30. joulukuuta 2019

Meidän joulukuu

 Enpä olisi kuukausi sitten uskonut kuinka rentoon joulukuuhun pystymmekään. Osasyyllinen tähän taitaa kyllä olla sairasteluputki, joka yllätti taudilla jos neljännelläkin perheemme jäseniä.  Lisäksi joulukuun juhlat ja kiireet sekä tonttupajan ahkerointi takasivat taas yhden blogiloman. Ennen päivittelin blogia usein lasten mentyä nukkumaan tai alkuyöstä, mutta nyt nautin ennemmin kaikesta vähäisestä kahdenkeskisestä ajasta miehen kanssa ja pidän univelat kurissa. Kysyjille ja ihmettelijöille siis tiedoksi, täällä ollaan yhä! Muutama lisätunti vuorokauteen olisi vain blogin kannalta tarvittavaa.
 Joulukuu meni meidän perheessä siis pitkälti aina jonkun potiessa. Sairastelujen lisäksi ehdimme kuitenkin nauttimaan joulun ajasta tuttuun tapaan. Leivoimme valtavat kasat pipareita, askartelimme hauskoja juttuja, teimme jouluisia askareita ja yllätyksiä läheisille. Onnin hittimateriaali oli tänä vuonna puu ja hän nikkaroikin hauskat jouluiset kortit. Tellu maalasi tauluja ja Aarre taas tykästyi tonttu-teemaan eikä muut askarteluideat tahtoneet kelvata.
 Kerrottavaa tästä kuusta riittäisi varmasti maratonipostauksen verran. Siispä on ehkä parempi listata kohokohdat:

♥ Aarre kulki kirjaimellisesti koko kuun tonttulakki päässään. Hän oikeasti nukkuikin lakin kanssa!
♥ Odotimme kovasti lunta ja odottelemme yhä. Alkukuusta maa oli hieman valkoinen, mutta muutamaan lumiukkoon on lumileikit jääneet.
♥ Tutkimme perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivänä aarrelaatikkoani, josta löytyy sodanaikaisia kuvia ja isompia lapsia kiinnostavia kirjeitä.
♥ Vietimme miehen kanssa päivän ihan kaksin, vaikka miehen päivystys vähän toikin päivän kulkuun jännitystä.
♥ Testasimme onko nousevan kuun aikaan kaadettu kuusi oikeasti parempi. Vielä ei ole juurikaan karissut!
♥ Luimme 27 erilaista jouluista kirjaa, osan vieläpä useampaan kertaan.
♥ Nautimme lämpimästä glögistä niin sisällä kuin ulkonakin
♥ Osa meistä kävi elokuvissa.
♥ Toteutimme isojen poikien pitkäaikaisen haaveen ja kävimme ihastelemassa Cola-rekkaa. Ei tosin jonotettu tuntia porttien sisäpuolelle.
♥ Otimme osaa koululaisen harrastusjoukkueen perhepäivään ja urheilemisesta tykkäävä Onni sai siitäkin kipinän. 30km:n harrastusmatka tullee siis ensi vuonna entistä tutummaksi.
♥ Osallistuimme jouluisiin tapahtumiin ja kävimme moikkaamassa useampaan kertaan itse joulupukkia. Aarrella oli kova hätä, muistaahan vanha pukki varmasti hänen tärkeimmän toiveensa.
♥ Onni haaveili tontun ammatista ja aattona joulupukki toivotti tervetulleeksi tonttukouluun! Enää jännittää, koskahan tuo koulu alkaa?!

 Jouluaaton me vietimme kotona. Lapset koristelivat aamulla kuusen ja etenkin alaoksilta voikin löytää 3-4 pallon sarjoja Aarren vähän innostuessa. Mies joutui kiireessä lähteä etsimään vielä kaupoista varalamppuja kuusen valoihin. Eihän niitä löytynyt, joten led-valosarja toimi kyllä kauniisti sekin. Lounaaksi söimme riisipuuroa ja vanhempien tehdessä viimeisiä jouluruokia, pojat leikkivät ja pelailivat jännityksissään. Päivän vähän hämärtyessä Onni vei koristelemansa kynttilän kumminsa haudalle ja itse koitin rauhoittaa hieman ylikierroksilla käyvää Aarrea. Pian jouluaterian jälkeen onneksi kuitenkin se odotettu vieras tuli ja voi kääk mikä määrä lahjoja hänellä olikaan mukanaan. Aarre sai kun saikin toivomansa paloauton ja Onni traktoriinsa peräkärryn, mutta muutoin lahjavuoresta paljastui pitkälti harrastusvälineitä, kirjoja ja vaatteita.
 Joulupäivä ja tapaninpäivä olivatkin omistettu yhdessäololle niin oman perheen kuin läheistenkin kesken. Nautimme jouluisista herkuista, pelailimme ja luimme. Nauroimme paljon ja tietysti leikimme. Kävimme perinteisellä joulupäivällisellä mummolassa ja nautimme ystävien seurasta. Lasten mentyä nukkumaan nautimme miehen kanssa kaksin harvinaisesta tilanteesta, sillä miehellä oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan koko joulu vapaa! Sen parempaa joululahjaa emme voineetkaan saada.

Nyt joulun jälkeen olemme jatkaneet lomailua oikeastaan samaan malliin. Koululaiset ovat käyneet yökyläilemässä, mutta muuten olemme ottaneet vain rennosti ja nauttineet kiireettömyydestä. Jokainen lapsi vuorollaan on saanut arkea enemmän kahdenkeskistä aikaa ja muutoin olemme touhuilleet yhdessä kasassa leikkien, pelien, askarteluiden ja liikunnan merkeissä. Tällä samalla rennolla fiiliksellä on hyvä jatkaa uudelle vuosikymmenelle.

 Mitä sinun loppuvuoteesi kuuluu?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti