin.

      Poista
  4. Oli kiva lukea ajatuksiasi! :) Mä myös olen ihmetellyt, miksi juuri äidin kotona oleminen on niin kovin paha juttu. Jos äiti tykkää olla kotona ja isä töissä, niin miksi väkisin muuttamaan tilannetta? Meillä mies myös tienaa selvästi mua enemmän, joten olisi ihan pöljää vaihtaa osia.

    Mä uskon, että monille lapsille päivähoito pph:lla tai päiväkodissa on ihan hyvä juttu ja toimii mainiosti. Meidänkin tytöt varmaan siihen sopeutuisivat, mutta mä olen ajatellut asian niin, että haluan tarjota heille stressittömämmän varhaislapsuuden, kun ei tarvitse aamuisin kiirehtiä mihinkään eikä ikävöidä molempia vanhempia. Mä saan vielä kesään asti kotihoidontukea, mutta mielessä on alkanut pyöriä mahdollisuus vielä yhdestä vuodesta kotona - ja kieltämättä tuohon ajatukseen liittyy paljon häpeää ja noloutta: mietin, mitä muut ajattelevat, pidetäänkö mua miehen varoilla elävänä loisena ja ihmetelläänkö lasten jäämistä ulkopuoliseksi päiväkotiryhmien isoista sosiaalisista ympyröistä. Yritän jo näin ennakkoon vaientaa äänet ja vakuuttaa itselleni, että se, mikä on paras ratkaisu tytöille ja koko perheelle, on oikea ratkaisu. Ihan sama mitä muut ajattelevat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos♥ Niin miksi ihmeessä ei puhuta kotivanhemmuusvihasta? Miksi juuri se kotona oleva äiti on se pahis? Meillä äideillähän kuitenkin yleensä se hoivaaminen on paljon luontevampaakin.

      Itsekään en epäile yhtään etteikö meillä lapset hyvää hoitoa kodin ulkopuolella saisi ja tiedän, että joillekin lapsille hoitoon laittaminen on oikeasti kotona oloa huomattavasti parempi ratkaisu. Olen kuitenkin kotona juuri niin lasten kuin meidän aikuistenkin stressittömämmän elämän vuoksi. Etenkin helposti stressaantuva Onni tarvitsee aikaa sopeutuakseen isompiin ihmismassoihin ja kerhossa sitä on hyvä harjoitella. Jo muutaman tunnin kerhopäivä uuvuttaa pojan, joten kuinka sietämättömäksi pojan olo kävisi hoidossa?

      Tällä muutaman kuukauden kokemuksella suosittelisin sua kuuntelemaan sydämesi ääntä. Sinä kyllä tiedät mikä on tytöillesi ja teidän perheelle paras ratkaisu! Sosiaalisia kontaktejahan saa lapselle muualtakin kuin päivähoidosta! Häpeän kyllä vieläkin kertoessani kysyjälle olevani yhä kotona, mutta vain koska mietin mitä kysyjä asiasta ajattelee. Arvostelijat eivät kuitenkaan voi tietää mitä kaikkea päätöksen takana oikeasti onkaan. Rohkeasti siis miehen kanssa päätöksiä tekemään♥ Kuten totesit, on ihan sama mitä muut ajattelevat :)

      Poista