5. helmikuuta 2019

Selviääkö tunneshoppailija älä osta mitään-kuukaudesta?

 Tammikuu on vaihtunut helmikuuksi ja samalla täällä on aloitettu Älä osta mitään-kuukausi. Nappasin siis haasteen Lapsiparkki-blogista ja ajattelin lyhyenä kuukautena pääseväni helpolla. Nyt muutama päivä helmikuuta kuljettuani huomaan kuitenkin matkan olevan pitkä.
 Rakastan lastenvaatteita ja shoppailua, vaikka pyrin ostamaan hyvin pitkälle vain tarpeeseen. Olen ajatellut, että isossa perheessä saa jatkuvasti olla ostamassa jollekin jotakin, mutta toisaalta kaappeja penkomalla selviäisin monesti ilman uuden hankintaa. Voisin myös paljon enemmän vain korjata ja muokata vanhaa, mutta ei. Ostamisen ihanuus ja nettitilausten helppous vie niin helposti voiton.
 Shoppailun hauskuuden lisäksi minut on opetettu jo lapsuudessa tunneshoppailijaksi. Huonon päivän  tai yön jälkeen on mukava istahtaa ja klikkailla vähän ihanuuksia. Tai kaupoilla keljutus katoaa nopeasti hankkiessa jotain pientä kotiin. Aina löytyy joku syy ostaa, jos niin haluuaa. Malttamaton luonne tahtoo ostaa jotain nyt ja heti miettimättä sen enempää tarvitseeko.

 Älä osta mitään-kuukausi ei paranna maailmaa tai ehkä muuta mitään muutakaan, mutta on hyvä pysähtyä pohtimaan omia tapojaan. Tiedän, että pärjäisimme vähemmälläkin ja voisimme tavaroita enemmänkin kierrättää. Olenko kuitenkaan valmis muuttamaan kulutustottumuksiani?
Jo nyt ensimmäisinä päivinä olen hyvin tehokkaasti käyttänyt hyödyksi jo olemassa olevia ruokavarastoja, koska pienen potilaan kanssa ei kauppaan lähdetä. Toki tässä kuussa syömme aivan normaalisti, siis ostamme kyllä ruokaa, vaippoja jne. mutta nyt ei vain osteta varmuudeksi jotain kaappia täydentämään.

 Entäs sitten ne koukuttavan ihanat uudet kevätmallistot?! Eiväthän ne katoa mihinkään! Ellei kokoja ole myöhemmin, niin sitten ei ole. Ei kukaan meistä täällä joudu alastikaan kulkemaan vaan taatusti aina löytyy päälle laitettavaa ja pesukone hoitaa puhdasta kyllä.  Odottamalla ja harkitsemalla hetken mielijohteen sijaan on kuitenkin suurempi mahdollisuus saada tarvitsemansa alennuksella tai huomata tarpeettomuus kokonaan. Rahan säästämisestä tuskin kukaan pahastuu ja itselläni tämä kuukausi on tarkoittanut jo yli satasen säästöä, kun viikonloppuna lunastetut puolen vuoden veikkausvoitot menivät kaikki talteen normaalin noin puolikkaan sijaan. Reissukassa kiittää :)

 Kuinka helppoa sinun olisi viettää älä osta mitään-kuukautta?

2 kommenttia:

  1. Ihanaa että tartuit haasteeseen <3 Tämä ensimmäinen viikko on ollut yllättävän vaikea. Olen kohdannut monia tilanteita jossa olisin normaalisti lähtenyt kauppaan ostoksille. Nyt on pitänyt miettiä uusiksi monia juttuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hauskaa välillä vähän haastaa itseään :D Itsekin olen saanut miettiä jo muutamaa juttua tilanteissa, joissa yleensä turvautuisi vain ostoksilla käyntiin. Vielä on kuitenkin joka tilanteesta selvitty ilman!

      Poista