Täällä kerroin lasten suhtautumisesta raskausuutiseen ja Onnin ensijärkytyksestä. Vaikka Onni odottikin innoissaan pikkuisen syntymää ja oli ylpeä uudesta isoveljen roolistaan, jännitin hieman kuinka meille käy vauvan synnyttyä. Onnihan sietää huonosti isoja muutoksia ja vauvan tulo taloonhan on juuri sellainen. Yritimme jo raskausaikana kertoa mitä muutoksia pikuisen syntymä arkeemme tuo, mutta voiko pieni lapsi koskaan silti olla täysin valmis muutokseen?
Myös meidän ekaluokkalainen on ollut todella innoissaan vauvasta. Hän mielellään pitää pikkuista sylissä ja kertoo tarinoita. Mikäli en ole samassa huoneessa tai pääse heti ottamaan pikkuista harmituksen iskettyä syliin, saa ekaluokkalainen laulullaan vauvan rauhoittumaan. Pikkutäry myös muuten mielellään laulelee ja leikittää pikkuista. Äidin sydän sulaa totaalisesti niissä hetkissä, jolloin nämä kaksi istuvat sylikkäin ja pikkuinen saa isoveljeltään kuiskauksen: "Olen niin onnellinen, että olet vihdoin siinä" ♥
Tellu on jo niin iso, ettei aivan samalla lailla kenties kehtaa näyttää hullaantumistaan vauvaan kuin me muut. Silti hän mielellään kuiskii helliä sanoja korvaan, hoitaa ja jutustelee pikkuisen kanssa. Vaipanvaihdon Tellu jättää kyllä suosiolla Onnille, mutta sylistään ei mielellään pikkuista pois laskisi. Ainakaan, jos vauva olisi menossa pikkuveljien syliin :D Neidin luonnon päälle hieman käy myös se, ettei hän saa vauvaa yhtä hyvin rauhoittumaan kuin Pikkutäry laulullaan. Rauhallinen vauva on kuitenkin esiteinin mielestä paras ja ihanin pikkuveli ikinä. Ainakaan tämä pienin painos ei vielä käy ärsyttävästi salaa tutkimassa neidin aarteita :D
Mielenkiinnolla jään katsomaan miten sisarusten välit tästä kehittyvät. Pikkuisesta on kuitenkin jo ehtinyt tulla koko perheen lellikki, joten vaikka ikäeroa sisaruksiin onkin, rakkautta hän ainakin tulee saamaan osakseen.
Mitäs teillä on tuumittu?
Ihanaa kuulla että kaikki on mennyt juuri niin kuin pitääkin! Minusta olisi kummallista jos (pienet) lapset eivät reagoisi millään tavalla - onhan vauvan tulo suuri muutos myös heidän elämässä. Eli pienet kiukkukohtaukset kuuluukin asiaan. Onneksi vauvat ovat niin ihania ja hellyyttäviä, että lapset myös tykkäävät halia ja helliä niitä! <3
VastaaPoistaJuurikin noin! Ennemmin sitä huolestuisi ellei vauvan tulo taloon näkyisi missään! Onhan se kuitenkin iso muutos niin isommille kuin pienemmillekin lapsille. Isommat lapset vain osaavat jo paremmin ymmärtää tunteitaan jolloin se vauvan tuoma muutos ei välttämättä samanlaisina kiukkukohtauksina ilmaannu :)
PoistaIhania asioita ja huomioita sisarusten väleistä. Osasipa Onnikin sitten hienosti sanoittaa, että mikä oli vaivannut. Kyllä se vähän jännittää, miten vauvan tuloon meillä esikoinen suhtautuu, vaikka ennusmerkit ainakin on todella hyvät. :)
VastaaPoistaMeillä on Onnin luonteen vuoksi aika paljon harjoiteltu tuota kertomista helpottamaan arkea :)
PoistaToivottavasti siellä sujuu vauvan myötä myös kaikki hyvin♥ Meilläkin vauvaa kovasti odotettiin ja nyt tykätään, mutta harmittaahan poikia toisinaan, ettei äidillä ole tällä hetkellä samalla lailla aikaa.