27. joulukuuta 2014

Liian hiljaista

 Tellu ja Pikkutäry halusivat jäädä mummon iloksi. Olisi kerrankin aika tehdä rästiin jääneitä hommia ja levätä yhdessä pienimmän kanssa. Talo on kuitenkin aivan liian hiljainen enkä osaa keskittyä yhtikäs mihinkään.

  Uudet villasukat jalassa tepastelen pitkin kämppää kilpaa pienimmän kanssa. Pieninkin siis on aivan ihmeissään kun leikkikaverit ovat poissa ja taloon on tullut hiljaisuus. Toisaalta kyllä pikkuinen osaa ottaa myös täyden hyödyn tilanteesta ja komentaa kovasti vanhempiaan :D Mieskin joutui saunomaan oikein urakalla, kun eräs nuoriherra ei tahtonut millään pois.
Pienimmän nukkuessa jatkan vaeltelua yksin. Erään rästihomman sain ommeltua, mutta muuten olen lähinnä vain vieraillut kahvikuppi kourassa suklaakupilla. Suklaakaan ei vain ole maistunut samaan tahtiin kuin ennen eli nyt ei ole kaikki kohdallaan. Pitäisiköhän lapset unohtaa useamminkin yökylään josko oppisi taas nauttimaan päivällä vallitsevasta  hiljaisuudestakin?

2 kommenttia:

  1. Hih, sama homma, kun joskus saa hetken sitä hiljaisuutta niin ei välttämättä osaa tehdä mitään. :)
    Ihanat uudet villikset, ihan parasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on elämää talossa yleensä aina ja jo yhden lapsen puuttumisen huomaa selvästi saati sitten jos kaksi isointa on poissa. Mitenhän sitä osaa olla sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa?

      Nää sukat on kyllä aivan huippumukavat jalassakin! En raaski riisia näitä kuin pakon edessä. Vahvasti epäilen että olisivat merinovillaa vaan varmaksi en osaa sanoa mitä kutomosta onkaan tullut :) Tellu sai sydänkuvioidut ja nekin ovat olleet melkoinen hitti :)

      Poista